Multitasking eli suomalaisittain "moniajo" tulee vastaan terminä melkein joka tuutista. Monet ihmiset uskovat, että kyky tehdä useita asioita samanaikaisesti on ratkaisevan tärkeä taito nykyajan menestyksen kannalta niin henkilökohtaisessa kuin ammatillisessa elämässä.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että multitasking ei välttämättä olekaan niin tehokasta kuin olemme saattaneet luulla. Se voi itse asiassa haitata tehokkuuttasi. Tässä artikkelissa tutkimme mitä tiede sanoo multitaskingista ja siitä, miksi yhteen tehtävään kerrallaan keskittyminen on tuottavampaa.
Multitasking on erityisesti siitä mielenkiintoinen ilmiö, että ihmiset eivät usein tunnista sen haittaavan heidän tuottavuuttaan, vaikka kaikki tutkimukset antavat osviittaa päinvastaisesta. Monet meistä jopa uskovat, että multitasking nimenomaisesti tehostaa asioiden tekemistä.
Osasyy tähän on se, että asioiden tekeminen samanaikaisesti voi tuoda enemmän mielihyvää, etenkin jos se toinen asia on jotain mistä muuten nautimme; esimerkiksi oma suosikkiohjelman katsominen samanaikaisesti läksyjä tehdessä.
Monien asioiden tekeminen samanaikaisesti - ja esimerkiksi unenpuute - ovat seikkoja, jotka monet opiskelijat ja työikäiset sivuuttavat merkityksettöminä, mutta totuus on, että ne ovat erittäin merkittäviä. Jatka siis lukemista (ja varmista, että se on ainut asia mihin keskityt juuri nyt!)
Multitaskingin haitat
1. Useiden tehtävien samanaikaisen suorittamisen tulos on tekijöidensä summa (parhaimmillaan).
Usein multitasking nähdään tapana saada enemmän aikaan lyhyemmässä ajassa. Ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että aivot eivät ole suunniteltu suorittamaan useita tehtäviä samanaikaisesti. Kun yritämme tehdä useita tehtäviä kerralla, aivojemme on vaihdeltava edestakaisin tehtävien välillä.
Aivot eivät siis ole kykeneväisiä tekemään kahta asiaa samaan aikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että parhaimmassakin tapauksessa käytät kahteen tehtävään saman verran kuin mitä olisi käyttänyt yhteensä jos olisit suorittanut ne erikseen yksi asia kerrallaan. Painosanalla; parhaimmassa tapauksessa.
2. Multitaskin voi johtaa kognitiiviseen ylikuormitukseen ja tuottavuuden laskuun.
Kun yritämme tehdä liian monta asiaa kerralla, aivomme ylikuormittuvat tiedosta, ja meidän on vaikeampi keskittyä yhtään mihinkään. Tämä voi johtaa tuottavuuden laskuun ja virheiden lisääntymiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että multitasking voi vähentää tuottavuutta jopa 40 %.
Tilannetta voi verrata siihen, kun tietokone alkaa jumittamaan liian monen välilehden ollessa samanaikaisesti auki tai käytössä. Moniajo sanana, kun puhutaan tietokoneen käyttöjärjestelmistä, tarkoittaa myöskin sitä, että tietokone vaihtelee kahden tai useamman tehtävän välillä. Sekään ei siis suorita asioita samanaikaisesti.
3. Tehtävän vaihtaminen on toiminnan harjoittamista, jossa keskitytään siirtymiseen tehtävästä toiseen.
Tehtävien vaihtaminen on mitä multitaskingissa oikeasti tapahtuu - eli siirrämme huomiomme tehtävästä toiseen. Tämä voi sisältää sähköpostien tarkistamisen ja tekstiviesteihin vastaamisen opiskeluiden yhteydessä. Vaikka tehtävien välillä hyppiminen saattaa vaikuttaa harmittomalta, se voi itse asiassa johtaa tuottavuuden laskuun ja stressin lisääntymiseen.
Kyse on kognitiivisesta taidosta, joka tunnetaan nimellä kognitiivinen joustavuus (cognitive flexibility). Se ei kuitenkaan ole vahvuus suurimmalle osalle meistä vaan olemme parempia keskittymään yhteen asiaan kerralla.
