Kun Yhdysvalloissa listataan maan parhaita presidenttejä, Thomas Jefferson nousee usein kärkiviisikkoon. Jefferson muistetaan paitsi yhtenä Yhdysvaltain perustajaisistä myös renessanssimiehenä, joka loisti aiheessa kuin aiheessa. Tämä artikkeli esittelee Jeffersonin tarinaa kahdeksan pointin avulla.
1. Jefferson nuorena
Thomas Jefferson (1743–1826) syntyi huhtikuussa 1743 Shadwell-nimisellä plantaasilla Virginian siirtokunnassa. Isä-Peter oli maanviljelijä-maanmittari ja äiti-Jane arvostetusta virginialaisperheestä, mikä tarkoitti perheen kahdeksalle lapselle yläluokan kasvatusta.
Thomas oli ajalle tyypilliseen tapaan kotiopetuksessa, jossa hänestä kuoriutui huippuoppilas. Lukujärjestyksessä oli latinaa, kreikkaa, ranskaa, historiaa, luonnontieteitä ja klassista kirjallisuutta, mikä poiki opiskelupaikan arvostetussa College of William and Maryssä.
Opintopolku vei filosofian ja matematiikan kautta lakioppiin, jossa Jeffersonia mentoroivat mm. Virginian varakuvernööri Francis Fauquier ja Yhdysvaltain ensimmäinen lakiprofessori George Wyth. Lakimieheksi valmistuminen 1767 tuskin yllätti ketään!
Valmistuttuaan Thomas ryhtyi kehittämään perimiään maita. Hän perusti lähivuoren rinteille oman plantaasin ja nimesi sen Monticelloksi, italialaisittain "pikkuvuoreksi". Sen päärakennuksesta tuli puutarhoineen Jeffersonin vapaa-ajan elämäntyö, joka pyöri orjatyöllä.
Tiesitkö? Franklin D. Roosevelt on Yhdysvaltain historian pitkäaikaisin presidentti neljällä kaudellaan (joista viimeinen jäi tosin kesken). Abraham Lincoln oli puolestaan 193-senttisellä varrellaan presidenteistä pisin!
2. Jefferson kirjoittajana
Jefferson ei vielä 1770-luvun alussa etsinyt vallankumousta, mutta vallankumous löysi hänet. Amerikan itärannikon siirtokunnat olivat kyllästyneitä emämaa Iso-Britannian politiikkaan, ja niissä kytenyt vastarinta puhkesi vapaussodaksi vuonna 1775.
Jeffersonin maine oli kiirinyt kauas, ja hänet kutsuttiin ns. toiseen siirtokuntien kongressiin Virginian edustajana. Yksi kongressin tehtävistä oli valmistella itsenäisyysjulistus – Jeffersonia ei tunnettu kummoisena puhujana mutta sitäkin parempana kirjoittajana.
Thomas oli tutustunut kongressissa John Adamsiin ja piti häntä sopivana kirjurina, mutta kongressi oli toista mieltä. Tämä toimi lähtölaukauksena kaksikon pitkäaikaiselle ystävyydelle, joka oli täynnä (poliittista) tulta ja tappuraa.
Vaikka 17 päivässä kirjattu julistus meni monen silmäparin alta, yli 75 prosenttia Jeffersonin luonnoksesta päätyi lopulliseen versioon. Julistuksesta tuli amerikkalaisen ajattelun kulmakivi, ja sen toisessa virkkeessä kaikuu Thomasin tunnetuimmat sanat tasa-arvosta:
We hold these truths to be self-evident, that all men are created equal.
Thomas Jefferson
3. Jefferson poliitikkona
Kansalliskongressin jälkeen Jefferson valittiin Virginian uuden osavaltion edustajainhuoneeseen, jossa hän suunnitteli säännöksen osavaltion uskonnonvapaudesta. Sen yllättävä hyväksyntä vuonna 1786 oli Jeffersonin uran tähtihetkiä.
