Haluaisitko oppia lisää suomalaisesta politiikasta? Tunnetko kaikki eduskuntapuolueet, etsitkö kenties sopivaa presidenttiehdokasta vai haluaisitko opiskella politiikkaa? Sukellamme tässä artikkelipaketissa politiikan maailmaan ja esittelemme Suomen poliittista kenttää, sen historiaa sekä ajankohtaisia aiheita, kuten presidentinvaaleja.
Suomen poliittinen historia
Aloitetaan politiikan ruotiminen menneisyydestä eli siitä, miten Suomen poliittinen kenttä on muuttunut aikojen saatossa. Suomen poliittisen historian katsotaan alkaneen vuoden 1809 valtiopäivistä, kun Venäjä myönsi Suomen suurruhtinaskunnalle autonomisen eli itsehallinnollisen aseman.
Tässä tärkeimpiä tapahtumia vuosien varrelta:
Suomen suurruhtinaskunta
1809
Porvoon valtionpäivät
Suomen emämaa vaihtuu Venäjään, mutta Suomi säilyttää Ruotsin vallan aikaiset lakinsa, uskontonsa ja erikoisoikeutensa, ja sille perustetaan erillishallinto.
1820-luku
Lähemmäs Venäjää
Suomea yritetään hiljalleen liittää lähemmäs Venäjää, mutta radikaaleimmat muutokset jäävät tekemättä vallankumouksen pelon takia.
1850-luku
Aleksanteri II:n uudistukset
Venäjän keisari Aleksanteri II aloittaa mittavat uudistukset, jotka koskevat myös Suomea. Suomi kehittyy taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja henkisesti.
1880-luku
Venäläistämistoimet alkavat
Venäjän maailmanmahti on heikentynyt ja Suomen tärkeys puskurialueena korostuu, joten venäläistämistoimet kiihtyvät.
1899-1905
Ensimmäinen sortokausi
Venäjä pyrkii liittämään Suomen tiiviimmin osaksi valtakuntaa. Ensimmäinen sortokausi (1899-1905) päättyy Venäjällä puhjenneisiin levottomuuksiin.
1908-1917
Toinen sortokausi
Venäjä kaventaa Suomen autonomiaa voimakkaasti, kunnes Venäjän vallankumous avaa tien itsenäistymiselle.
Itsenäisyyden aika
1918
Sisällissota
Sisällissota valkoisten ja punaisten välillä syttyy. Valkoiset voittavat noin viis kuukautta kestäneen sodan.
1919
Ensimmäinen presidentti
Eduskunta säätää lain, jonka mukaan valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Ensimmäiseksi presidentiksi valitaan K. J. Ståhlberg.
1939-1945
Talvi- ja jatkosota
Suomi puolustaa itsenäisyyttään Neuvostoliittoa vastaan. Sota päättyi aluemenetyksiin ja sotakorvauksiin, mutta Suomi säilytti itsenäisyytensä.
1940-luku
Jälleenrakennus
Sotavuosia seuraa jälleenrakennuspolitiikka, jossa maata rakennetaan uudelleen ja yhteiskuntaa eheytetään.
1948
YYA-sopimus
Suomen ja Neuvostoliiton välille solmitaan YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta.
1950-1980-luku
Paasikivi-Kekkonen-linja:
Presidentti Paasikiven ja Kekkosen johdolla Suomi ylläpitää myönteisiä välejä itänaapuriin ja puolueettomuuspolitiikka.
Kohti länttä
1960-luku
Hyvinvointivaltion uudistukset
Suomessa tehdään monia sosiaalipoliittisia uudistuksia, kuten peruskoululaki, eläkelait, rennompi alkoholilaki ja puoluelaki.
1970-luku
Länteen flirttailua
Suomessa järjestetään Euroopan turvallisuus ja yhteistyökonferenssi 1973, ja Suomi lähenee hitaasti mutta varmasti länttä.
1991
Neuvostoliitto hajoaa
Neuvostoliitto hajoaa ja YYA-sopimus raukeaa, mikä muuttaa Suomen ulkopoliittista asemaa merkittävästi.