4. Tehtävien vaihtaminen voi johtaa tuottavuuden laskuun ja stressin lisääntymiseen.
Kun vaihdamme tehtäviä usein, voi olla vaikea päästä flow-tilaan, jossa olemme täysin keskittyneitä ja sitoutuneita käsillä olevaan tehtävään. Flow-tila on erityisen tärkeää oppimisen kannalta sekä toiminnan tehokkuuden osalta. Se tarjoaa optimaalisen mielentilan minkä tahansa toiminnon suorittamiseen.
5. Yhteen tehtävään kerrallaan keskittyminen parantaa tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja tuottavuutta.
Kun keskitymme yhteen tehtävään kerrallaan, pystymme keskittymään paremmin ja pääsemme flow-tilaan. Tämä voi johtaa lisääntyneeseen tuottavuuteen ja työn laadun paranemiseen. Priorisoimalla tehtäviä ja keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan voimme tuntea olevamme paremmin hallinnassa jokapäiväisessä elämässämme.
6. Tehtävien priorisointi ja häiriötekijöiden välttäminen ovat tehokkaan ajanhallinnan keskiössä.
Yksi tehokkaan ajanhallinnan avaimista on priorisointi. Keskittymällä ensin tärkeimpiin tehtäviin voimme varmistaa, että käytämme aikamme ja energiamme tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Lisäksi häiriötekijöiden, kuten sosiaalisen median ja sähköpostin ilmoitusten välttäminen auttaa meitä pysymään keskittyneinä ja tuottavina.
Multitasking, when it comes to paying attention, is a myth.
John Medina, Brain Rules -teoksen kirjailija
Vaikka multitasking saattaa vaikuttaa tehokkaalta tavalta saada enemmän aikaan lyhyemmässä ajassa, se voi itse asiassa johtaa tuottavuuden laskuun ja stressin lisääntymiseen. Keskittymällä yhteen tehtävään kerrallaan ja priorisoimalla tehtävälistojamme voimme parantaa keskittymiskykyämme.
Etenkin opiskelijoille oppimisen ulkopuoliset häiriötekijät voivat olla erittäin häiritseviä vaikuttaen negatiivisesti oppimistuloksiin. Lyhyt dopamiinipiikki, jonka opiskelija saa tarkistaessaan puhelimensa ilmoituksia opiskelun aikana, johtaa vain opiskelun jatkuvaan keskeytymiseen.
Tiede multitaskingin takana
Multitaskingin tehottomuutta ei ole todistettu pelkästään anekdoottisilla (= yksittäisillä) todisteilla. On olemassa päteviä tieteellisiä perusteita, mikä on osoittanut sen erityisesti opiskelijoille epäoptimaaliseksi tavaksi tehdä asioita. Tämä video selittää multitaskingin myytin yksinkertaisesti:
Aivojen etuosan otsalohko on aivojen säätelykeskus. Se tarkkailee aivojen toimintaa ja ulkomaailmasta tulevaa tietoa ja päättää, mikä on kiireellisintä ja olennaisinta tietyllä hetkellä. Sitten se aktivoi ja tukahduttaa asianmukaisia aivojen osia, jotta tiedot voidaan käsitellä.
Tehtävien vaihtaminen vapauttaa dopamiinia, mikä tekee multitaskingista hieman koukuttavaa. Stanfordin yliopiston tutkijat tutkivat vuosia multitaskingin hyötyjä, mutta eivät löytäneet yhtäkään. He päättelivät, että kahden tehtävän tekeminen samanaikaisesti kestää noin 50 % kauemmin kuin niiden tekeminen peräkkäin. Lisäksi numeerisissa ja kirjainpohjaisissa tehtävissä teet todennäköisesti kaksi kertaa enemmän virheitä.
Parhaat vinkit, joiden avulla pystyt paremmin ylläpitämään keskittymiskykyäsi:
Tehokkaimman opiskelutavan selvittäminen vie aikaa. Sitä ei voi lykätä kokeen edeltävään iltaan. Löytääksesi itsellesi toimivia tapoja opiskekka, sinun tulisi aina pyrkiä parantamaan opiskelutekniikoitasi. Parempien opiskelutekniikoiden oppiminen auttaa myös ehkäisemään ahdistusta ja stressiä.
