Kisa Suomen valtionpäämiehen paikasta käy kuumana

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa politiikka

Hyppää kyytiin!

Presidentinvaalit pähkinänkuoressa

Ennen ehdokkaisiin tutustumista on hyvä käydä säännöt läpi. Presidenttivaalit järjestetään Suomessa kuuden vuoden välein, tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Sama henkilö voi toimia presidenttinä enintään kaksi peräkkäistä kautta eli 12 vuotta.

Ehdokkaan voi asettaa joko rekisteröity puolue tai valitsijayhdistys, ja ehdokkaan tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Jos ehdokkaita on vain yksi, hänet valitaan ilman vaaleja. Tämä ei tule olemaan ongelma tänäkään vuonna, vaan kisasta odotetaan jännittävää ja tiukkaa!

Jos ehdokas saa ensimmäisellä äänestyskierroksella yli 50 % äänistä, hänet valitaan suoraan presidentiksi. Jos äänimäärä jää tämän alle, voittaja valitaan toisella kierroksella kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.

Suomen presidentti on valittu kansanvaaleillavuodesta 1994 – käytännössä siis neljä (kohta viisi) kertaa. Ennen tätä käytössä oli valitsijamiesvaalit, joissa suomalaiset äänestivät valitsijamiehiä (yhteensä 300), jotka sitten äänestivät presidentin. Ensimmäinen uuden vaalitavan presidentti oli Martti Ahtisaari.

📅 Presidentinvaalien merkkipaaluja

1919: K. J. Ståhlberg ensimmäiseksi presidentiksi
1994: Martti Ahtisaari voitti ensimmäiset suorat kansanvaalit
2000: Tarja Halosesta Suomen ensimmäinen naispresidentti
2018: Sauli Niinistö valitaan ensimmäisellä kierroksella
2024: Niinistön seuraaja valitaan
2030: Seuraavat presidentinvaalit

Vaalien voittaja on selvinnyt ensimmäisellä kierroksella vain kerran – vuonna 2018 – kun Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelleen 62,6 % äänisaaliilla. Presidentinvaaleihin liittyy muutakin mielenkiintoista nippelitietoa! Tiesitkö esimerkiksi, että suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg valittiin eduskunnan toimesta, sillä itsenäisen Suomen perustuslakia sorvattiin vielä?

Tai että monilla Suomen ensimmäisistä presidenteistä oli alkujaan ruotsinsukuinen nimi:

Kaarlo Juho Ståhlberg oli Carl Johan Ståhlberg.
Lauri Kristian Relander oli Lars Kristian Relander.
Kyösti Kallio oli Gustaf Kalliokangas.
Juho Kusti Paasikivi oli Johan Gustaf Hellstén.

Useampi Suomen presidenteistä on myös palvellut rintamalla: Mannerheim Venäjä–Japani-sodassa sekä ensimmäisessä maailmansodassa, Kekkonen Suomen sisällissodassa ja Koivisto jatkosodassa. Se nippelitiedosta ja historian havinasta! Eiköhän siirrytä itse ehdokkaisiin.

Rakennuksia Helsingissä — Suomessa presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä. Kuva: Unsplash/Tapio Haaja

Presidentinvaalien kärkihevoset

Kuten tuli jo todettua, presidentinvaaleista odotetaan tiukkaa kilpailua. Ehdokkaita on kesän ja syksyn mittaan tipahdellut tasaisesti, ja kampanjointi on jo kovassa vauhdissa.

Presidentinvaalit ovat ennen kaikkea henkilövaalit. Suomalaiset äänestävät yhä harvemmin oman puoleensa ehdokasta vaan aidosti parasta kandidaattia.

Tähän on varmasti vaikuttanut presidentin roolin muuttuminen: vuosituhannen vaihteen jälkeen presidentti ei ole enää vaikuttanut päivänpolitiikkaan, joten valinnassa korostuu persoona.

Pekka Haavisto – kolmas kerta toden sanoo?

Kolmatta kertaa kisaan lähtevää Pekka Haavistoa (65 v.) pidetään presidentinvaalien hienoisena ennakkosuosikkina. Hän antoi Niinistölle hyvän vastuksen sekä 2012 että 2018 vaaleissa, ja sittemmin Haaviston osakkeet ovat vain nousseet – Al-Hol- ja Fortum-kohuista huolimatta.

Haavisto on pitkän linjan viherpoliitikko. Hän oli mukana perustamassa Vihreää liikettä 1980-luvulla ja nousi Vihreiden kansanedustajaksi ensimmäisen kerran 1987. Hän on toiminut myös Vihreiden, Euroopan vihreän puolueen sekä Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtajana ja Suomen ulkoministerinä.

Kansainvälinen kokemus ja arvostus ovatkin Haaviston valttikortteja aikana, jolloin Euroopassa jyllää sota, ja hän voi odottaa ääniä erityisesti vasemmalta, suurista kaupungeista, korkeakoulutetuista ja naisista. Haavisto lähtee kisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana ja Vihreiden tukemana.

Tiesitkö? Haavisto on kahvin suurkuluttaja (jopa 7 kuppia päivässä) ja tekee DJ-keikkoja.