1994
Ensimmäiset suorat presidentinvaalit
Presidentti valitaan ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla, ja voittajaksi nousee Martti Ahtisaari.
1995
EU-jäsenyys
Suomi liittyy Euroopan unioniin kansanäänestyksen jälkeen. 56,9 % suomalaisista kannattaa liittymistä.
200-luku
Uudet tuulet
Historian ensimmäiseksi naispresidentiksi valitaan Tarja Halonen. Samalla perustuslakia uudistetaan ja presidentin valtaa vähennetään.
Tämän pikakelauksen ulkopuolelle jää monia keskeisiä ja mielenkiintoisia tapahtumia, joihin voit perehtyä tarkemmin toisessa artikkelissamme.
Suomen poliittiset puolueet
Miltä Suomen politiikka näyttää tänä päivänä? Poliittinen järjestelmä on mutkikas kokonaisuus, josta kannattaa muistaa kaksi käsitettä: edustuksellinen demokratia ja monipuoluejärjestelmä.
Edustuksellinen demokratia
Puolueet asettavat jäseniään ehdolle vaaleihin ja kansalaiset äänestävät ehdokkaiden joukosta suosikkiaan.
Monipuoluejärjestelmä
Vaaleihin osallistuu eri puolueita, jotka kilpailevat keskenään äänistä.
Tällä pääsee jo alkuun, mutta mitä puolueet oikeastaan ovat? Ne voi ajatella ryhmänä henkilöitä, jotka ajavat yhdessä itselleen tärkeitä yhteisiä arvoja. Puolueen ytimessä voi olla esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastustaminen, suomalaisuus, kaksikielisyys tai kristilliset arvot.
Tästä päästää Suomen puoluekenttään, joka on melko kirjava (eduskuntapuolueet suuruusjärjestyksessä):
| Puolue | Perustettu | Tunnetaan erityisesti | Sijoittuminen |
|---|---|---|---|
| Kokoomus | 1918 | Talous ja yrittäjyys | Keskusta–oikeisto |
| Perussuomalaiset | 1995 | Kansallismielisyys | Oikeisto |
| SDP | 1899 | Hyvinvointivaltio | Keskusta–vasemmisto |
| Keskusta | 1906 | Maaseutu ja aluepolitiikka | Keskusta |
| Vihreät | 1987 | Ympäristöasiat | Keskusta–vasemmisto |
| Vasemmistoliitto | 1990 | Tasa-arvo | Vasemmisto |
| RKP | 1906 | Kaksikielisyys | Keskusta–oikeisto |
| KD | 1958 | Kristilliset arvot | Keskusta–oikeisto |
| Liike Nyt | 2018 | Yrittäjyys | Keskusta–oikeisto |
Tämänhetkisen hallituksen muodostavat Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP ja Kristillisdemokraatit, joten Suomessa siirryttiin Sanna Marinin vasemmalle nojaavasta hallituksesta Petteri Orpon luotsaamaan oikeistohallitukseen.
Eduskuntapuolueiden lisäksi Suomessa on myös rekisteröityjä puolueita, jotka jäivät ilman eduskuntapaikkaa, kuten Avoin Puolue, Sinimusta Liike, Suomen Kommunistinen puolue ja Vapauden liitto. Koko kattauksesta löytyy varmasti jokaiselle sopiva puolue, joten ei muuta kun äänestämään!
Suomen presidentinvaalit
Suomen politiikassa puhuttiin pitkään vuoden 2024 presidentinvaaleista, sillä koko kansan Saulin kaksitoistavuotinen kausi tuli päätökseensä, eikä hän voinut enää asettua ehdolle. Ehdokasasettelu oli poikkeuksellisen vahva, ja mukana nähtiin useita suomalaisille tuttuja poliitikkoja:
Vuoden 2024 presidentinvaalien ehdokkaat
- Alexander Stubb – Kokoomuksen ehdokas
- Pekka Haavisto – valitsijayhdistyksen ja Vihreiden tukema ehdokas
- Jussi Halla-aho – Perussuomalaisten ehdokas
- Olli Rehn – valitsijayhdistyksen ja Keskustan tukema ehdokas
- Jutta Urpilainen – SDP:n ehdokas
- Li Andersson – Vasemmistoliiton ehdokas
- Sari Essayah – Kristillisdemokraattien ehdokas
- Mika Aaltola – valitsijayhdistyksen ehdokas
- Harry Harkimo – Liike Nytin ehdokas
Ennakkokaavailut osoittautuivat melko osuviksi. Kukaan ehdokkaista ei saanut ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä, joten presidentti valittiin toisella kierroksella kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Jatkoon etenivät Kokoomuksen Alexander Stubb ja Vihreiden tukema Pekka Haavisto.