Multitasking johtaa usein siihen, että opiskellessa tuntee itsensä uupuneeksi, ja se voi jopa vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen oppimiseen. Tämä voi lisäksi vaikuttaa itsetuntoon ja itseluottamukseen, kun luulen tekevänsä jotain tehokkaasti, mutta tulokset puhuvat sitä vastaan.
Vähemmän on enemmän
Laadi opiskeluaikataulu, johon merkitset missä, milloin, miten ja ennen kaikkea mitä opiskelet. Tällöin voit varmistua siitä, että olet varannut tarpeeksi aikaa kunkin opiskeltavan oppiaineen opiskeluun. Multitaskingiin turvaudutaan usein myös silloin, kun asioita on kertynyt liikaa tehtäväksi liian vähässä ajassa.
🤯 Jatkuva multitasking muuttaa aivojen toimintatapaa. Aivot tottuvat jatkuvaan dopamiinivirtaan ja stimulaatioon, jolloin pelkkä yhden asian tekeminen tai paikallaan olo alkaa tuntua vaikealta ja tylsältä. Tämä voi johtaa krooniseen keskittymisvajeeseen.
Ajanhallinta ei ole asia, jossa monet opiskelijat ovat hyviä. Ei kuitenkaan vaadi paljoa muuttaa tapojaan ja oppia kehittämään hyviä rutiineja. On myös monia erilaisia työkaluja, jotka voivat auttaa sinua tässä. Esimerkiksi, anna itsellesi enemmän aikaa kuin odotat tarvitsevasi, varsinkin jos aihe on sinulle vaikea.
Saatat huomata, että keskittymisesi on tarkentunut, kun jaat isompia kokonaisuuksia pienempiin osiin. Raskaimpienkin tehtävien jakaminen hallittaviin osiin on tehokkain tapa varmistaa, että opiskeluponnistelusi ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.
Pitkällä aikavälillä on parempi, että keskityt aina vain käsillä olevaan tehtävään. Jakamattoman huomion antaminen tiettyyn aiheeseen tuottaa positiivisia tuloksia, koska mielesi ei ole muualla. Tämä pätee myös muualla elämässä oli kyse sitten ihmissuhteista tai itselle tärkeistä harrastuksista.
Opiskele tehokkaammin Superprofin avulla
Nyt kun sinulla on konkreettisempi käsitys siitä, miten multitasking voi itse asiassa estää sinua saavuttamasta akateemista potentiaaliasi, katsotaanpa mitä muuta voit tehdä parantaaksesi oppimistuloksiasi. Riippumatta siitä, mitä opiskelet, voit olla varma, että uuden oppiminen vaatii aina aikaa ja panostusta.
Aikataulu on rajallinen, erityisesti tehtävien määräaikojen osalta. Etukäteen tehdyn työ- ja opiskelusuunnitelman laatiminen auttaa sinua jakamaan työmäärän, joka toisinaan saattaa tuntua valtavalta ja ylitsepääsemättömältä, lukukauden aikana.
Kun etenet opetussuunnitelmassa, on tärkeää kehittää rutiinit, jotka auttavat noudattamaan säännöllistä aikataulua. Sinun kannattaa myös antaa itsellesi jonkin verran liikkumavaraa, sillä elämässä tapahtuu aina kaikkea odottamatonta.
Opintosuunnitelman tekemisessä voi olla apuna yksityisopettaja, joka tuntee juuri sinun tavoitteesi ja tarpeesi. Superprofin kautta löydät kaikkien eri oppiaineiden yksityisopettajia, jotka auttavat mielellään kaiken tasoisia opiskelijoita.
Sinun ei tarvitse edes olla opiskelija hyödyntääksesi yksityisopetusta. Kuka tahansa, joka haluaa oppia uutta, hyötyy opetukseen osallistumisesta. Ja kaikki opiskeluun liittyvät vinkit, tekniikat ja strategiat pätevät niin "viralliseen" opiskeluun kuin minkä tahansa uuden taidon oppimiseen.
Mutta muista; yksi asia kerrallaan!
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
