Tiesitkö, että modernin pianon juuret ovat 1700-luvun alkupuolen Italiassa? Sen keksijänä pidetään italialaista soitinvalmistajaa Bartolomeo Cristoforia, joka loi niin sanotun pianoforten yhdistämällä aiempien kosketin- ja kielisoittimien parhaita puolia.
Fortepianosta ei kasvanut kerralla suosikkisoitinta. Sitä kehitettiin hitaasti mutta varmasti 1700-luvun mittaan, ja hiljalleen klassisen musiikin kärkinimet alkoivat ymmärtää sen monipuolisuuden ja potentiaalin.
Tästä alkoi pianon menestystarina, johon liittyy monen monta pianovirtuoosia, huippusäveltäjää ja hittisävellystä. Tutustutaan heihin tarkemmin tai löydä pianotunnit Helsinki!
Maailman merkittävimmät pianistit
Harvalle tulee yllätyksenä, että monet maailman parhaista pianisteista ovat klassisesti koulutettuja. Pianovirtuooseja on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta heihin voi surutta laskea ainakin nämä:
- Franz Liszt (1811–1886) oli pianovelho, joka uudisti soittotekniikoita ja teki sooloesityksistä normin. Hän oli monen silmissä maailman ensimmäinen musiikkitähti, jota yleisö seurasi herkeämättä. Hänen soittoaan ei kuitenkaan koskaan nauhoitettu, joten maine perustuu huhupuheisiin.
- Sergei Rahmaninov (1873–1943) oli niin ikään tekninen taituri, jonka poikkeuksellisen suuret kädet tanssivat pianolla verrattomalla tarkkuudella ja selkeydellä. Hän oli myös tavattoman musikaalinen, mikä toi hänen soittoonsa laajan värikirjon, syviä tunteita ja hallittua voimaa.
- Art Tatum (1909–1956) tunnetaan jazzin kuninkaana. Hänen tapansa purkaa kappaleet osiin ja muokata niiden harmoniaa, sointuja ja rytmiä mullisti jazzpianonsoittoa. Hän oli pianistina myös poikkeuksellisen nopea ja tarkka.
- Martha Argerich (s. 1941) aloitti pianonsoiton alle kolmevuotiaana ja kasvoi nopeasti virtuoosiksi. Häntä pidetään kaikkien aikojen merkittävimpänä naispianistina, ja hänen pökerryttävät tulkintansa ovat hurmanneet yleisöä kahdeksalla (8!) eri vuosikymmenellä.
- Grigori Sokolov (s. 1950) on yksi nykypäivän suurimmista pianisteista, jonka lumoava spontaanisuus ja tulkintojen sielukkuus hakevat vertaistaan. Hän tulkitsee maailman eliittisäveltäjiä poikkeuksellisen tarkasti ja uskollisesti, lisäten kuitenkin aina oman mausteensa.
- Yuja Wang (s. 1987) on kaukana stereotyyppisestä pianistista: hänen esityksensä ovat mahtipontisen näyttäviä ja rohkeita, eikä hän pelkää koetella klassisen musiikin rajoja. Kun tähän yhdistää huippuunhiotun tekniikan ja laajan repertuaarin, Wang kuuluu nuoremman polven mielenkiintoisimpiin pianisteihin.
Tällaiset listaukset ovat aina subjektiivisia, ja niiden ulkopuolelle jää kymmeniä ja kymmeniä huippupianisteja. Periaatteessa listalle voisi siis ujuttaa myös suomalaisia nimiä, eikä se olisi suuri vääryys!
Mieleen tulee esimerkiksi France Ellegaard (1913–1999), joka on monen kirjoissa yksi 1900-luvun parhaista konserttipianisteista ja Skandinavian pianistien kuningatar. Myönnettäköön, hän ei ollut syntyjään suomalainen mutta hankki Suomen kansalaisuuden aikuisiällä!
Suomipianon legendoihin voi laskea myös Liisa Pohjolan (1936–2021), joka sai elämäntyöstään valtionpalkinnon vuonna 2010. Pohjola esiintyi solistina sekä Suomessa että ulkomailla, ja monet muistavat hänet erityisesti kantaesityksistään – monet merkkisävellykset löysivät siis kuulijansa ensimmäistä kertaa Pohjolan tulkitsemina.
