1800-luku liittyy ensisijaisesti kahteen kirjallisuuden aikakauteen, romantiikkaan ja realismiin. Tämä koskee koko Eurooppaa, eikä ruotsalainen kirjallisuushistoria ole siitä poikkeus. Ruotsalaiset kirjailijat ovat nimenomaan tehneet omia teoksiaan eivätkä ole tyytyneet vain kääntämistyöhön.
Ruotsalaisten kirjailijoiden töitä on käännetty monille muille kielille. Jo 1800-luvun aikana käännöksiä tehtiin muihin maihin, muun muassa saksan kielellä. Tunnettuja naiskirjailijoita olivat esimerkiksi Fredrika Bremer ja Emilie Flygare-Carlén. Naiskirjailijoita menestyi Ruotsissa jo 1700-luvulla.
1800-luvulla käytiin monia sotia, joissa myös Ruotsi oli osallinen. Tämän vaikutus on nähtävissä ajan kirjallisuudessa. Teollisuuden kasvaessa 1800-luvun loppupuoliskolla, nähtiin kehitystä kirjallisuudenkin parissa. Tämä aikakausi on vaikuttanut aina nykypäivän kirjailijoiden töihin asti. Tarkastellaan tämän aikakauden suurimpia kirjailijoita tarkemmin.
Esaias Tegnér (1782-1846)
Esaias Tegnér on yksi kuuluisista ruotsalaisista kirjailijoista romantiikan ajalta. Hän syntyi Byn kylässä, Värmlannissa vuonna 1782. Hän kuoli Växjössä vuonna 1846. Kuten sanottua, hänen kirjallisuutensa liittyy romantiikkaan ja ennen kaikkea 1800-luvun kansallisromantiikkaan.
Tänäpäivänä muistamme hänet ennen kaikkea kirjailijana ja runoilijana. Mutta hän oli elämänsä aikana paljon enemmän. Hän oli kirjailijan lisäksi piispa Växjössä, sekä kreikan kielen professori Lundin yliopistossa. Hän myös liittyi Ruotsin akatemian jäseneksi vuonna 1819.
Esaias Tegnérin kuuluisin teos on Frithiofin saaga (1825), joka on islantilaiseen saagaan perustuva sankarirunoelma. Siitä tuli nopeasti menestys, joka käännettiin useille eri kielille. Kyseinen teos on käännetty myös suomen kielelle useampaan kertaan - viimeisimpänä vuonna 1932.
Esaias Tegnér ovat yhdessä Gustav Geijerin kanssa kansallisromantiikan merkittävimpiä kirjailijoita.
Merkittäviä teoksia
- Pyhän ehtoollisen lapset (1820)
- Frithiofin Saga (1825)
- Kerätyt pienet runot (1828)
- Esaias Tegnérin kirje (1953-1979)
Fredrika Bremer (1801-1865)
Fredrika Bremer on yksi Ruotsin johtavista kirjailijoista 1800-luvulta. Jo elinaikanaan hän oli kansainvälisesti tunnustettu. Hänen kirjojaan käännettiin ja myytiin kaikkialla Euroopassa, mutta myös muissa maissa, kuten Australiassa.
Fredrika Bremerin kansainvälinen suosio teki hänestä yhden aikansa myydyimmistä ja luetuimmista ruotsalaisista kirjailijoista. Lisäksi häntä pidetään yhtenä ruotsalaisen naisliikkeen johtavista pioneereista.
Fredrika Bremer syntyi vuonna 1801 nykyisen Suomen alueella, Piikkiön kunnassa lähellä Turkua. Hän kuitenkin varttui Tukholmassa, missä hän myös kuoli myöhemmin vuonna 1865. Hänen kasvatuksensa tiedetään olleen erittäin tiukkaa hänen ja hänen siskonsa isän toimesta.
Ruotsin opiskelu Superprofilla! Aloita jo tänään.
Carina Burman kirjoittaa Fredrika Bremerin elämäkerrassaan, että tämä tiukasti kontrolloitu ja patriarkaalinen ympäristö on saattanut luoda perustan hänen feministiselle arvopohjalleen, joka on luonteenomaista hänen kaikissa teoksissaan. Hän kärsi myös masennuksesta lapsuudessa.
