Suomen jääkiekon maailmanmestaruudet vuosi vuodelta

On yksi varma tapa saada Suomen urheilua seuraava kansa sekaisin: voittaa jääkiekon maailmanmestaruus. Vaikka ei itse jääkiekkoa seuraisikaan, voiton seurauksiin ei voi olla törmäämättä. Kullan varmistuessa kansaa kokoontuu toreille ympäri maata, pelaajat saavat sankareiden vastaanoton lentokentällä ja lehdet täyttyvät otsikoista – lisäksi virallinen kultajuhlatilaisuus on ilmiö itsessään.

Jääkiekon historia Suomessa on pitkä: lajia alettiin pelata 1800- ja 1900-luvun taitteessa, Jäähockeyliitto perustettiin 1929 ja MM-kisoissa debytoitiin vuonna 1939. Nuorten maajoukkue voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden 80-luvun lopulla, mutta miesten mestaruutta jouduttiin odottamaan hieman kauemmin. Legendaarinen ensimmäinen miesten maailmanmestaruus saavutettiin vuonna 1995 ikimuistoisista Ruotsin kisoista.

Ensimmäinen mestaruus ei suinkaan ole jäänyt viimeiseksi – Suomi on voittanut jääkiekon maailmanmestaruuden neljä kertaa. Kultaa on tullut vuosina 1995, 2011, 2019 sekä viimeisimpänä 2022.

Tämänkertaisessa artikkelissamme muistelemme näitä maailmanmestaruuksia. Kuinka monta niistä muistat itse?

Haluaisitko antaa yksityisopetusta?

Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa

Luo opettajan ilmoitus

1995 ei unohdu

Vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Ruotsissa. Pelipaikkakuntina olivat Gävle ja Tukholma. Tukholmassa peliareenana oli pallonmuotoinen Globen, josta oli tuleva historiallinen paikka suomalaisessa jääkiekkoilussa.

Alkusarjan pelit Suomi pelasi B-lohkossa. Suomen kisat eivät saaneet mitenkään lentävää lähtöä, sillä avauspelissä kärsittiin 0–3-tappio Tšekille. Avaustappio ei kuitenkaan viitoittanut Leijonien tietä tulevissa peleissä, sillä voitto irtosi sekä Ruotsista että Norjasta. Itävallan Suomi rökitti peräti 7–2, ja alkulohkon päätöspelistä Yhdysvaltoja vastaan takataskuun jäi tasapeli.

Suomen saldo alkulohkosta oli seitsemän pistettä, mikä oikeutti lohkon kakkossijaan Yhdysvaltojen voittaessa lohkon. Pudotuspeleissä Suomi voitti Ranskan ja Tšekin päästämättä maaliakaan, joten tie vei Tukholman Globenissa pelattavaan finaaliotteluun.

Finaalissa vastaan asettui kukapa muukaan kuin isäntämaa Ruotsi, jonka kannattajien suissa saattoi jo maistua mestaruudelta ratkaisupeliin lähdettäessä. Ottelun alkuvaiheilla Suomi oli vaikeuksissa, mutta pelin edetessä hyökkääjä Ville Peltonen teki jotakin, josta monet suomalaiset jääkiekkoilijat voivat vain haaveilla: Peltonen iski maalin, sitten toisen ja lopulta vielä kolmannenkin – kypärätemppu MM-finaalissa! Vielä kun Timo Jutila laukoi siniviivalta lukemiksi 4–0, alkoi maan ensimmäinen näyttää enemmän kuin todennäköiseltä. Ruotsi onnistui kaventamaan lukemiksi 4–1, mutta takaa-ajo ei ottanut sen enempää tuulta alleen.

Maailmanmestaruus oli maassamme ennenkuulumatonta, ja niin olivat myös sen seuraukset. Finaalin merkityksestä koko Suomen kansalle kertoo paljon se, että ottelua seurasi yli 2 miljoonaa katsojaa, ja kun oli voitonjuhlien aika, Helsingin kauppatorin alueelle kerääntyi jopa 100 000 jääkiekkofania. Voitonhuuma viimeistään tuolloin todisti, että suomalainen jääkiekko oli kansalle sydämen asia. Kullan merkitys suomalaisille oli ennennäkemättömän suuri ja voitto yhdisti kansaa poikkeuksellisella tavalla – vastaavaa huumaa ei ollut koskaan ennen nähty ja voi olla, ettei koskaan enää nähdäkään!

Historian toinen kulta Bratislavasta

Ensimmäisen kullan jälkeen Suomen seuraavaa mestaruutta jouduttiin odottamaan tovi. 90-luvun lopulla tai 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä mestaruuteen ei finaalipaikoista huolimatta ylletty. Nuorempikin kiekkosukupolvi pääsi kuitenkaan juhlimaan voittoa vuonna 2011.