Tiesitkö?

Pekka Haavisto oli vähällä päätyä presidenttiehdokkaaksi jo vuoden 1994 vaaleihin vain 35-vuotiaana. Vihreät harkitsivat Haaviston asettamista omaksi ehdokkaakseen, mutta moni päätyi tukemaan muita ehdokkaita, kuten SDP:n Martti Ahtisaarta.

Alexander Stubb – kieliä puhuva kosmopoliitti

Kokoomuksen sisällä pohdittiin rauhassa puolueen omaa ehdokasta, ja pääministeri Orpo päätyi lopulta Alexander Stubbiin (55 v.). Nykyään Italian Firenzessä EU-yliopiston professorina toimiva Stubb on todellinen politiikan moniottelija.

Suomessa hänet muistetaan Kokoomuksen puheenjohtajana sekä pääministerinä, mutta hän on kerennyt toimia myös europarlamentaarikkona, ulkoministerinä, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä, valtiovarainministerinä sekä Euroopan investointipankin varapääjohtajana.

Stubb on kuvaillut itseään EU-nörtiksi, joka kannattaa unionin laajentumista ja yhteistyön syventämistä. EU-myönteisyydellä, kansainvälisillä meriiteillä ja Stubbin viestintätaidoilla voi haalia ääniä laajalta rintamalta, mutta liika kansainvälisyys jakaa mielipiteitä esimerkiksi Kokoomuksen äänestäjissä. Stubbia pidetään joka tapauksessa Haaviston ykköshaastajana.

Tiesitkö? Stubb puhuu viittä eri kieltä ja on voittanut triathlonin Euroopan mestaruuden.

Henkilö pudottamassa kirjekuorta äänestyslaatikkoon — Vuoden 2018 presidentinvaalien äänestysprosentti oli 69,9. Kuva: Unsplash/Arnaud Jaegers

Jussi Halla-aho – mielipiteitä jakava filosofian tohtori

Harva poliitikko jakaa yhtä vahvasti mielipiteitä kuin Perussuomalaisten ehdokkaana kisaan lähtevä Jussi Halla-aho (52 v.). Maahanmuuttokriittisestä bloggaajasta Perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja eduskunnan puhemieheksi noussut Halla-aho on rakastettu hahmo oman puolueensa sisällä, mutta sen ulkopuolella risuja on tullut muun muassa rasistisista kirjoituksista ja puhemiesetiketin rikkomisesta.

Politiikassa Halla-ahon käyrä on osoittanut vahvasti ylöspäin. Hän yritti ensimmäisen kerran kansanedustajaksi vuonna 2007 tuloksetta, mutta Arkadianmäen ovet aukesivat 2011 Perussuomalaisten "jytkyn" mukana. Tätä seurasi kausi europarlamentaarikkona, Perussuomalaisten puheenjohtajana ja nyt eduskunnan puhemiehenä.

Viimeisissä eduskuntavaaleissa Halla-aho on ollut luotettava ääniharava, ja hän saa varmasti Perussuomalaisten vahvan kannatuksen presidentinvaaleissa, mutta tuleeko ääniä muualta? Aika näyttää.

Tiesitkö? Halla-aho on filosofian tohtori, joka harrastaa pyöräilyä ja ammuntaa.

Mika Aaltola – musta hevonen politiikan ulkopuolelta

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola (54 v.) nousi suomalaisten huulille Ukrainan sodan myötä toimittuaan ahkerasti asiantuntijana eri medioissa. Suosio nousi itse asiassa niin korkealle, että kansan puolelta alettiin keskustella Aaltolan presidenttiydestä. Vastaus oli aluksi kielteinen, mutta lopulta hän myöntyi ja lähtee kisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Aaltola vietti lukio-ikäisenä aikaa Yhdysvalloissa ja toimi vapaaehtoisena Bushin presidentinvaalikampanjassa 90-luvulla. Tämä herätti kiinnostuksen kansainväliseen politiikkaan, josta hän opiskeli itselleen ammatin – ei kuitenkaan poliitikkona. Aaltola lähteekin presidenttikisaan päivänpolitiikan ulkopuolelta, mikä voi olla sekä valtti että riski.

Monille suomalaisille on muodostunut Aaltolasta viime vuosina positiivinen kuva, ja jos Suomen poliittinen kenttä ei miellytä, Aaltola voi olla sen rinnalla raikas tuulahdus. Toisaalta tuleva presidentti joutuu tiukkaan paikkaan Ukrainan-sodan myötä, eikä Aaltolalla ole samanlaisia näyttöjä ja meriittejä kuin esimerkiksi Haavistolla tai Stubbilla.

Ääniä Aaltola saa todennäköisesti laajalta rintamalta, mutta nouseeko hän minkään suuren puolueen äänestäjien ykköskandidaatiksi? Saattaa tehdä tiukkaa.

Tiesitkö? Mika Aaltola sai esikoisensa vuonna 2022 54–vuotiaana. Lapsesta tulisi historian toinen vauva presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä Aaro Niinistön jälkeen.