Suomalaisten pianistien kermaan mahtuu myös muutama herrashenkilö:
- Ralf Gothóni (s. 1946) aloitti musisoinnin 3-vuotiaana, pääsi Sibelius-Akatemiaan maksimipisteillä ja on sittemmin kiertänyt maailman suurimpia näyttämöitä soolopianistina.
- Monet tuntevat Iiro Rantalan (s. 1970) Trio Töykeä -jazzpoppoosta, mutta hänen vyöltään löytyy myös mittava soolotuotanto maailmankiertueineen sekä lukuisia sinfoniaorkesteriesityksiä Suomessa ja ulkomailla.
- Antti Siirala (s. 1979) on kaikkien aikojen voitokkain suomalaispianisti: 24 ikävuoteen mennessä Siirala oli voittanut neljä kansainvälisesti arvostettua pianokilpailua, mikä teki hänestä yhden Euroopan kuumimmista nuorista pianisteista, eikä vauhti ole siitä hirveästi hidastunut.
Etsi pianonopettaja, joka sopii täydellisesti sinulle.
Kansainväliset säveltäjähuiput
Monet pianistit ovat myös säveltäjiä, mutta huippuun hiottu soittotaito ei tarkoita, että olisi automaattisesti hyvä säveltäjä – tai toisinpäin: huippusäveltäjä ei ole aina huippupianisti.
Joku saattoikin ihmetellä, miksi yllä olevalta listalta ei löydy Mozartia tai Beethovenia – koska monet uudemman polven virtuoosit ovat ajaneet heistä ohi. Parhaista pianosäveltäjistä on kuitenkin mahdoton puhua ilman heitä. Tässä pikakelaus pianosäveltäjistä suurimpiin.
J. S. Bach
Johann Sebastian Bach (1685–1750) on monen kirjoissa historian merkittävin säveltäjä. Hän edusti barokin mahtipontista ja koristeellista tyyliä täydellisesti, hioi edeltäjiensä saavutukset huippuunsa ja puski musiikin kenttää eteenpäin puskutraktorin lailla.
Bachin tuotanto oli pitkään kadoksissa, ja sen merkittävyyteen herättiin vasta pitkällä 1800-lukua. Ei olekaan ihme, että Bachin sävellyksiä kuunnellaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan, ja monet niistä ovat alkaneet elää omaa elämäänsä klassisen kentän ulkopuolella.
Yksi tunnetuimmista on Toccata ja fuuga, jota soitetaan yleensä vuoden pimeimpään aikaan Halloweenina:
W. A. Mozart
Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791) oli lapsinero, joka aloitti pianonsoiton 3-vuotiaana ja teki ensimmäiset sävellykset vain vuotta myöhemmin. Hänestä kasvoi klassisen tyylisuunnan kasvot, ja nuoren säveltäjän kappaleissa keveys ja selkeys yhdistyivät suuriin tunteisiin ja syvällisyyteen.
Mozart kuoli vain 35-vuotiaana mutta jätti taaksensa yli 600 teosta. Näistä monet kuuluvat klassisen musiikin merkkiteoksiin, ja suurelle yleisölle tutuin lienee vuonna 1784 julkaistu Turkkilainen marssi:
L. v. Beethoven
Ludwig van Beethoven (1770–1827) jatkoi siitä, mihin Mozart jäi, ja venytti klassisen tyylisuunnan rajoja. Hänet muistetaan erityisesti sinfonioistaan ja pianosonaateistaan, jotka olivat aiempaa monimutkaisempia, mahtipontisempi ja voimakkaampia.
Beethovenin sävellykset osoittivat, miten laaja tunteiden kirjo kappaleisiin voi mahtua. Tämä raivasi tietä romantiikan tyylille, jossa henkilökohtaiset tunteet ja niiden myllerrys ovat kaikki kaikessa.
Beethovenin suosioon vaikutti myös vastoinkäymiset. Hänen kuulonsa alkoi heiketä 28-vuotiaana, mutta hän jatkoi säveltämistä kuolinvuoteellensa saakka. Viimeisinä vuosinaan hän kuuli sävelmät enää vain päässään, mikä vain lisää teosten vaikuttavuutta.
