Suomi tunnetaan maailmalla monesta asiasta. Olemme olleet maailman onnellisinta kansaa jo monta vuotta peräkkäin. Lisäksi meiltä löytyy maailmallakin rakastetut muumit, Angry Birds ja Marimekko. Politiikka on myös nostanut päätään kansainvälisillä vesillä, mutta jo sitä ennen Suomi on saanut nimeä voittamalla Nobelin palkintoja.
Suomalaisista Nobelin palkinnon ovat saaneet kirjailija Frans Emil Sillanpää, biokemisti Artturi Ilmari Virtanen, presidentti Martti Ahtisaari ja taloustieteilijä Bengt Holmström. Lisäksi lääketieteilijä Ragnar Granit, joka muutti uransa aikana Ruotsiin ja sai myöhemmin Ruotsin kansalaisuuden.
Viidestä Nobelin palkintokategoriasta, suomalaiset ovat voittaneet neljässä eri kategoriassa:
- Kemiassa
- Rauhantyössä
- Kirjallisuudessa
- Lääketieteessä
Vain fysiikan Nobel-palkinto on tähän mennessä jäänyt saamatta suomalaisilta. Mutta ennen kuin hypätään syvään päätyyn suomalaisten nobelistien suhteen, on hyvä kerrata mistä Nobelin palkinnossa on kyse.
Se on ruotsalaisen Alfred Nobelin perustaman Nobel-säätiön joka vuosi myöntämä palkinto useiden alojen parhaille kyvyille heidän yhteiskunnallisesti merkittävistä saavutuksistaan. Yleensä taustalla on suuria tieteellisiä läpimurtoja, vuosien tutkimustyötä ja erityisasiantuntijuutta.
Kuka on ainoa suomalainen kemian nobelisti?
Yli 120 vuoden ajan jaetun kemian Nobelin palkinnosta yksi on annettu suomalaiselle. Kemian nobelisti Suomessa on Artturi Ilmari Virtanen, joka sai palkinnon jo vuonna 1945. Hän oli syntynyt vuonna 1895 eli sai Nobelin palkinnon ollessaan 50-vuotias.
Virtanen oli tunnettu ja arvostettu tieteilijä, joka teki tutkimusta lähes läpi koko elämän. Hän on muun muassa kirjoittanut yli 1300 tieteellistä artikkelia ennen kuolemaansa vuonna 1973. Uransa aikana hän työskenteli Valion laboratoriossa, Helsingin yliopistossa sekä Suomen Akatemiassa.
Hänellä oli myös oma Biokemiallinen tutkimuslaitos, jonka hän sai Nobeliin johtaneen keksintönsä myötä. Hänen aikaansa leimasi myös sota-aika, ja ainoat Nobelin palkinnon saamiseen liittyvät kritiikit liittyivätkin hänen tuolloin esittämiin poliittisiin mielipiteisiin, joilla ei sinänsä tosin ollut merkitystä tutkimustyön kannalta.
Virtasen lisäksi Nobelin palkinnon ovat saaneet:
- Martti Ahtisaari, rauhantyöstä vuonna 2008
- Ragnar Granit, lääketieteestä vuonna 1967
- Frans Emil Sillanpää, kirjallisuudesta vuonna 1939
Näin ollen Artturi Ilmari Virtanen on todellisuudessa toinen suomalainen nobelisti, joskin ensimmäinen (ja ainoa) kemian alalta. Lisäksi se on toinen tieteen alalta saaduista Nobelin palkinnoista. Tosin on hyvä tietää, että Ragnar Granit oli Ruotsin kansalainen Nobelin myöntämisen aikaan, vaikka olikin täysin Suomessa syntynyt.
Millä perustein suomalainen sai kemian Nobelin?
Tämä tieto voi hämmentää, mutta Virtasen Nobelin saavuttanut keksintö kehitettiin jo vuonna 1929. Miksi hän sitten sai sen vasta vuonna 1945? Etenkin kun Nobelin palkintoja yleisesti ottaen jaetaan uusista yhteiskuntaa kehittävistä keksinnöistä.
