Kaikki tietävät Nobel-palkinnon, mutta tiedätkö todella kuka sen voi saada ja miten sen voi saada?
Monesti kuulee ajateltavan, että Nobelin saa vain esimerkiksi kirjallisuuden tai rauhantyön edustaja. Lääketieteen lisäksi muita kategorioita tieteen alalta ovat kemia ja fysiikka. Näistä kaikista Nobelin palkinnoista ei aina uutisoida, joten siksi osa saattaa edelleen liittää Nobelin vain yhteen sen kategoriaan.
Nobelin palkinnonsaajat ovat omistaneet elämänsä tutkimukselle ja akateemiselle maailmalle. Harva meistä maallikoista osaa kertoa tarkemmin mistä saavutuksesta tai tutkimuksesta palkinto on minäkin vuonna saatu. Esimerkiksi vuoden 2022 kemian Nobel-palkinto myönnettiin bio-ortogonaalisen kemian ja klik-kemian perusteella. Ei siis ole kyse ihan perusjutuista!
Tieteen ja akateemisen alan palkitseminen on silti tärkeää, sillä nämä tutkimukset ja saavutukset ovat olleet merkittäviä edistysaskelia koko yhteiskunnalle. Nobelin palkinnonsaajat eivät tietenkään ole ainoita tutkijoita, joilla on merkitystä, mutta Nobel-palkinnon saajat ansaitsevat varmasti laajan kiitoksen ponnisteluistaan.
Fysiikan Nobelin palkinnonsaajista löytyy kuuluisia tiedealan ihmisiä, joiden nimet ovat varmasti sinullekin tuttuja ennestään. Täysin ilman kiistoja ei tätäkään palkintoa ole aina jaettu, joten siitäkin hieman lisää tässä artikkelissa. Mutta ensin perehdytään siihen mistä palkinnosta on todella kyse.
Mikä on fysiikan Nobelin palkinto?
Fysiikan Nobel-palkintoja on jaettu heti ensimmäisten joukossa vuodesta 1901 alkaen. Nobelin palkinnot myöntää Alfred Nobelin testamenttiin perustuva Nobel-säätiö. Itse palkinnonsaajat päättää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia.
Alfred Nobel omisti elämänsä tieteille siinä määrin, että hän löysi ensimmäisenä dynamiitin. Hän oli myös varakas liikemies, joka ryhtyi moniin hankkeisiin ja sai elämänsä aikana huomattavan omaisuuden. Tämä mittava omaisuus lahjoitettiin testamentin turvin Nobel-säätiölle. Alfred Nobel kuoli vuonna 1896.
Ruotsalainen Alfred Nobel ei halunnut muuta kuin muistaa kollegoidensa saavutuksia tieteessä ja muilla akateemisilla aloilla, ja Nobel-palkinto oli hänen tapansa antaa takaisin. Nobelin viisi palkintokategoriaa ovat olleet olemassa ensimmäisestä palkintojen jaosta lähtien.
Ensimmäinen fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin vuonna 1901, ja palkinnon sai Wilhelm Conrad Röntgen hänen "erinomaisista palveluksistaan, joita hän on tehnyt löytäessään hänen mukaansa myöhemmin nimetyt merkittävät säteet" eli röntgensäteet.
Saksalainen Röntgen työskenteli useissa yliopistoissa ennen kuin asettui Münchenin yliopistoon, jossa hän jatkoi tieteellistä tutkimustaan aina kuolemaansa asti. Hän halusi muuttaa Yhdysvaltoihin, mutta nämä suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet.
Mitä tulee hänen panokseensa fysiikkaan, Röntgen vietti aikansa katodisäteilyn tutkimiseen ja lopulta löysi röntgensäteilyn ja sen, kuinka sitä voidaan käyttää työkaluna kehon sisäpuolen tutkimiseen. Katodisäteiden tutkiminen oli tuon ajan fysiikan trendi, joten aivan sattumalta hän ei röntgensäteilyä löytänyt.
Kuuluisat fysiikan Nobel-palkinnon voittajat
Yli sadan vuoden aikana on keretty palkita monia ansioituneita fyysikkoja. On aika käydä läpi historiankirjat ja tuoda esiin joitain merkittävimmistä fysiikan Nobel-palkinnon saajista. Sekä tietenkin tutkia tarkemmin mistä he voittivat Nobelin palkinnon.
Olisi järjetöntä aloittaa tämä luettelo mainitsematta ensin miestä, jonka monet uskovat antaneen valtavan panoksen fysiikkaan ja työntäneen tieteen pidemmälle kuin useimmat muut teoreettisen fysiikan työllään. Nimi on varmasti sinullekin tuttu, sillä viittaamme Albert Einsteiniin.
Albert Einstein
Aina kun sana "nero" mainitaan keskustelussa, ainakin yksi ihminen loihtii mieleensä kuvan omalaatuisesta Albert Einsteinista. Einstein syntyi Saksassa, ja työskenteli Kaiser Wilhelm -Instituutissa saadessaan palkinnon Berliinissä vuonna 1922.
Hänen nimensä alkoi levitä fysiikan yhteisössä ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, kun hän tuotti sarjan huippuluokan teoksia tieteen alalla. Hänen maineensa toi hänelle työpaikan useissa arvostetuissa yliopistoissa Itä-Euroopassa.