Suomalaisille tutuin Beethoven-sävellys on todennäköisesti Für Elise, joka soi 1980-luvulla startanneet Burana-mainoksen taustalla:
F. Chopin
Pianosäveltäjistä on vaikea puhua ilman Frédéric Chopina (1810–1849), joka oli paitsi pianovirtuoosi myös säveltäjänero. Soittajana hän venytti painonsoiton rajoja ja osoitti, mihin kaikkeen piano pystyy, mistä syntyi uusia soittotekniikoita ja -tapoja.
Chopin erosi Beethovenista ja kumppaneista siinä, että hän keskittyi säveltäjänä pelkkiin pianokappaleisiin. Hänen tuotannostaan ei siis löydy sinfonioita ja sonaatteja, mutta pianosäveltäjänä hän on vailla vertaa.
Chopinin herkät ja hienotunteiset sävellykset ovat erityisesti pianonsoittajien suosikkeja:
Huippusäveltäjien joukkoon voi laskea myös nämä:
- Joseph Haydn (1732–1809) tunnetaan sinfonian ja jousikvarteton isänä, ja hän oli lähes 50-vuotisen uransa aikana pitkään Euroopan suosituin säveltäjä.
- Robert Schumann (1810–1856) muistetaan erityisesti sinfonioistaan sekä piano- ja kamarimusiikkisävellyksistään, jotka ovat täynnä (romantiikalle tyypillisesti) raakaa tunnetta ja voimaa.
- Pjotr Tšaikovski (1840–1893) kuuluu venäläisen koulukunnan ykkösnimiin, ja hänet muistetaan erityisesti balettimusiikistaan – tärkeimpänä Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä – joissa venäläinen ja läntinen musiikki kohtaavat toisensa.
- Claude Debussyn (1862–1918) sävellykset ovat yllättäviä ja innovatiivisia, runollisen kauniita ja tunteikkaita. Hänen tapansa rikkoa harmonioiden sääntöjä ja käyttää eksoottisia asteikoita on inspiroinut monia säveltäjiä ja tasoittanut tietä uusille musiikkityyleille.
Huomasitko, että lähes kaikki 1700- ja 1800-lukujen merkittävimmistä pianisteista ja säveltäjistä olivat miehiä? Tytöt ja naiset soittivat kyllä pianoa ahkerasti – jopa miehiä enemmän – mutta tavoitteellisen harjoittelun katsottiin sopivan vain miehille.
Säveltäjäkatsauksessa tuli jo esiteltyä muutamia pianokappaleita, jotka lähes kaikki tuntevat. Monet niistä ovat peräisin menneiltä vuosisadoilta, mutta mitä pidemmälle ajassa mennään, sitä enemmän hienoja pianokappaleita syntyy. Haluaisitko itse opetella soittamaan mitä kauneimpia kappaleita? Nappaa pianotunnit Tampere!
Nuoremmille sukupolville tunnetuin pianokappale ei siis ehkä olekaan Mozartin Turkkilainen marssi tai Beethovenin Kuutamosonaatti vaan esimerkiksi Coldplay-yhtyeen Clocks, joka rakentuu koukuttavan pianoriffin varaan. Toinen hyvä esimerkki on brittitähti Adelen Someone Like You, jonka pianomelodia on yksinkertaisen kaunis.
Coldplay ja Adele kallistuvat vahvasti popin puolelle, mutta 2000-luvulla on nähty myös sävellyksiä, jotka tasapainottelevat taitavasti klassisen musiikin ja popin välillä. Yiruman River Flows in You on tästä hyvä esimerkki: se on riittävän pop suurelle yleisölle, mutta siinä on myös klassisia elementtejä, joten se vetoaa myös pianofiileihin!
Samaan kastiin voi laskea ranskalaisen Yann Tiersenin säveltämän Amélie-elokuvan tunnarin, joka on lähtenyt elämään omaa elämäänsä: nykyään se on koko Pariisin epävirallinen tunnussävel:
Monet pianonsoiton suurnimistä ovat siis 1800- ja 1900-luvuilta, ja historian ikivihreitä tullaan varmasti kuuntelemaan ja soittamaan vielä pitkään.
Pianonsoitto kehittyy kuitenkin koko ajan: soitto-opetus ja soittajat kehittyvät ja sävellys- ja ajattelutavat muuttuvat. Onkin mielenkiintoista nähdä, miltä pianonsoitto näyttää tulevina vuosikymmeninä, kuka silloin pitää pianovirtuoosien piikkipaikkaa ja soittaako Ludwig van Beethoven vielä radiossa!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