Vuoden 2011 kisat pelattiin Slovakiassa Bratislavassa ja Košicessa. Suomi aloitti pelit D-lohkossa Tšekin, Tanskan ja Latvian kanssa saldonaan 5 pistettä, joka oikeutti kakkossijaan lohkossa. Alkulohkojen jälkeen pelattiin niin kutsuttu välisarja, jonka päätteeksi Suomi oli lohkonsa toisena.

Puolivälierissä vastaan asettui Norja, jonka Suomi odotetusti päihitti. Välieräottelussa Suomi päihitti Venäjän puhtaasti 3–0. Mikael Granlundin Venäjää vastaan tekemä maali nousi todelliseksi ilmiöksi ja jäi historiaan yhtenä kaikkien aikojen leijonamaaleista. Luisteltuaan Venäjän maalin taakse Granlund kylmänviileästi otti kiekon lapansa päälle ja kiepsautti kiekon maalin takaa yläkulmaan yllättäen venäläisvahdin täysin. Tästä maalista puhuttiin pitkään!

Näittekö minkä maalin kaveri iskee? Ottaa mailan lapaansa kiekon ja venäläispelaajat katsovat kentällä, että herranjestas mitä siellä tapahtui!

Antero Mertaranta, selostaja, Yle

Tie vei finaaliin, jossa vastaan asettui rakas vihollinen Ruotsi. Ensimmäinen erä oli maaliton. Ruotsi meni toisessa erässä johtoon, mutta Suomi tasoitti pelin vielä aivan erän lopussa. Kolmas erä olikin sitten Suomen näytöstä, jossa Ruotsi sai yhden kaikkien aikojen finaalilöylytyksistä. Suomi iski kaksi maalia erän alkupuolella, mistä Ruotsi ei enää toipunut. Muutaman viimeisen minuutin aikana Ruotsin sysimusta erä sai jatkoa, kun Suomi viimeisteli vielä kolme maalia lisää päättäen ottelun 6–1-murskavoittoon.

Haluaisitko antaa yksityisopetusta?

Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa

Luo opettajan ilmoitus

Mörkö löi sisään

Vuonna 2019 kisat pelattiin jälleen Slovakiassa tutuilla paikkakunnilla. Alkusarjassa Suomi voitti viisi peliä, hävisi yhden varsinaisella peliajalla ja lisäksi yksi tappio kärsittiin jatkoajalla. Lohkon kakkossija Kanadan jälkeen tarkoitti, että edessä olivat pudotuspelit.

Suomi oli tiukassa paikassa heti puolivälierissä, kun vastaan asettui Ruotsi. Pelistä totisesti tuli tiukka, sillä Ruotsi johti peliä ottelun loppuhetkille asti. Pelikellossa oli alle kaksi minuuttia jäljellä, kun Suomi lähti hakemaan tasoitusta oma maali tyhjänä. Laukaus toimitettiin maalille, jossa sitä oli sutimassa sisään muuan Marko "Mörkö" Anttila.

Kaksimetrinen Mörkö ei ehkä ole kaukalon nopein luistelija tai taitavin mailankäsittelijä, mutta ratkaisun hetkillä hän totisesti on siellä missä tarvitaan. Ottelua katsoneet muistavat kuinka selostaja Mertaranta kysyy moneen kertaan löikö Mörkö sisään, ja kyllähän Mörkö löi! Suomi tuli tasoihin ja vei pelin jatkoajalle, jossa voitto lopulta irtosi Sakari Mannisen maalilla.

Välieräottelun Venäjää vastaan Suomi voitti 1–0. Suomen ainokaisen iski kukapa muukaan kuin Anttila. Mörkö löi sisään oikein urakalla, sillä finaalissa Lempäälän mies toi ensin Suomen tasoihin Kanadaa vastaan ja toisella maalilla vielä johtoon kolmannessa erässä! Leijonat voitti pelin lopulta 3–1 ja kolmas maailmanmestaruus oli tosiasia – myös Mörkö-ilmiö oli täydessä vauhdissa.

2022 oli suomalaisen jääkiekkoilun suurvuosi

Suomi voitti historiansa ensimmäisen olympiakullan alkuvuonna pelatuissa Pekingin olympialaisissa. Myöhemmin keväällä huikea menestys sai jatkoa, kun oli kotikisojen aika – pelit pelattiin Tampereella ja Helsingissä.

