Oletko kiinnostunut politiikasta ja haluaisit opiskella siitä itsellesi ammatin? Sinun ja monien muiden onneksi politiikan tutkimusta voi opiskella ympäri Suomea. Jos ala on kuitenkin vieras, opiskelukenttä voi tuntua sekavalta: Mitä eroa valtio-opilla ja yhteiskuntatieteillä on? Tai politiikan tutkimuksella, yhteiskunnan tutkimuksella ja hallintotieteillä?
Pyrimme tässä artikkelissa valottamaan politiikan tutkimuksen kenttää ja esittelemään eri vaihtoehtoja politiikan opiskeluun Suomen yliopistoissa.
Mitä valtio-oppi on?
Monet opinahjot Suomessa tarjoavat tutkinto-opintoja, jotka liittyvät jollain tavalla politiikkaan. On politikkaa ja viestintää, yhteiskuntapolitiikkaa sekä valtio-oppia. Kun puhutaan nimenomaan politiikan tutkimuksesta, valtio-oppi on suuntauksista klassisin.
Valtio-oppi eli politiikan tutkimus, politiikkatiede tai politologia tutkii erilaisia poliittisia järjestelmiä, hallintoa sekä kansainvälisiä suhteita. Sen opinnoissa tutkitaan muun muassa vallan käyttöä, valtion käsitettä sekä poliittisia järjestelmiä. Käytännössä opinnoissa voi törmätä esimerkiksi vaaleihin, demokratiaan, parlamentarismiin, kansainvälisiin kriiseihin tai Euroopan integraatioon.
Valtio-oppi onkin todella laaja tieteenala, sillä kaikkea voi tarkastella politiikan näkökulmasta – niin taidetta, kulttuuria, urheilua, kieliä, nimiä kuin käsitteitäkin. Politiikan tutkimus myös muuttuu ja kehittyy koko ajan. Joka päivä tapahtuu jotain uutta, mikä muuttaa politiikan kenttää, esittää uusia kysymyksiä ja vaatii uudenlaisia osaajia.
Ei olekaan ihme, että politiikkaa voi opiskella tavalla tai toisella Suomen kaikissa yliopistoissa. Niillä jokaisella on omat painotuksensa, mikä takaa sen, että Suomi kouluttaa politiikan kentälle monipuolisia osaajia. Politiikan opiskelusta unelmoivien kannattaakin perehtyä eri korkeakoulujen tarjontaan, jotta vaihtoehtojen joukosta löytää itselleen sopivimman.
Politiikan opiskelu Suomessa
Politiikkaa voi opiskella niin monella tapaa, että kaikki vaihtoehdot eivät mahdu yhden artikkelin raameihin. Keskitymmekin alempana valtio-opin ja politiikkatieteen tarjontaan, ja esittelemme lyhyemmin muita vaihtoehtoja, jotta tarjonnasta muodostuu mahdollisimman kattava kuva.
Eri korkeakoulujen eri painotuksia
Aloitetaan katsaus Suomen suurimmista yliopistoista:
- Helsingin yliopisto tarjoaa politiikan ja viestinnän tutkinto-opintoja, joissa voi erikoistua politiikkaan ja organisaatioihin, maailmanpolitiikkaan tai viestintään. Politiikassa ja organisaatioissa tutkitaan valtaa ja sen jakautumista yhteiskunnassa; maailmanpolitiikan fokus on kansainvälisellä kentällä, ja viestintä keskittyy viestinnän rooliin yhteiskunnassa ja politiikassa.
- Turun yliopistossa on poliittisen historian ja valtio-opin yhteinen hakukohde, jossa suuntaudutaan ensimmäisen vuoden jälkeen joko poliittisiin järjestelmiin tai kansainväliseen politiikkaan.
- Tampereen yliopistossa opiskellaan politiikan tutkimusta, jossa yhdistyvät valtio-opin ja kansainvälisen politiikan ydinteemat, ja yhteisten kandiopintojen jälkeen suuntaudutaan jompaankumpaan niistä.
- Jyväskylän yliopiston oppiaineena on valtio-oppi, joka painottaa viestinnän roolia politiikassa sekä politiikan tutkimuksen värikkyyttä: mitä tahansa pystyy tarkastella poliittisesti. Opinnoissa ei ole samanlaisia selkeitä suuntauksia kuin muilla yliopistoilla.