Artturi Ilmari Virtanen sai kemian Nobelin palkinnon AIV-rehun keksimisestä. Kyseinen rehu oli siis hänen toimestaan kehitetty jo vuonna 1929, mutta sitä pidettiin salassa aina vuoteen 1944 asti. Salassapidolle ei ollut sen suurempia syitä kuin tuon ajan käytännöt.
Mutta mitä on AIV-rehu? Se liittyy maatalous- ja ravintokemian alaan. Se on nautakarjalle tarkoitettua paremmin kestävää rehua AIV-liuoksella käsiteltynä. Lyhenne AIV tulee... yllätys, yllätys, keksijänsä Artturi Ilmari Virtasen nimikirjaimista.
1900-luvun alkupuolella meijeritoimintaan liittyi monia haasteita muun muassa laadun ja säilyvyyden suhteen. Lehmien syömän rehun vuoksi maitoon uskottiin jäävän paha haju ja maku, jota uudella rehulla lähdettiin myös ratkomaan. Suurin merkitys sillä oli kuitenkin säilyvyyteen, mitä voitiin hyödyntää täten myös monissa muissa yhteyksissä.
Muita kemian nobelisteja Pohjoismaista
Kun katsotaan tilastoja maittain, voidaan huomata tiettyjen valtioiden korostuvan nobelistien osalta. Ei liene yllätys, että suurin osa nobelisteista löytyy Yhdysvalloista. Heti seuraavana listalta löytyy Iso-Britannia ja Saksa. Vaikka palkintoa ei myönnetä valtiolle vaan yksittäiselle henkilölle niin palkinnonsaajien kansalaisuudet kertovat jostakin.
Pohjoismaat ovat taloudellisesti ja väkiluvultaan paljon pienempiä kuin maatilastojen kärkisijoilla korostuvat maat. Mutta myös täältä pohjoisesta löytyy paljon nobelisteja. Kun tarkastellaan pelkästään kemian Nobelin palkintoja, löytyy saajia Pohjoismaista yhteensä yhdeksän.
- 2 kemian Nobel-palkintoa tanskalaisille
- 1 kemian Nobel-palkinto norjalaiselle
- 5 kemian Nobel-palkintoja ruotsalaisille
- 1 kemian Nobel-palkinto suomalaiselle
Pohjoismaista ainoastaan Islanti ei ole saanut yhtään kemian Nobel-palkintoa. Islannista Halldór Kiljan Laxness on tosin voittanut kirjallisuuden Nobelin palkinnon. Kurkataan kuitenkin vielä tarkemmin pohjoismaisiin kemian nobelisteihin.
Odd Hassel
Ensimmäinen (ja ainoa) norjalainen nobelisti kemian alalla on Odd Hassel. Hän sai kemian Nobel-palkinnon vuonna 1969 yhdessä brittiläisen Derek Harold Richard Bartonin kanssa. Perusteena Nobelin palkinnolle oli molekyylien konformaatioanalyysi.
Jens Christian Skou
Tanskan ensimmäisen kemian alan Nobelin palkinnon ansaitsi Jens Christian Skou vuonna 1997. Hän löysi entsyymin, joka tunnetaan myös nimellä natrium-kaliumpumppu eli Na+/K+-ATPaasi. Samana vuonna palkittiin myös kaksi yhdysvaltalaista toisen saavutuksen parissa.
Tanskalla on myös toinen kemian nobelisti aivan viime vuodelta. Bio-ortogonaalisesta ja klik-kemiasta Nobelin palkinnon ansaitsi vuonna 2022 tanskalainen Morten Meldal, kahden yhdysvaltalaisen kollegansa kanssa.
Ruotsalaiset kemian nobelistit
Nobel-säätiön kotimaan ja historian nurkilta Ruotsista löytyy eniten pohjoismaisia kemian nobelisteja.
