Perinteet ovat tärkeä osa joulua. Vuodesta toiseen jouluna tulee tehtyä jotakuinkin samat asiat, syötyä samat ruoat ja herkuteltua samat herkut, mutta silti jouluun on vaikea kyllästyä. Päinvastoin perinteistä tuntuu tulevan sitä tärkeämpiä, mitä vanhemmaksi tulee.
Mistä suomalaiset jouluperinteet ovat alkaneet ja kuinka perinteinen nykyjoulu oikeastaan on? Tämä artikkelipaketti pohtii juuri sitä ja esittelee
- suosittuja jouluruokia ja reseptejä
- suosittuja joulupuuhia ja niiden historiaa.
Perinteiset jouluruuat
Lähes jokaisen suomalaisen joulupöytää koristavat joulukinkku, laatikot, joulukalat sekä rosolli. Jouluaattona on puolestaan tapana herkutella riisipuuroa sokerin ja kanelin tai luumukiisselin kera. Monet näistä jouluherkuista yleistyivät vasta 1900-luvulla:
- Riisi oli 1900-luvulle saakka arvokas raaka-aine, ja ennen sitä joulupuuro oli tapana tehdä ohrasta. Myös valmistustavoissa on ollut eroja: Länsi-Suomessa puuro on totuttu keittää, idässä taas paistaa uunissa.
- Sika oli aikoinaan kallis kotieläin, eikä kaikilla ollut siihen varaan. Jouluna olikin tapana syödä sellaista lihaa, jota oli tarjolla ja saatavilla. Köyhimmissä perheissä kinkku korvattiin esimerkiksi kurpitsalla.
- Laatikoista lanttu- ja perunalaatikkoa on syöty Suomessa kauan, mutta porkkanalaatikko yleistyi joulupöydissä vasta 1900-luvulla.
- Kaloja on syöty joulunaikaan satojen vuosien ajan, ja suomalaisen joulun tärkein herkku oli pitkään lipeäkala. Se sai kuitenkin väistyä 1900-luvulla kinkun tieltä.
- Rosollia on syöty Suomessa jo 1700-luvulla, mutta silloin siinä oli yleensä perunaa, hienonnettua sipulia sekä suolasilakoita.
Suomalaisella joulupöydällä ei siis ole kovinkaan pitkät perinteet, mikä johtuu myös siitä, että jouluruoasta alettiin puhua vasta 1900-luvulla. Joulunaikaan oli tapana syödä tavallista paremmin, mutta perheissä syötiin sitä, mitä oli tarjolla ja mihin varat riittivät.
Pitää myös muistaa, että joulu ei ole ollut kauaa suomalaisten suosikkijuhla. Vielä 1900-luvun alkupuoliskolla vuoden kokokohta oli ns. kekrijuhla, jossa juhlittiin sadonkorjuun päättymistä. Suomalainen joulu onkin monella tapaa perinteisen kekrijuhlan ja modernimman joulujuhlan sekoitus.
Kaipaatko apua joulureseptien tekoon? Kokkauskurssi auttaa sinut saavuttamaan tavoitteesi!
Suomalaisia jouluherkkuja perinteiseen tyyliin
Jouluna syödään perinneruoan lisäksi myös jouluisia jälkiruokia, kuten luumukiisseliä, taateli- ja maustekakkuja, joulutorttuja sekä pipareita. Tässä hieman nippelitietoa niistä:
- Pipareita on leivottu Suomessa satojen vuosien ajan, mutta ne yleistyivät suomalaiskodeissa vasta 1800-luvulla – ennen sitä piparireseptejä varjeltiin tarkoin!
- Joulutorttujen esi-isänä pidetään 1800-luvun brittileivonnaista, jossa oli luumutäyte. Britteinsaarilta leivos kulki Ruotsiin, jossa täyte vaihtui luumusta omenaan. Suomalainen joulutorttu on siis brittiläisen ja ruotsalaisen leivonnaisen yhdistelmä, eikä sellaisia valmisteta juuri muualla.
- Luumupuita on kasvanut Suomessa jo 1400-luvulla, mutta luumujen käyttö yleistyi tiettävästi vasta 1900-luvun alkupuoliskolla, kun kuivattujen hedelmien myynti yleistyi maailmalla. Luumukiisselin resepti ei olekaan juuri muuttunut sadassa vuodessa: keitä luumut pehmeiksi kanelitangon kanssa, lisää perunajauhot ja vispaa hullun lailla!