- Lapin yliopistossa on tarjolla politiikkatieteiden ja sosiologian tutkinto-ohjelma, jossa voi suuntautua jompaankumpaan oppiaineeseen. Politiikkatieteiden opiskelijana voi erikoistua vielä kansainvälisiin suhteisiin tai valtio-oppiin.
- Åbo Akademin valtio-opin opinnot käsittelevät laaja-alaisesti politiikkaan ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä, kuten poliittisia puolueita ja instituutioita, poliittista historiaa, viestintää ja kehitystä.
Monet yliopistot tarjoavat myös opintoja, jotka liippaavat lähelle valtio-oppia. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella voi opiskella yhteiskuntatieteitä, pääaineena yhteiskuntapolitiikkaa. Myös Jyväskylän yliopistossa on valtio-opin lisäksi yhteiskuntapolitiikan oppiaine, jossa tutkitaan esimerkiksi hallinnon ja vallan mekanismeja, sosiaalipolitiikkaa sekä tasa-arvoa.
Valtio-oppi on yksi yhteiskuntatieteen haaroista, joten yhteiskuntatieteiden ja valtio-opin opintojen välillä voi olla paljonkin päällekkäisyyttä. Valtio-oppi on myös kehittynyt viime vuosikymmeninä, ja sen fokus on siirtynyt yhä kauemmas valtiorakenteista ja lähemmäs laajempia poliittisia ilmiöitä.
Myös Vaasan yliopiston hallintotieteet linkittyvät politiikan tutkimukseen, ja joissain maissa ne myös lasketaan sen piiriin. Näin ei kuitenkaan tehdä Suomessa, sillä politiikan tutkimuksella ja hallinnon tutkimuksella on enemmän eroa kuin yhteistä. Ei olekaan ihme, jos yleiskuva politiikan tutkimuksesta ja opiskelusta on hieman sumea!
Tässä muutamien hakukohteiden sisäänpääsyprosentteja vuodelta 2022:
| Hakukohde | Hakijat | Aloituspaikat | Sisäänpääsyprosentti |
|---|---|---|---|
| Politiikka ja viestintä, Helsingin yliopisto | 1280 | 68 | 5,47 % |
| Poliittinen historia ja valtio-oppi, Turun yliopisto | 1054 | 48 | 4,55 % |
| Politiikan tutkimus, Tampereen yliopisto | 610 | 44 | 7,21 % |
| Politiikkatiede, Lapin yliopisto | 295 | 43 | 14,58 % |
| Hallintotieteet, Vaasan yliopisto | 741 | 90 | 12,15 % |
Korkeakoulujen välillä on siis suuria eroja siinä, kuinka helppo opiskelemaan on päästä. Näiden lisäksi on tietty muitakin hakukohteita, joten vaikka ykkösvalinta ei aukeasi, hyviä vaihtoehtoja riittää.
On myös hyvä muistaa, että pääaineen nimi tai sisältö ei ole yliopisto-opinnoissa kaikki kaikessa. Ennen hakupaperien lähettämistä on hyvä perehtyä myös eri yliopistojen sivuainetarjontaan, sillä niiden avulla opinnoista ja opiskelusta voi rakentaa juuri itsensä näköisen ja erottua joukosta.
Kansainvälisestä urasta kiinnostuneet voivat opiskella sivuaineina esimerkiksi uuden kielen, ja monessa yliopistossa kansainvälistä kokemusta voi hankkia opiskelijavaihdolla tai suorittamalla työharjoittelun ulkomailla.
Valtio-oppia voi opiskella monessa korkeakoulussa myös sivuaineena. Tällöin opintoja voi suorittaa esimerkiksi perusopintojen (30 op) tai aineopintojen verran (60 op), mikä tarjoaa jo vankkaa poliittista osaamista.
Myös avointen yliopistojen tarjontaan kannattaa tutustua: politiikkaa voi opiskella avoimen yliopiston kautta pienempinä kokonaisuuksia, ja tarpeeksi hyvä menestys avoimessa voi avata ovet täyspäiväisiin opintoihin ilman pääsykoetta.
Mihin politiikan opinnoilla työllistyy?
Valtio-oppi (tai yhteiskunta- tai hallintotieteet) ei valmista tiettyyn ammattiin vaan tarjoaa kattavan työkalupakin eri aloille ja tehtäviin. Pakista löytyy esimerkiksi nämä työkalut:
- Poliittinen yleissivistys – niin koto-Suomessa kuin kansainvälisestikin. Opinnoissa oppii analysoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan poliittisia ilmiöitä.
