Oletko kiinnostunut politiikasta ja haluaisit opiskella siitä itsellesi ammatin? Sinun ja monien muiden onneksi politiikan tutkimusta voi opiskella ympäri Suomen!
Jos ala on kuitenkin vieras, opiskelukenttä voi tuntua sekavalta: mitä eroa valtio-opilla ja yhteiskuntatieteillä on? Tai politiikan tutkimuksella, yhteiskunnan tutkimuksella ja hallintotieteillä?
Pyrimme tässä artikkelissa valottamaan politiikan tutkimuksen kenttää ja esittelemään eri vaihtoehtoja politiikan opiskeluun Suomen yliopistoissa.
🎓 Politiikan opiskelu Suomessa
- Politiikan opiskelu onnistuu eri puolella Suomea.
- Koulutusohjelmina esim. valtio-oppi, politiikan tutkimus sekä politiikka ja viestintä.
- Valmistaa yleensä asiantuntijatehtäviin, ei tiettyyn ammattiin.
- Työllistyy esim. julkishallintoon, mediaan ja kansainvälisiin organisaatioihin.
Mitä politiikan opiskelu on?
Monet opinahjot Suomessa tarjoavat tutkinto-opintoja, jotka liittyvät jollain tavalla politiikkaan. Tarjolla on esimerkiksi politikkaa ja viestintää, yhteiskuntapolitiikkaa sekä valtio-oppia. Kun puhutaan nimenomaan politiikan tutkimuksesta, valtio-oppi on suuntauksista klassisin.
Valtio-oppi eli politiikan tutkimus, politiikkatiede tai politologia tarkastelee vallan käyttöä, poliittisia järjestelmiä, päätöksentekoa sekä kansainvälisiä suhteita. Opinnoissa perehdytään muun muassa demokratiaan ja vaaleihin, hallintoon, kansainvälisiin kriiseihin ja valtioiden väliseen yhteistyöhön.
Politiikkaa voi kuitenkin tarkastella myös muista näkökulmista. Esimerkiksi yhteiskuntapolitiikka keskittyy hyvinvointiin, tasa-arvoon ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Hallintotieteissä puolestaan tutkitaan julkisten organisaatioiden toimintaa, johtamista ja päätöksentekoa käytännön tasolla.
Yliopistojen oppiainerajat ovatkin melko häilyviä. Vaikka koulutusohjelmien nimet vaihtelevat, ne ovat kaikki kiinnostuneita yhteiskunnassa, vallankäytöstä ja siitä, miten yhteisiä asioita johdetaan. Siksi kiinnostavia vaihtoehtoja voi löytää useamman oppiaineen alta.
Politiikan opiskelu Suomessa
Kuten edellä tuli mainittua, politiikkaa voi opiskella Suomessa monessa yliopistossa, mutta koulutusohjelmien nimet ja painotukset vaihtelevat. Joissakin yliopistoissa painotus on kansainvälisissä suhteissa, toisissa taas kotimaan politiikassa, viestinnässä, hallinnossa tai politiikan historiassa.
| Yliopisto | Koulutusohjelma | Painotus |
|---|---|---|
| Helsingin yliopisto | Politiikka ja viestintä | Maailmanpolitiikka, organisaatiot ja viestintä |
| Turun yliopisto | Poliittinen historia ja valtio-oppi | Poliittiset järjestelmät ja kansainvälinen politiikka |
| Tampereen yliopisto | Politiikan tutkimus | Valtio-oppi ja kansainvälinen politiikka |
| Jyväskylän yliopisto | Valtio-oppi | Politiikka, valta ja viestintä |
| Lapin yliopisto | Politiikkatieteet ja sosiologia | Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi |
| Åbo Akademi | Valtio-oppi | Politiikka, yhteiskunta ja instituutiot |
Ohjelmat ovat kaikki kiinnostuneita yhteiskunnallisista ilmiöistä, mutta näkökulmissa ja painotuksissa voi olla suuria eroja. Siksi eri yliopistojen opetussuunnitelmiin kannattaa tutustua konkreettisesti ja vertailla, millaisia opintosuuntia ja kursseja niihin kuuluu.
Yllä oleva taulukko ei ole tietenkään tyhjentävä, ja monissa yliopistoissa on läheltä liippaavia opintoja. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella yhteiskuntatieteitä, pääaineena yhteiskuntapolitiikkaa.