Elämän käännekohta tapahtui Fredrika Bremerin löytäessä intohimonsa kirjoittamiseen. Siitä tuli hänelle keino vapauttaa itsensä. Lisäksi hänen elämässään hyväntekeväisyys oli isossa roolissa.
Realismi ja naisliike
Bremerin ensimmäinen teksti julkaistiin vuonna 1828, Kuvauksia jokapäiväisestä elämästä. Hänen romaaninsa Familjen H*** ensimmäiset osat julkaistiin vuonna 1830. Fredrika Bremer oli jo 1830-luvulla vakiinnuttanut asemansa ruotsalaisen kirjallisuuden eturivin nimenä.
1840-luvulla hänestä tuli myös kansainvälisesti tunnettu saksan- ja englanninkielisten käännösten ansiosta. Hänen teoksistaan tuli bestsellereitä, ja niitä käännettiin ja myytiin kansainvälisesti. Vaikka nämä myynnit tuottivat suuria tuloja, tuohon aikaan hän ei ollut naimisissa, eikä hän voinut hallita rahaa itse eikä ollut niiden omistaja.
Edellä mainituista syistä hän päätti hakea itsenäisyyttä, jonka kuningas Karl XIV Johan hyväksyi 14. joulukuuta 1840. Hän oli nyt vapaa hallitsemaan itseään ja omaisuuttaan.
Todellisesta elämästä inspiraationsa ammentanut romaani Hertha julkaistiin vuonna 1856, ja se kertoo sen ajan naisten huonosta asemasta. Romaanilla Bremer halusi tuoda esiin kuinka tärkeää naisten on saavuttaa itsenäisyys miehistä riippumattomina.
Emilie Flygare-Carlén (1807-1892)
Emelie Flygare-Carlénin sanotaan olevan yksi Ruotsin historian suurimmista kirjailijoista. Hänestä tuli 1800-luvulla aikansa luetuin ja laajimmalle levinnyt ruotsalainen kirjailija. Flygare-Carlénin paikka historian kirjoissa on kuitenkin ollut vaatimaton verrattuna hänen miespuolisiin kollegoihinsa.
Hän syntyi kauppiasperheeseen Strömstadissa nimellä Emelie Smith. Hän meni naimisiin vanhemman piirilääkärin kanssa 20-vuotiaana, mutta jäi leskeksi vain kuusi vuotta myöhemmin ja palasi lastensa kanssa Bohusläniin. Vuonna 1837 hän debytoi romaanilla, jotka kirjoitettiin salanimellä "Rouva F.".
Hänen toinen aviomiehensä, seitsemän vuotta nuorempi John Gabriel Carlén, oli myös kirjailija ja tuki Flygare-Carlénia hänen julkaistaessaan kirjan omalla nimellään vastoin aikansa naiskirjailijoiden käytäntöä.
Miltä kuulostaisi ruotsin kurssi Turku?
Skjutsgossen (1841) oli hänen ensimmäinen omalla nimellä kirjoitettu teos ja sitä seurasi Rosen på Tistelön (1842), jota pidetään edelleen mestariteoksena. Flygare-Carlén oli aikanaan sekä tuottavin että myydyin ruotsalainen kirjailija.
Useiden julkaistujen romaanien, kuten Paul Värningin ja En natt vid Bullarsjön, ja lähes kuuden vuoden tauon jälkeen hän palasi vuonna 1885 seuraavan suuren mestariteoksen Ett köpmanshus i skärgården kanssa kirjallisuuspiireihin.
Suuresta menestyksestään huolimatta vanhuus oli Flygare-Carlénille vaikeaa. Hän jäi jälleen leskeksi vuonna 1875, ja hänen lapsensa kuolivat myös ennen aikojaan. Hänen teoksiaan on käännetty myös suomen kielelle hänen kuolemansa jälkeen aina 1970-luvulle asti.
Merkittäviä teoksia
- Waldemar Klein (1837), kirjoitettu salanimellä "Rouva F."