Mitä muita herkkuja jouluun kuuluu? Suklaakonvehdit tietty! Konvehteja syödään joulun aikana lähes jokaisessa suomalaiskodissa, ja monet suosikkikonvehdeista on 1900-luvun alkupuolelta. Jouluna on tapana juoda myös glögiä, joka saapui Suomeen Ruotsista 1800-luvulla.
Yksi viimeisimmistä joulun ajan jälkkärivillityksistä on juustotarjotin, johon laitetaan usein kovia ja pehmeitä juustoja, keksejä, hedelmiä sekä hilloja ja marmeladeja. Juustotarjotin taipuukin moneen juhlaan, ja jouluna siihen voi laittaa esimerkiksi jouluomenaa, kanelia sekä marsipaania. Lisää jouluisuutta saa myös jouluoluista sekä viineistä.
Löydä juuri omia tavoitteita vastaava kokkauskurssi Superprofilta!
Perinteiset jouluaktiviteetit
Entäpä perinteiset jouluaktiviteetit? Mistä ne ovat saaneet alkunsa?
Joulukuusi
Yksi jouluaaton kohokohdista on kuusen haku ja koristelu, joiden juuret ovat 1500-luvulla ja Saksassa (lähteestä riippuen). Ensimmäinen maininta joulukuusista Suomessa on vuodelta 1829, jolloin paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta!
Joulupukki
Joulupukin esikuvana pidetään hyväntekijä Pyhä Nikolausta, joka eli tiettävästi 300-luvulla nykyisen Turkin alueella. Suomeen tämä lahjoja jakava ”pukki” rantautui 1800-luvulla harmaassa nutussa, joka vaihtui 1900-luvulla punaiseen nuttuun Yhdysvalloissa levinneen Santa Clausin innoittamana.
Joulupukilla on Suomessa monia edeltäjiä. Esimerkiksi kekrijuhlaan liittyi pelottava ja sarvekas kekripukki, joka kierteli talosta toiseen huudelleen ”Kekriä vai uunia?!”. Pukille piti siis antaa herkkuja ja alkoholia tai muuten pukki särkee uunin.
Joulutontut
Nykyään joulutontut ovat avuliaita, kilttejä ja lapsenomaisia, mutta tämä ajatus yleistyi Suomessa vasta 1800-luvun lopulla. Ennen tätä uskottiin vahvasti kotitonttuun, joka oli yleensä harmaaseen pukeutunut vanha ukko tai eukko. Tonttua piti kohdella hyvin, jottei hän suuttuisi ja kävisi ilkikuriseksi. Tästä syystä tontulle oli tapana tarjota ruokaa, lämmittää sauna ja järjestää nukkumapaikka.
Joululahjat
Lahjojen jakaminen yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, ensin kaupunkilaisperheissä ja sitten maaseudulla. Tyypillinen lahja oli itse tehty, ja se annettiin yleensä perheenjäsenelle. Talojen isäntien ja emäntien oli myös tapana auttaa köyhiä ja antaa jouluna työntekijöilleen lahjoja.
Joululahjojen perinne on maailmalla paljon tätä vanhempi. Esimerkiksi Rooman valtakunnassa jaettiin vuoden pimeimpänä aikana lahjoja perheenjäsenille ja keisarille.
Joulusauna
Joulusauna on tärkeä osa aattopäivää, mutta oletko koskaan miettinyt, miksi se lämmitetään normaalia aiemmin? Syy löytyy kansanperinteestä, kotitontuista ja vainajista: kekrijuhlan aikaan sauna saatettiin lämmittää heti aamulla, jotta vainajat kerkesivät saunoa rauhassa. Viimeisen pesijän piti sen sijaan laittaa vielä yksi pesällinen puita, jotta kotitonttu pääsi kylpemään.
Suomalainen joulu on siis monella tapaa sekoitus uutta ja vanhaa, ja monen perinteen taustalla on mielenkiintoinen tarina!
Herkullisia joulureseptejä
Palataan perinteiden historiasta nykypäivään ja käytäntöön. Jouluruuat ovat monelle juhlan paras anti, joten haluamme seuraavaksi esitellä muutamia sivustoja, joilta löytää herkullisia joulureseptejä.