Jyväskylän yliopistossa on vastaavasti valtio-opin ohella yhteiskuntapolitiikan oppiaine, jossa tutkitaan muun muassa hallinnon ja vallan mekanismeja, sosiaalipolitiikkaa ja tasa-arvoa:
Valtio-oppi on yksi yhteiskuntatieteen haaroista, joten yhteiskuntatieteiden ja valtio-opin opintojen välillä voi olla päällekkäisyyttä. Valtio-oppi on myös kehittynyt viime vuosikymmeninä, ja sen fokus on siirtynyt yhä kauemmas valtiorakenteista ja lähemmäs laajempia poliittisia ilmiöitä.
Vaasan yliopiston hallintotieteet linkittyvät nekin politiikan tutkimukseen, ja joissain maissa hallintotieteet myös lasketaan sen piiriin. Näin ei kuitenkaan tehdä Suomessa, sillä politiikan tutkimuksella ja hallinnon tutkimuksella katsotaan olevan enemmän eroa kuin yhteistä.
Kuinka vaikea politiikan opintoihin on päästä?
Sisäänpääsyprosenttien suhteen politiikan alan hakukohteiden välillä on isoja eroja. Joihinkin ohjelmiin hyväksytään vuosittain jopa 15 % hakijoista, kun taas suosituimpiin koulutuksiin kilpailu on huomattavasti kovempaa. Tässä muutamien hakukohteiden sisäänpääsyprosentteja vuodelta 2026:
| Yliopisto | Hakukohde | Hakijaa / paikka | Sisäänpääsy-% |
|---|---|---|---|
| Turun yliopisto | Poliittinen historia ja valtio-oppi | 31.89 | 3.14 % |
| Helsingin yliopisto | Politiikka ja viestintä | 30.36 | 3.29 % |
| Tampereen yliopisto | Politiikan tutkimus | 24.90 | 4.02 % |
| Helsingin yliopisto | Yhteiskunnallinen muutos | 22.24 | 4.50 % |
| Tampereen yliopisto | Hallintotieteet | 15.00 | 6.67 % |
| Lapin yliopisto | Hallintotieteet ja johtaminen | 13.14 | 7.44 % |
| LUT-yliopisto | Yhteiskuntatieteet | 12.36 | 8.09 % |
| Vaasan yliopisto | Hallintotieteet | 8.04 | 12.40 % |
| Lapin yliopisto | Politiikkatieteet ja sosiologia | 7.74 | 12.90 % |
Näillä spekseillä kilpailu oli kovinta Turun yliopiston poliittisen historian ja valtio-opin sekä Helsingin yliopiston politiikan ja viestinnän koulutusohjelmiin. Lapin yliopiston politiikkatieteiden ja sosiologian sekä Vaasan yliopiston hallintotieteiden ohjelmiin oli puolestaan huomattavasti helpompi päästä.
Tässä kohtaa on hyvä muistaa (kuten taulukostakin käy ilmi), että politiikan alalla on kirjava kattaus vaihtoehtoja. Vaikka siis ensimmäinen hakukohde ei tärppäisi, samankaltaisia opintoja voi löytyä toisesta yliopistosta tai esimerkiksi avoimen väylän kautta.
Politiikkaan liittyviä opintoja voi suorittaa myös sivuaineena tai avoimessa yliopistossa. Joissakin tapauksissa avoimen yliopiston opinnot voivat toimia väylänä tutkinto-opiskelijaksi ilman perinteistä valintakoetta.
Hakukohteita vertaillessa kannattaa tutustua myös yliopistojen sivuainetarjontaan, sillä niiden avulla opinnoista voi rakentaa itsensä näköisen ja erottua joukosta. Esimerkiksi kieli- ja viestintäopinnot, taloustiede ja oikeustiede voivat avata uusia uramahdollisuuksia ja auttaa erottumaan työmarkkinoilla.
Kansainvälinen kokemusta voi puolestaan hankkia opiskelijavaihdossa tai suorittamalla työnharjoittelun ulkomailla. Yliopistoilla on omat kumppaniyliopistonsa ja yhteistyökumppaninsa, joten jos vaihto-opiskelu tai ulkomaanharkka kiinnostaa, niihinkin voi tutustua etukäteen.
Miten valita sopiva koulutusohjelma?
Politiikan alan koulutusohjelmia vertaillessa kannattaa miettiä, millaiset yhteiskunnalliset kysymykset kiinnostavat eniten. Jos listan kärjessä ovat kansainväliset suhteet, konfliktit ja valtioiden välinen yhteistyö, Opintopolun kattauksesta kannattaa etsiä maailmapolitiikkaa painottavia ohjelmia.