Tätä seurasi useampi merkkipesti nuoren Yhdysvaltain politiikassa, kuten Virginian kuvernööri (1779–1781), Yhdysvaltain Ranskan-lähettiläs (1784–1789) ja Yhdysvaltain ensimmäinen ulkoministeri (1790–1793).
Ulkoministerinä Jefferson ajautui törmäyskurssille valtiovarainministeri Alexander Hamiltonin kanssa. Kaksikon näkemykset erosivat erityisesti vallanjaossa: Jefferson halusi antaa vallan osavaltioille, Hamilton koko maan asioista päättävälle keskushallitukselle.
Nokkapokka synnytti Yhdysvaltain ensimmäiset puolueet, Hamiltonin kipparoiman federalistisen puoleen ja Jeffersonin luotsaaman demokraattis–republikaanisen puolueen. Jefferson oli noussut nuoren valtion politiikan kärkipaikoille.
Vuonna 1796 hän osallistui taistoon Yhdysvaltain presidentin tittelistä mutta hävisi niukasti kolmella äänellä (71–68). Yhdysvaltiain historian toiseksi presidentiksi valittiin muuan John Adams, ja Jeffersonin oli tyydyttävä seremonialliseen varapresidentin pestiin.
Kaksikko ja pääpuolueet ottivat yhteen myös seuraavissa presidentinvaaleissa 1801, jolloin vaaka kääntyi Jeffersonin puolelle. Hänet valittiin Yhdysvaltain kolmanneksi presidentiksi äänin 73–65, mikä katkaisi kaksikon välit lähes vuosikymmeneksi.
4. Jefferson presidenttinä
Jefferson sai presidenttinä paljon aikaan. Hän osti Louisianan territorion Ranskalta 15 miljoonalla dollarilla, mikä lähes kaksinkertaisti Yhdysvaltain pinta-alan. Hän orkestroi myös tunnetun Lewisin ja Clarkin tutkimusretken, jolla kartoitettiin koko Pohjois-Amerikan manner.
Jefferson taisteli urallaan uskonnonvapaudet puolesta. Kiitoksena tästä eräs seurakunta lahjoitti uudelle presidentille reilun 560 kiloisen juustokiekon. "Mammuttijuustosta" tuli Valkoisen talon suosikkinähtävyys, jota herkuteltiin vieraiden kanssa.
Kun Jefferson valittiin jatkokaudelle murskalukemin yli 70 prosentin kannatuksella, hän jatkoi verojen leikkaamista ja valtion talouden kohentamista. Kaikki meni suunnitelmien mukaan, kunnes Euroopassa riehuneet Napoleonin sodat saavuttivat uuden mantereen.
Jefferson oli halunnut pitää Yhdysvallat erillään sodista, mutta Ranska ja Iso-Britannia häiriköivät Yhdysvaltojen kauppalaivoja. Sanktiona Jefferson asetti maat kauppasaartoon vuonna 1807, mikä syöksi Yhdysvaltain talouden ja presidentin suosion syöksykierteeseen.
5. Jefferson seniorina
Toisen kautensa jälkeen Thomas Jefferson seurasi George Washingtonin – Yhdysvaltain ykkös-Yrjön – esimerkkiä ja luopui vallankahvasta vapaaehtoisesti. Hän vetäytyi takaisin Monticellon plantaasille, jossa riitti puuhaa arkkitehtuurin, musiikin ja puutarhanhoidon parissa.
Jefferson kuoli Monticellossa 4. heinäkuuta 1826, tasan 50 vuotta itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Hänen ystävänsä ja kilpakumppaninsa John Adams kuoli myöhemmin samana päivänä. Näin Yhdysvaltain kaksi viimeistä "perustajaisää" olivat poissa.
Legendan mukaan Adams puhisi viimeisillä sanoillaan "Thomas Jefferson elää yhä" – tietämättään, että Jefferson oli kuollut vain muutama tunti aiemmin.