- Kriittinen silmä. Politiikka on harvoin mustavalkeaa, tai oikeaa ja väärää, vaan erilaisia näkemyksiä, jotka pitää pystyä arvioimaan ja perustelemaan. Opintojen avulla poliittisia ilmiöitä oppii ajattelemaan kriittisesti.
- Hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Jotta politiikan kentällä pärjää, omat näkemyksensä pitää pystyä perustelemaan uskottavasti, ja muiden kanssa pitää pystyä tekemään yhteistyötä eriävistä mielipiteistä huolimatta.
- Tutkimustieto ja sovellustaidot. Politiikan taustalla on aina tutkimustietoa ja teoriaa, jota pitää ymmärtää ja soveltaa uudempiin poliittisiin ilmiöihin.
Näiden lisäksi opinnot myös herättävät poliittista aktiivisuutta. Kaikki valtio-opin opiskelijat eivät tietty suuntaudu politiikkaan, mutta opinnot herättävät kiinnostusta eri poliittisiin ilmiöihin sekä omaa aktiivisuutta vaikuttaa, mitä tarvitaan kaikilla aloilla.
Käytännössä politiikkaa opiskelleet voivat työllistyä melkein minne tahansa: jotkut lähtevät mukaan päivänpolitiikkaan Suomessa tai ulkomailla, eli käytännössä julkisen hallinnon leipiin. Toisten paikka löytyy kansainvälisistä suhteista eli esimerkiksi suurlähetystöistä tai kansainvälisistä järjestöistä.
Myös media työllistää monia politiikan ammattilaisia asiantuntijoina ja toimittajina, mutta työpaikka voi löytyä myös tutkimuksen, opetuksen tai kasvatuksen parista. Eikä sovi unohtaa erilaisia analyytikon tehtäviä! Tähän kirjavaan kenttää voi perehtyä tarkemmin toissa.fi-sivustolla. Tutkinto avaa siis monia ovia, ja esimerkiksi sivuainevalinnoille voi ajaa omia opintojaan kohti tiettyä alaa tai työpaikkaa.
Tällaisilla yleispätevillä tutkinnoilla on puolensa: työpaikka voi löytyä lähes mistä tahansa, mutta jalkaa voi olla vaikea saada oven väliin ja työnhaun kohdistaminen voi olla aluksi vaikeaa. Se on kuitenkin varma, että politiikan asiantuntijoita tarvitaan nyt ja aina. Poliittinen kenttä uudistuu koko ajan, ja joka päivä tapahtuu jotain uutta, mikä muuttaa poliittista ymmärrystä ja ajattelutapoja.
Politiikan ammattilaisten ei myöskään tarvitse pelätä sitä, että robotit veisivät leipätyön ihan äkkiä! Yhteiskunnallisissa asioissa on harvoin oikeita tai vääriä vastauksia, vaan eri näkökantoja pitää pystyä analysoimaan analyyttisesti ja kriittisesti, ja siihen politiikan opinnot antavat erinomaiset valmiudet.
Lähteet
1. Helsingin yliopisto. Yleinen valtio-oppi. Viitattu 31.10.2023 https://www.helsinki.fi/fi/valtiotieteellinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat-ja-tutkimuskeskukset/yleinen-valtio-oppi
2. Jyväskylän yliopisto. (5.3.2020). Valtio-oppi. Viitattu 31.10.2023 https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/oppiaineet/valtio-oppi
3. Studentum.fi. (5.5.2023). Yhteiskuntatieteellisen valintakoe ja todistusvalinta. Viitattu 31.10.2023 https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/yhteiskuntatieteellinen-6372
4. Turun yliopisto. Valtio-opin oppiaine. Viitattu 31.10.2023 https://www.utu.fi/fi/yliopisto/yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta/valtio-oppi
5. Töissä.fi. Valtio-oppi: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? Viitattu 31.10.2023 https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/valtio-oppi
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
Missä yliopistossa on miedoin vasemmostohegemonia? Onko kansainvälinen politiikka vähemmän vasemmistoliberaali ala kuin perinteinen valtio-oppi? Millaista on oikeostokonservatiivin elämä politiikan tutkimuksen opiskelijana, riittääkö liberaalien vapausaatteesta konservatiivin suvaitsemiseen asti?