Jos taas kiinnostus keskittyy kotimaan päätöksentekoon, puolueisiin, vaaleihin ja julkiseen hallintoon, vastaus voi löytyä valtio-opista tai politiikan tutkimuksesta. Hyvinvointivaltio, tasa-arvo ja sosiaalipolitiikka ovat puolestaan yhteiskuntapolitiikan ytimessä.
Vaikka eri yliopistoilla on omat painotuksensa, lopullinen työkalupakki rakentuu myös sivuaineista, harjoitteluista ja opiskelijavaihdosta. Siksi nappivalintaa ei tarvitse tehdä heti hakuvaiheessa, vaan omaa osaamista voi suunnata opintojen aikana yllättävänkin vapaasti.
Mihin politiikan opinnoilla työllistyy?
Politiikan opinnot eivät valmista tiettyyn ammattiin, vaan ne tarjoavat laajan osaamispohjan erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Työelämässä arvostetaan esimerkiksi kykyä analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä, arvioida tietoa kriittisesti ja viestiä monimutkaisista asioista selkeästi.
💼 Esimerkkejä urapoluista
- Hallinnon virkamies
- Poliittinen avustaja
- EU-asiantuntija
- Analyytikko
- Järjestötyöntekijä
- Toimittaja
- Viestintäasiantuntija
- Tutkija tai opettaja
Urapolut ovat moninaisia, koska opinnoista saa kattavan työkalupakin eri aloille ja tehtäviin:
Opinnoissa opitaan tarkastelemaan, miten poliittiset päätökset, yhteiskunnalliset muutokset ja kansainväliset tapahtumat vaikuttavat yksilöihin ja yhteiskuntaan.
Opiskelijat harjaantuvat arvioimaan tiedon luotettavuutta, tunnistamaan erilaisia näkökulmia ja muodostamaan perusteltuja johtopäätöksiä.
Opinnot kehittävät kykyä esittää monimutkaisia asioita selkeästi sekä perustella omia näkemyksiä vakuuttavasti.
Opiskelijat oppivat käyttämään tutkimuksia, tilastoja ja muuta aineistoa yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämisessä ja päätöksenteon tukena.
Ryhmätöiden, keskustelujen ja projektien kautta opitaan työskentelemään rakentavasti erilaisten ihmisten ja näkemysten kanssa.
Yleispätevillä tutkinnoilla on puolensa. Toisaalta työpaikka voi löytyä mistä tahansa ja yleispätevyys tuo opintoihin joustavuutta, kun urapolkua ei tarvitse päättää heti opintojen alussa. Toisaalta jalkaa voi olla vaikea saada oven väliin ja työnhaun kohdistaminen voi olla aluksi haastavaa.
Se on kuitenkin varma, että politiikan asiantuntijoita tarvitaan nyt ja aina. Poliittinen kenttä uudistuu kaiken aikaa, ja joka päivä tapahtuu uusia asioita, jotka muuttavat poliittista ymmärrystä ja ajattelutapoja. Siksi yhteiskunnallisia ilmiöitä ymmärtäville ja niiden analysoijille on jatkuvasti kysyntää.
2020-luvulla tapetilla ovat esimerkiksi kaiken aikaa jatkuva digitalisaatio ja tekoälyttömyys, kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen, turvallisuuskysymykset ja ilmastonmuutokset, jotka vaikuttavat päätöksentekoon sekä Suomessa että ulkomailla.
Politiikan asiantuntijoiden ei tarvitse myöskään pelätä, että robotit veisivät leipätyön ihan äkkiä. Yhteiskunnallisissa asioissa on harvoin oikeita tai vääriä vastauksia, vaan eri näkökantoja pitää pystyä analysoimaan analyyttisesti ja kriittisesti. Tähän politiikan opinnot antavat erinomaiset valmiudet.
Lähteet
- Helsingin yliopisto. Yleinen valtio-oppi. Viitattu 31.10.2023
- Jyväskylän yliopisto. Valtio-oppi. Viitattu 31.10.2023
- Studentum.fi.Yhteiskuntatieteellisen valintakoe ja todistusvalinta. Viitattu 17.9.2026
- Turun yliopisto.Valtio-opin oppiaine. Viitattu 31.10.2023
- Töissä.fi. Valtio-oppi: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? Viitattu 31.10.2023
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
Missä yliopistossa on miedoin vasemmostohegemonia? Onko kansainvälinen politiikka vähemmän vasemmistoliberaali ala kuin perinteinen valtio-oppi? Millaista on oikeostokonservatiivin elämä politiikan tutkimuksen opiskelijana, riittääkö liberaalien vapausaatteesta konservatiivin suvaitsemiseen asti?