6. Jefferson orjanomistajana
Kuten 1600–1800-luvun Yhdysvalloille oli tapana, plantaasit pyörivät orjatyöllä. Jefferson oli plantaasinomistajana myös orjanomistaja, ja hän pohti orjien käyttöä paljon. Puheissaan hän jopa vastusti sitä, sillä hän kannatti laajaa yksilövapautta ja orjien vapauttamista.
Toisaalta on arvioitu, että Jefferson omisti elämänsä aikana yli 600 orjaa. Ristiriita on melko jyrkkä mieheltä, joka kirjoitti itsenäisyysjulistukseen, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi ja että heillä on luovuttamaton oikeus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun.
Jefferson perusteli orjuutta muun muassa sillä, että entiset orjat eivät pystyisi elämään rauhanomaisesti isäntiensä kanssa. Hänen suunnitelmissaan orjien vapauttaminen tarkoittikin afroamerikkalaisten pakkomuuttoa Yhdysvalloista pois.
Kun Jefferson kuoli, vain pieni osa hänen orjistaan vapautettiin ja loput myytiin eteenpäin. Tässä hän ei ottanut mallia George Washingtonilta, joka kirjasi testamenttiinsa kaikkien omistamiensa orjien vapautuksen.
7. Jefferson perheenpäänä
Jefferson meni 29-vuotiaana naimisiin varakkaan lesken Martha Wayles Skeltonin kanssa, mikä tuplasi hänen varallisuutensa. Pariskunta sai kuusi lasta, joista vain kaksi selviytyi aikuisikään, Martha ja Maria. Heidän 12 lapsenlapsestaan monet asuivat Monticellossa.
Kun Martha-vaimo kuoli vuonna 1782 (10 vuotta ennen presidenttiyttä) synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin, Jefferson järkyttyi syvästi eikä mennyt koskaan uusiin naimisiin. Yleinen käsitys kuitenkin on, että Jefferson sai myöhemmin lapsia orjansa Sally Hemingsin kanssa.
Suhdetta puoltavat niin suullinen historia, säilyneet dokumentit kuin 2000-luvun taitteessa tehdyt DNA-testit. Hemings sai yhteensä kuusi lasta, joista neljä saavutti aikuisiän. DNA-testien mukaan nuorimman pojan perilliset kantavat "Jefferson-geeniä". Hemingsin lapset olivat myös ainoat orjat, jotka vapautettiin Jeffersonin kuoltua.
8. Jeffersonin perintö
Jeffersonia on kutsuttu "viimeiseksi renessanssimieheksi". Hän niitti renessanssin suurmiesten tavoin mainetta monissa eri rooleissa: presidenttinä, poliitikkona, lakimiehenä, arkeologina, arkkitehtinä, viulistina ja filosofina.
Hän puhui lisäksi kuutta eri kieltä, perusti Virginian yliopiston ja kokosi 6 700 teoksen yksityiskirjaston, josta tuli myöhemmin Yhdysvaltain kongressin kirjasto. Kenties näistä syistä hän koristaa Yhdysvaltain kahden dollarin seteliä, viiden sentin kolikkoa ja Mount Rushmore -vuoren julkisivua.
Hautakiveensä Jeffersonin kaiverrutti kolme asiaa, joista hän oli ylpein:
- Itsenäisyysjulistuksen laatiminen
- Virginian uskonnonvapausasetuksen laatiminen
- Virginian yliopiston perustaminen
Ei presidenttiyttä.
Toisaalta Jefferson oli plantaasinomistaja, joka omisti elämänsä aikana yli 600 orjaa. Vaikka hän puhui tasa-arvon puolesta, hän ei vapauttanut orjiaan edes testamentissaan. Tämän voi ajatella ajan kuvaksi, mutta se ei estänyt Jeffersonin aikalaisia tai edeltäjiä.
"All men are created equal" kenties kuului hänen päässään "all white men are created equal".
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