- Svante August Arrhenius ansaitsi ensimmäisenä ruotsalaisena kemian Nobelin palkinnon vuonna 1903 teoriastaan koskien elektrolyyttien liukenemista.
- Theodor Svedberg on toisena ruotsalaisena kemian Nobelin palkinnon ansainnut kemisti. Hän sai palkinnon kolloidien tutkimisesta vuonna 1926.
- Hans Karl August Simon von Euler-Chelpin ansaitsi kemian Nobelin palkinnon vuonna 1929 yhdessä brittiläisen Arthur Hardenin kanssa tutkimuksesta sokerin käymiseen ja käymiseen tarvittavista entsyymeistä.
- Arne Wilhelm Kaurin Tiselius ansaitsi kemian Nobelin palkinnon vuonna 1948. Perusteena palkinnolle oli "elektroforeesin ja adsorptioanalyysin käyttäminen molekyylimassaltaan suurien aineiden ja niiden hajoamistuotteiden tutkimisessa".
- Tomas Lindahl on ansainnut viimeisimpänä ruotsalaisen kemian Nobelin palkinnon vuonna 2015 yhdessä turkkilaisen kollegansa Aziz Sancarin ja yhdysvaltalaisen kollegansa Paul Modrichin kanssa. Palkinto myönnettiin DNA:n korjausmekanismien tutkimuksesta.
Myönnettyjen Nobel-palkintojen lisäksi monia ansioituneita pohjoismaisia tutkijoita on ehdotettu vuosien saatossa Nobelin palkinnonsaajiksi. Nobelin palkinnon "ehdokkaat" pidetään voittajaa lukuunottamatta salassa aina 50 vuotta myöntämisajankohdasta.
Sinustako seuraava kemian nobelisti?
Vaikka hyvin harvat meistä pääsevät lähelle kemian Nobel-palkintoa elämänsä aikana, teoriassa kuka tahansa voi voittaa sen työskentelemällä ansiokkaasti alalla. Suuri osa Nobelin palkinnoista jaetaan tänä päivänä useamman henkilön kesken. Enintään palkinto voidaan jakaa kolmen henkilön kesken. Enää ei siis tarvitse vain puurtaa yksin läpimurtojen tekemiseksi.
Moniammatillista asiantuntijuutta ja tiimityötä korostavat tutkimukset aiheuttavat ajoittain myös haasteita Nobelin palkinnon jakamiselle. Mitä sinä tekisit palkinnon myöntämisen suhteen jos suuren läpimurron takana olisi muutaman ihmisen sijaan vaikkapa sata tutkijaa?
Vaikka kukaan tuskin omistaa koko elämäänsä kemialle ihan vain Nobelin palkinnon toivossa, on silti ymmärrettävää, että palkinnon jako aiheuttaa joskus kiistoja. Nämä ovat aina tärkeitä keskusteluita, sillä varmasti jokainen ansioitunut tutkija ansaitsee tunnustusta Nobelista riippumatta.
Kemia on alati kehittyvä ja mielenkiintoinen ala, jonne sinäkin olet tervetullut. Kemian tutkimisella on merkittävää vaikutusta koko yhteiskunnan kehittymiseen. Alalla voi erikoistua vaikka mihin eikä uuden oppiminen lopu koskaan. Tieteellä on aina paikkansa maailmassa.
Mikäli opiskelet kemiaa tai olet innostunut aiheesta muuten vain, voisi apua alalla kehittymiseen löytyä kemian yksityistunneilta. Superprofin kautta löydät eri aihealueisiin perehtyneet kemian yksityisopettajat. Osallistu yksilölliseen kemian opetukseen viedäksesi oppimisesi uudelle tasolle ja harjoittaaksesi uteliaisuuttasi tieteen alalla.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
Eikö Suomalaiset rauhanturvaajat saaneet Nobelin 1989. Miksi sitä ei huomioida ?. Moni on menettänyt henkensä näissä tehtävissä.