Suomi pelasi B-lohkossa ja aiemmista mestaruusvuosista poiketen voitti alkulohkonsa. Ainoa tappio alkupeleissä tuli Ruotsille voittolaukauskilpailussa. Pudotuspeleissä matkalla kohti suurta unelmaa finaalipaikasta kotikisoissa Suomi kaatoi ensin Slovakian puolivälierissä ja välierissä Yhdysvallat.

Finaalissa täpötäydellä Tampereen Kannen areenalla Suomea vastaan asettui Kanada. Kuten peliä seuranneet muistavat, Suomi johti kahdella maalilla aina loppuhetkille asti, mutta niin vain Kanada kampesi itsensä tasoihin, ja paremmuuden selvittämiseen tarvittiin jatkoaika pelin päättyessä 3–3 varsinaisella peliajalla. Usko saattoi tässä vaiheessa joillakuilla jo horjua, mutta loppu hyvin kaikki hyvin, sillä Manninen laukoi Suomen maailmanmestariksi. Olympiavoitto ja maailmanmestaruus kotikisoissa – kerta kaikkiaan huikea vuosi Leijonilta!

Nuorten maailmanmestaruudet

Suomen miesjääkiekkoilijat eivät suinkaan ole ainoita, jotka ovat tuoneet mestaruuksia. Naisten maajoukkue vielä toistaiseksi odottaa ensimmäistä mestaruuttaan – hopeaa ja pronssia on jo toki tullut sekä useampi Euroopan-mestaruus. Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue sen sijaan on moninkertainen kultamitalisti!

Nuorten ensimmäinen maailmanmestaruus tuli jo vuonna 1987. Toinen mestaruus voitettiin vuoden 1998 kotikisoissa – varttuneemmat kiekkofanit varmasti muistavat legendaariset kuvat juhlahumusta pukuhuoneessa, joissa Olli Jokinen kaivaa sikarin esiin. Tässä välissä huomautettakoon, että ainakaan tänä päivänä tupruttelu ei kuulu urheiluun! Muut nuorten maailmanmestaruudet ovat tulleet 2014, 2016 ja 2019.

Kun katsoo voitonjuhlia voitetun finaalin jälkeen, on äkkiseltään vaikeaa keksiä mitään muuta asiaa, joka villitsisi ja yhdistäisi suomalaisia yhtä voimakkaasti. Tämä kertoo siitä, että urheilu on paitsi intohimoa, myös yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävä voima!

Haluaisitko sinä tutustua jääkiekkoon vai onko kenties lähipiirissäsi nuori lupaus, jonka haaveissa siintää kotimainen kiekkoliiga tai jopa kansainväliset areenat? Jos haluaa tutustua jääkiekkoon rauhassa tai muutoin kaipaa henkilökohtaista valmennusta muun harjoittelun oheen, oman valmentajan hankkiminen voi olla oiva tapa kehittyä!

Jos etsinnässä on oma jääkiekkovalmentaja, kannattaa ottaa suunnaksi Superprof. Se on alusta, jolla eri aihepiirien asiantuntijat ja oppimisesta kiinnostuneet kohtaavat. Jääkiekko on paitsi hauskaa, myös erinomainen tapa huolehtia omasta fyysisestä kunnosta. Löydä siis oma valmentaja ja aloita uusi harrastus – kaukalossa tavataan!

---

Lähteet

1. Aykroyd, Lucas (2020). Reliving 1995 with Lehtinen. <https://www.iihf.com/en/news/22767/reliving-1995-with-lehtinen> (viitattu 27.10.2023)
2. Hockeyarchives.info. Championnats du monde 1995. <https://www.hockeyarchives.info/mondial1995.htm> (viitattu 27.10.2023)
3. Hockeyarchives.info. Championnats du monde 2011. <https://www.hockeyarchives.info/mondial2011.htm> (viitattu 27.10.2023)
4. Hockeyarchives.info. Championnats du monde 2019. <https://www.hockeyarchives.info/mondial2019.htm> (viitattu 27.10.2023)
5. Hockeyarchives.info. Championnats du monde 2022. <https://www.hockeyarchives.info/mondial2022.htm> (viitattu 27.10.2023)
6. Leijonat.fi. Suomi-kiekon historia pähkinänkuoressa. <https://www.leijonat.fi/index.php/sarjat/suomi-sarja/item/13512-historia> (viitattu 27.10.2023)
7. Lindfors, Jukka ja Sommar, Heidi (2007). Se on siinä! <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/05/02/se-siina>. Yle Elävä arkisto. (viitattu 27.10.2023)
8. Yle (2011). Näin Suomi voitti maailmanmestaruuden! <https://yle.fi/a/3-5359479> (viitattu 27.10.2023)