- Skjutsgossen (1841)
- Ohdakesaaren ruusu (1842)
- Ett köpmanshus i skärgården (1885)
- Minnen af svenskt författarlif (1878) -muistelma
August Strindberg (1849-1912)
1800-luvun kuuluisista kirjailijoista puhuessa on mahdotonta olla mainitsematta August Strindbergiä, jonka romaanit ovat ruotsalaisen kirjallisuuden historian klassisimpia. Vuodelta 1879 peräisin oleva Punainen huone -romaani teki tuolloin hieman yli 30-vuotiaasta August Strindbergistä tunnetun koko Ruotsissa.
Ennen Punaista huonetta Strindberg oli yrittänyt näytelmäkirjailijaksi muun muassa Mäster Olofilla (1872). Hänen voimakkaasti Shakespeare-vaikutteinen draama ei menestynyt. Hänen novellikokoelmansa Från Fjerdingen och Svartebäcken (1877) jäi myös huomiotta.
August Strindberg syntyi Tukholmassa vuonna 1849 ja oli kolmas lapsi hänen isänsä ensimmäisessä avioliitossa. Strindbergin isä Carl Oscar Strindberg työskenteli höyrylaivakomissaarina. Äiti Eleonora Ulrika Norling oli aiemmin työskennellyt majatalonhoitajana.
Perhetaustoista kumpuaa hänen romaaninsa Palvelusnaisen poika vuodelta 1886. Romaanissa Strindberg kirjoittaa kasvatuksesta, perheensä taloudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Kirjassa Strindbergin romaanihahmon nimi on Johan ja se on selvästi omaelämäkerrallinen.
Strindberg valmistui Tukholman lyseosta vuonna 1867. Valmistumisensa jälkeen hän aloitti opinnot Uppsalan yliopistossa, jonka hän jätti kesken jo ennen ensimmäisen lukukauden päättymistä. Sen jälkeen hän elätti itsensä opettamalla ala-asteella - ja myöhemmin tiedottajana opiskellessaan lääkäriksi.
Ruotsin opiskelu verkossa on oiva vaihtoehto kielen oppimiselle!
Jonkin ajan kuluttua hän kokeili taitojaan näyttelijänä. Vuonna 1870 Strindberg kuitenkin päätti palata Uppsalaan. Vasta tuolloin hän aloitti kirjoittamisen.
Merkittäviä teoksia
- Punainen huone (1879)
- Naimiskauppoja - 12 novellin kokoelma vuodelta 1884.
- Neiti Julie (1888)
- Palvelusnaisen poika (1886)
- Hullun puolustuspuhe, joka kirjoitettiin alun perin ranskaksi vuonna 1886 ja käännettiin ruotsiksi vasta myöhemmin.
Selma Lagerlöf (1858-1940)
1800-luvun naiskirjailijoista Selma Lagerlöf on yksi Ruotsin tunnetuimmista. Hän on kirjoittanut muun muassa Peukaloisen retket villihanhien seurassa sekä muita lastenkirjoja, jotka tunnetaan Suomessakin. Hänen teoksiaan painetaan edelleen.
Selma Ottiliana Lovisa Lagerlöf syntyi vuonna 1858 Värmlannissa. Lagerlöf itse kuvaili lapsuuttaanonnelliseksi, ja kotiympäristöään merkittävänä vaikuttajana hänen kirjailijan uralleen. Hänen isänsä kannusti häntä lukemaan paljon, ja hän varttui Värmlandin legendojen ympäröimänä.
Mårbackassa hän vietti loppuelämänsä, ja kuoli siellä vuonna 1940. Selma Lagerlöf työskenteli opettajana vuosina 1885-1895 ennen kuin pystyi elättämään itsensä kokonaan kirjoittamisella. Hän oli elämänsä aikana aktiivinen niin naisliikkeessä kuin ensimmäisen maailmansodan aikaan syntyneessä rauhanliikkeessä.
Vuonna 1907 hänet valittiin Uppsalan yliopiston kunniatohtoriksi. Vuonna 1909 Selma Lagerlöf sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon. Selma Lagerlöf pysyi naimattomana koko elämänsä. Hänen menestyksensä kirjailijana ulottui aina 1900-luvulle asti.
Merkittäviä teoksia
- Kyösti Berlingin taru (1891)
- Jerusalem I (1901) ja Jerusalem II (1902)
- Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
- Aarne-Herran rahat (1904)
- Ajomies (1912)
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