Natsien noustessa valtaan hänen kotimaassaan Saksassa, Einstein muutti Yhdysvaltoihin ja työskenteli tieteellisessä instituutissa, joka tunnetaan New Jersey:ssä nimellä Institute for Advanced Study. Einsteinin ansioksi luetaan muun muassa valosähköisen efektin löytäminen.
Donna Strickland
Donna Strickland on toinen nimi, joka mainitaan usein yhtenä merkittävimmistä fysiikan Nobel-palkinnon saajista. Kanadalainen Strickland voitti Nobel-palkinnon vuonna 2018, ja se oli hänen ”menetelmästä, jonka avulla voidaan tuottaa voimakkaita ultralyhyitä optisia pulsseja”.
Myös ranskalainen Gérard Mourou sai tunnustusta tästä työstä. Nobelin palkinto voidaan jakaa enimmillään kolmen henkilön kesken yhden saavutuksen aihepiirin sisällä. Lisäksi palkinto voidaan jakaa kahdelle eri saavutukselle.
Strickland teki sen, mistä useimmat meistä saattoivat vain haaveilla: hän sai leikkiä lasereilla koko ikänsä. Donna Strickland on yksi neljästi naisesta, jotka ovat koskaan voittaneet nimenomaan fysiikan Nobelin palkinnon.
Kiistoja fysiikan Nobelin palkinnon ympärillä
Fysiikan Nobelin palkinnon jakamiseen liittyvät kriteerit ovat omiaan aiheuttamaan välillä kiistoja. Vaikka muuten toiminta onkin kohtuullisen draamatonta, on kiistoja, jotka puhuttavat edelleen. Suurimman haasteen pöytään tuo se, että fysiikan tutkiminen tänä päivänä on suurta yhteistyötä ja harvemmin yhden henkilön aikaansaamaa.
Kiistojen osalta on ensimmäisenä palattava Albert Einsteiniin. Kiista ei koske Nobel-palkintoa, jonka hän voitti, vaan niitä, joita hän ei voittanut. Jos olet koskaan pohtinut miksi Einstein voitti vain yhden Nobelin fysiikan palkinnon elinaikanaan kaikista hänen muista tärkeistä löydöistä ja läpimurroista huolimatta, olet oikeilla jäljillä.
Monet ihmiset kokevat, että Albert Einstein olisi ansainnut useita fysiikan Nobel-palkintoja. Hänen Annus Mirabilis -dokumenttinsa ovat yksi esimerkki työstä, joka olisi ansainnut tunnustuksen maailman näyttämöllä. Kyseiset dokumentit käsittelivät tärkeitä suhteellisuusteoriaan liittyviä löytöjä.
Toinen kiista liittyy henkilöön nimeltä Satyendra Nath Bose. Vuoden 2001 fysiikan Nobel-palkinto jaettiin seuraavin perustein: ”harvoissa alkaliatomikaasuissa aikaansaadusta Bosen–Einsteinin kondensaatiosta, sekä varhaisesta perustavanlaatuisesta työstä kondensaattien ominaisuuksien parissa”.
Kuten perusteisiin liittyvän "kondensaation" nimestä voi päätellä, Bosella on ollut suurta vaikutusta kyseisen kondensaatioteorian kehittämisessä. Kuitenkaan Bose itse ei vaikuttanut hämmentyneeltä hänen ulosjättämisestään. Hänen on sanottu sanoneen, että on jo saanut kaiken ansaitsemansa tunnustuksen.
On paljon tieteellisiä läpimurtoja, joihin osallisena on ollut tuhansia fyysikkoja. On mahdotonta jättää suurimpia saavutuksia kokonaan palkitsematta, mutta samaan aikaan palkitseminen onnistuu vain enintään kolmen henkilön nimiin.
Fysiikan Nobelin palkintojen jakautuminen
Suurin osa fysiikan Nobelin palkinnoista ovat menneet miehille. Fysiikan Nobel-palkinnon on voittanut nainen vain neljä kertaa. He ovat Marie Curie, Maria Goeppert-Mayer, Donna Strickland ja Andrea Ghez. Heistä Marie Curie on tosin voittanut palkinnon kahdesti - toisen kemian Nobel-palkintona.
Myös miehistä löytyy yksi, joka on voittanut kahdesti. Hän on John Bardeen. Suomalaisista kukaan ei ole ikinä saanut Nobel-palkintoa fysiikasta, vaikka muutoin suomalaisia nobelisteja löytyy neljä kappaletta. Nobelin palkinnonsaajista saakin monia hyviä triviakysymyksiä peli-iltoihin.
Fysiikan palkintoja on mennyt paljon esimerkiksi Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Myös Saksa korostuu listoissa - tosin nykyisen Saksan muodossa vielä ei yhtä isosti kuin kaksi aikaisemmin mainittua. Alan palkitseminen innostaa muitakin lähtemään alalle tutkijoina.
Nobelisteja on tullut mitä erilaisimmista taustoista, joten ihan jokaisella on mahdollisuus menestyä tutkijana. Erityisesti fysiikan ja kemian alalla tutkimusta tarvitaan jatkuvasti lisää. Tiesithän, että kemiaan ja fysiikkaan löydät yksityisopetusta myös Superprofin yksityisopettajien kautta?
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