Ratkaisevana kysymyksenä pidettiin sitä, kumpi kaksikosta onnistuisi miellyttää vastaleiriä enemmän. Stubb vei tässä pidemmän korren, mutta ero oli hiuksenhieno: Stubb keräsi 51,6 prosenttia äänistä ja Haavisto 48,4 prosenttia, mikä on vaalituloksena poikkeuksellisen tiukka.
Vuoden 2024 presidentinvaalien toisen kierroksen tulos oli kaikkien aikojen tiukin. Vuonna 2000 Keskusten Esko Ahon ja SDP:n Tarja Halosen ero oli samaiset 3,2 prosenttiyksikköä, mutta äänimäärässä vuoden 2024 taisto oli tiukempi.
Vaalien aikaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli tavallista enemmän tapetilla. Suomi oli liittynyt Natoon vuotta aiemmin, ja presidentin tehtävät ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana korostuivat kampanjoinnin aikana vahvasti. Ehdokkaiden erot liittyivätkin enemmän toimintatapoihin, kokemuksiin ja painotuksiin kuin suuriin linjakysymyksiin.
Stubb aloitti tehtävässään Suomen 13. presidenttinä 1. maaliskuuta 2024. Hänen alkukautensa on ollut aktiivista ulkopolitiikkaa, keskeisinä teemoina muun muassa Nato-jäsenyys, Euroopan turvallisuus ja Ukrainan tukeminen sekä kansainväliset suhteet.
Politiikan opiskelu Suomessa
Oliko yllä oleva katsaus tuttua huttua, koska seuraat politiikkaa aktiivisesti? Oletko harkinnut politiikan alan opintoja? Suomessa politiikkaa, yhteiskuntaa ja päätöksentekoa voi opiskella useissa yliopistoissa eri näkökulmista, ja politiikan tutkimuksen kohdalla valtio-oppi on suuntauksista perinteisin:
Politiikkaa käsitteleviä opintoja löytyy myös monista muista oppiaineista. Opintopolun kattauksesta voi etsiä esimerkiksi yhteiskuntapolitiikan, kansainvälisten suhteiden tai hallintotieteiden koulutusohjelmia.
Koska kattaus on monipuolinen, politiikan opinnoista voi päätyä hyvin erilaisille urapoluille. Yksi voi työllistyä ministeriöön ja julkishallintoon, toinen kansainväliseen järjestöön, kolmas tutkimuksen pariin, neljäs viestinnän ja median tehtäviin ja viides yritysmaailman yhteiskuntasuhteiden asiantuntijaksi.
Opinnot kehittävät muun muassa kriittistä ajattelua, tiedonhankinta- ja analysointitaitoja, viestintäosaamista, argumentointikykyä sekä laajaa yhteiskunnallista ymmärrystä. Tällaisia taitoja arvostetaan työelämässä alasta riippumatta, mikä kannustamaan opiskelemaan politiikkaa.
Lähteet
- Allianssi. Yleiskieliset puolue-esittelyt. Viitattu 31.10.2023
- Juha Ristamäki ja Lauri Nurmi. 24.8.2023. IL-kysely: Uudet luvut julki – Näin kävisi presidentinvaalien toisella kierroksella. Iltalehti. Viitattu 31.10.2023
- Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi ja kumppanit. (2009). Suomen poliittinen historia 1809–2009 (6. uud. p.). WSOY Oppimateriaalit.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