Valkoinen koristeellinen betonirakennus — Nobelin rauhanpalkittu Martti Ahtisaari nousi Suomen presidentiksi päivänpolitiikan ulkopuolelta, joten Aaltola ei olisi siinä ensimmäinen. Kuva: Unsplash/Katie Moum

Olli Rehn – ideaali presidentti paperilla

Valitsijayhdistyksen kautta ja Keskustan tukemana kisaan lähtevä Olli Rehn (61 v.) on paperilla monen täydellinen presidentti. Väiteltyään filosofian tohtoriksi Oxfordin yliopistossa Rehn on toiminut niin kansanedustajana, europarlamentaarikkona, elinkeinoministerinä, Suomen EU-komissaarina kuin Suomen Pankin pääjohtajana.

Rehn on myös onnistunut välttämään urallaan suuremmat kohut, ja hän omien sanojensa mukaan rakastaa Suomea. Mitä muuta tulevalta presidentiltä voi vaatia? Kun paperilta siirrytään taistelutantereelle, Rehnin osakkeet laskevat: häneltä puuttuu monien kilpakumppaniensa rinnalla karismaa. Häntä pidetään harmaana asiamiehenä, ja kontrasti koko kansan Sauliin tai Stubb/Haavisto-akselille on melko jyrkkä.

Rehn on itse todennut, että harmaus ei välttämättä ole huono väri presidentille ja että siitäkin löytyy sävyjä, mikä on totta. Hän saa varmasti ääniä vanhemmilta miehiltä ja suurten kaupunkien ulkopuolelta, mutta koska kyseessä on ennen kaikkea henkilövaalit, Rehnin menestys on kortilla.

Tiesitkö? Jalkapallo on Rehnille sydämenasia, ja hän ilmoitti lähtevänsä kisaan osuvasti HJK:n jalkapallostadionilla.

Jutta Urpilainen – pitkän linjan demari

Presidentinvaalit ovat tälläkin kertaa miesvoittoiset, mutta kärkinimet saavat näillä näkymin haastajakseen SDP:n Jutta Urpilaisen (48 v.) – sikäli mikäli hän vahvistaa kisaan lähdön ex-pääministeri Sanna Marinin pyynnöstä.

EU-komissaarina toimiva Urpilainen on pitkän linjan poliitikko. Hänet valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran 2003, ja seuraavan 16 vuoden aikana hän toimi sekä SDP:n puheenjohtajana että Suomen valtiovarainministerinä. Kokemusta löytyy siis sekä sisä- että ulkopolitiikasta, ja hän on yleisesti ottaen pidetty poliitikko.

Suuren puolueen tuki sekä naishaastajan status tuovat Urpilaiselle varmasti ääniä, ja hän voi vaikeuttaa erityisesti Haaviston toiselle kierrokselle pääsyä, mutta herää kysymys, antaako Urpilainen kilpakumppaneilleen liikaa etumatkaa? Hän on luvannut ilmoittaa päätöksensä marraskuuhun mennessä, jolloin monet muut ehdokkaat ovat kerenneet kampanjoida jo pitkään.

Tiesitkö? Urpilainen työskenteli ennen poliittista uraansa opettajana ja on julkaissut Jouluisia ajatuksia -nimisen albumin.

Li Andersson – sanavalmis feministi vasemmalta

(Taka)vasemmalta kisaan lähtevä Li Andersson (36 v.) on yksi Suomen suosituimmista kansanedustajista. Hän nousi Vasemmistoliiton johtoon vuonna 2016 kaikkien aikojen nuorimpana eduskuntapuolueen puheenjohtajana 29-vuotiaana. Anderssonin johdolla puolueen kannatus nousi tasaisesti aina 2023 eduskuntavaaleihin saakka, ja hän oli silloinkin luotettava ääniharava.

Suuresta suosiosta huolimatta Anderssonin menestymismahdollisuudet ovat melko pienet. Hänellä ei ole yhtä vahvaa kansainvälistä pohjaa kuin esimerkiksi Haavistolla tai Stubbilla, ja vasemmistoblokin äänet keskittyvät todennäköisesti Haavistolle, joka on tässä kohtaa varmempi hevonen.

Joidenkin mielestä Anderssonin tekemisen meininki ja asioihin tarttuminen menisivät myös presidentin roolissa hukkaan ja että hän on parhaimmillaan "rivipoliitikkona". Oli miten oli, hän on tervetullut lisä vaalitaistoon.

Tiesitkö? Andersson on luvannut ottaa Mäntyniemeen pupun, jos hänet valitaan presidentiksi.

Näiden ehdokkaiden lisäksi presidentin pallia tavoittelevat myös esimerkiksi seuraavat ehdokkaat:

Sari Essayah, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja

Hjallis Harkimo, Liike Nytin puheenjohtaja

Paavo Väyrynen, Suomen linja -valitsijayhdistyksen ehdokas

Saara Huhtasaari, käyttäytymisanalyytikko ja PS-poliitikko Laura Huhtasaaren sisar

Henkilö harmaissa kengissä seisomassa harmaalla kivityksellä — Äänestäminen on tärkeä vaikuttamisen keino, joten ei kun äänestämään mars! Kuva: Unsplash/Phil Scroggs