Yksi hyvä vaihtoehto on Arlan reseptipankki, jossa on esimerkiksi monenlaisia joulukaloja, kuten tämä:
Joulusilli
Ainekset
- 400 g silliä
- 1 punasipuli
- 2 dl kermaviiliä
- 1 rkl sinappia
- ½ dl silputtua tuoretta tilliä
- 2 tl sokeria
- 2 maustemitallista maustepippuria
- 1 maustemitallinen maustepippuria
Valmistus
- Valuta sillit ja leikkaa ne noin 2 cm kokoisiksi paloiksi.
- Kuori ja pilko sipuli.
- Sekoita kaikki ainekset keskenään.
- Anna maustua jääkaapissa vähintään kaksi tuntia, mieluiten yön yli.
- Koristele tarjoiltaessa tuoreella tillillä.
Yhteishyvän avulla voi puolestaan tutustua pääruokien saloihin, kuten tähän herkulliseen bataattilaatikkoon:
Bataattilaatikko
Ainekset
- 1 kg bataattia
- 2 dl kuohukermaa
- 2 rkl korppujauhoja
- ¾ dl siirappia
- 1 kananmuna
- 1 tl suolaa
- 1 tl inkivääriä
- ½ tl kanelia
- ½ tlk maustepippuria
- 1 rkl korppujauhoja
- 2 rkl voita tai margariinia
Valmistus
- Kuori ja paloittele bataatit. Keitä palat suolalla maustetussa vedessä kypsiksi, valuta vesi pois ja soseuta bataatit sähkövatkaimella.
- Lisää kerma, korppujauhot, siirappi ja muna seokseen ja vatkaa seos kuohkeaksi sähkövatkaimella. Mausta suolalla, ikiväärillä, kanelilla ja pippurilla.
- Levitä seos voideltuun uunivuokaan. Tee pintaan kuvioita haarukalla, ripottele päälle korppujauhot ja lisää pinnalle voinokareet.
- Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 1 tunti.
Reseptejä ja inspiraatiota voi etsiä myös videomuodossa. Tässä Maku.fi-sivuston versio jouluisesta bataattilaatikosta:
Jouluisia jälkiruokia löytyy sen sijaan K-Ruoan sivuilta, esimerkkinä perinteinen luumukiisseli:
Luumukiisseli
Ainekset
- 250 g luumuja
- 7 dl vettä
- ¾ dl sokeria
- 1 kanelitanko tai 1 tl kanelia
- ½ dl vettä
- 2 ½ rkl perunajauhoja
Valmistus
- Pane kattilaan luumut, vesi, sokeri ja kanelitanko tai kaneli. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes luumut ovat pehmenneet.
- Nostele kypsät luumut kulhoon. Poista kanelitanko. Suurusta liemi ½ dl:aan vettä sekoitetuilla perunajauhoilla. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli pulpahtaa. Kaada kiisseli luumujen päälle.
Näillä pääsee varmasti alkuun, ja jokaisella sivustolla on reseptejä niin alkupaloihin, pääruokiin kuin jälkkäreihinkin. Ei siis muuta kuin iloisia kokkailuhetkiä ja rentouttavaa joulun aikaa!
Lähteet
1. Joulupöydässä on jotakin uutta, jotakin vanhaa ja jotakin lainattu. (22.12.2010). Yle. Viitattu 21.12.2023 https://yle.fi/a/3-5691432
2. K-Ruoka. Joulu ja jouluruoat 2023. Viitattu 21.12.2023
3. Pirkko Vekkeli. (20.12.2022). Pukki, kuusi ja piparit – suomalaisilla on paljon rakkaita jouluperinteitä, mutta mistä ne ovat saaneet alkunsa? Meillä kotona. Viitattu 21.12.2023 https://www.meillakotona.fi/artikkelit/yleisimmat-jouluperinteet
4. Ruokatieto. Talven ruokajuhlat. Viitattu 21.12.2023 https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/ruokakulttuuri/nykypaivan-ruokakulttuuri/talven-ruokajuhlat/
5. Yhteishyvä. Joulu 2023 – parhaat reseptit ja ideat. Viitattu 21.12.2023
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
