Mikä on Nobel-palkinto? On vaikea kuvitella, että joku ei olisi ikinä kuullut Nobelin palkinnoista. Vaikka maallikkona ei ymmärtäisi mitään kirjallisuuden, rauhantyön tai tieteen päälle, tietää silti Nobelin palkinnon olevan suuri tunnustus sen saajalle.
Nobelin palkinnolla tunnustetaan tutkijoiden työtä ja nostetaan esiin läpimurtoja, jotka ovat merkittävästi edistäneet kehitystä omalla alallaan. Kemian alalle löytyy oma Nobelin palkintokategoria. Sen voi ansaita suoranaisella uudella keksinnöllä, menetelmällä tai tieteellisellä teorialla.
Nobel-palkinto ansaitaan yleensä elinikäisellä merkittävällä työllä oman alansa ja koko yhteiskunnan eduksi. Nobel-palkinnon historia juontaa juurensa 1800-luvun loppupuolelle, kun ruotsalainen kemisti ja menestynyt yrittäjä Alfred Nobel lahjoitti suuren omaisuutensa Nobel-säätiölle ennen kuolemaansa vuonna 1896.
Alfred Nobel tunnettiin myös dynamiitin keksijänä. Hänen omaisuutensa, ja näin ollen säätiölle lahjoitetun summan, arvellaan olevan lähes 200 miljoonaa euroa nykypäivänä mitattuna. Se on tarkoitettu käytettäväksi ansioituneiden tiedemiesten ja muiden akateemikkojen kunnioittamiseen heidän työstään omilla aloillaan.
Ensimmäinen kemian Nobel-palkinto myönnettiin Jacobus Henricus Van 't Hoffille aivan ensimmäisessä palkintoseremoniassa vuonna 1901. Van 't Hoff voitti palkinnon kemiallisen dynamiikan ja liuosten osmoottisen paineen lakien löytämisestä.
Siitä lähtien Nobel-palkinto on myönnetty yhdelle tai useammalle kemistille joka vuosi 10. joulukuuta, joka on myös Alfred Nobelin kuoleman vuosipäivä.
Kemian nobelistit 2020-luvulla
Muutamia kuuluisimpia poikkeuksia lukuun ottamatta, ihmiset muistavat helpoiten viime vuosina Nobelin palkinnon saaneet. 2020-luvulla kemian Nobelin palkinto on keretty jakaa jo kolmesti, yhteensä seitsemälle ansioituneelle kemistille kolmella eri perusteella.
Näitä aikaisempia kuuluisuuksia mainitaksemme, esimerkiksi saksalainen Albert Einstein, joka sai tosin Nobelin palkinnon fysiikasta. Toinen tunnettu nobelisti on tietysti Marie Curie, joka ei saanut ainoastaan fysiikan Nobelia vaan ansaitsi myös toisen Nobel-palkintonsa kemiasta.
Vuoden 2020 kemian Nobelin palkinnon voittajat
Vuoden 2020 kemian Nobel-palkinto myönnettiin ranskalaiselle Emmanuelle Charpentierille ja yhdysvaltalaiselle Jennifer Doudnalle genomien muokkausmenetelmien kehittämisestä. He kehittävät geenitekniikkamenetelmän, joka tunnetaan myös nimellä CRISPR/Cas9.
Genomit ja niiden muokkaaminen on kiehtova kemian tutkimusalue, jossa tutkijat yrittävät vaikuttaa eri elämänmuotojen ja mikro-organismien geeneihin. Geenit ovat elävän olennon DNA:n elinehto, joten niiden muokkaaminen avaa monia mahdollisuuksia parantaviin hoitoihin ja muihin tieteellisiin läpimurtoihin.
Charpentier ja Doudna kehittivät työkalun, jonka avulla voidaan tehdä muutoksia geeneihin paljon aiempaa tarkemmalla tarkkuudella. Bakteerien immuunipuolustusta hyödyntämällä he löysivät tavan deaktivoida viruksia poistamalla osia niiden DNA:sta.
Heidän kehittämäänsä työkalua kuvataan usein geneettisiksi saksiksi, jotka voivat leikata minkä tahansa DNA-molekyylin läpi. Mielenkiintoisinta tässä läpimurrossa on se, että nyt pystymme muuttamaan geenejä nopeammin - vain muutamassa viikossa - mikä voi johtaa uusiin löytöihin ja jopa edistää syövän hoitomuotojen etsintää.
Vuoden 2021 kemian Nobelin palkinnon voittajat
Vuonna 2021 kemian Nobel-palkinto myönnettiin saksalaiselle Benjamin Listille ja brittiläiselle David MacMillanille. He kehittivät yhdessä asymmetrisen organokatalyysin, joka oikeutti heidän Nobelin palkinnon voittamiseen.
Sekä List että MacMillan tunnetaan erityisesti orgaanisia kemisteinä. He ovat saaneet myös lukuisia muita arvostettuja palkintoja tieteen alalla. Joskus Nobelin palkinnonsaajien kehittämät saavutukset ovat helpompi selittää maallikoille, ajoittain ne ovat taas Listin ja MacMillanin kehittämien saavutusten kaltaisten kemian erikoissanaston takana.
Ketkä voittivat kemian Nobelin palkinnon 2022?
Ennen kuin taas uudet Nobel-palkinnot jaetaan, on hyvä aika tarkastella viime vuoden (eli käytännössä tämän vuoden 2022) kemian alan voittaija. Vuoden 2022 kemian Nobel-palkinnon myöntämisen perusteena oli bio-ortogonaalisen ja klik-kemian kehittäminen. Se jaettiin kolmen tutkijan kesken:
- Carolyn Bertozzi, Yhdysvallat
- Morten Peter Meldal, Tanska
- Karl Barry Sharpless, Yhdysvallat
Vuoden 2022 voittajista erityisesti kiinnostava on Barry Sharpless, jolle kyseinen Nobelin kemianpalkinto on jo toinen! Hän ansaitsi ensimmäisen kemian Nobelin palkintonsa jo vuonna 2001 yhdessä japanilaisen kollegansa Ryōji Noyorin ja yhdysvaltalaisen kollegansa William Standish Knowlesin kanssa. Tuolloin palkitsemisen perusteena oli kiraalisesti katalysoitujen reaktioiden eteen tehty tutkimustyö.
Viimeisimpien vuosien kemian Nobelin palkinnonsaajista on nähtävissä, että modernin ajan tieteellisten läpimurtojen tekeminen ei ole vain tiimityötä vaan myös kansainvälistä tutkimusta.
Muita kahden Nobelin palkinnon voittaneita
Nobelin palkinnon ansaitseminen on jo itsestään harvinaista herkkua, mutta sitäkin ainutlaatuisempaa on voittaa kyseinen palkinto kahdesti. Tähänkin ovat kuitenkin pystyneet useammat; yhteensä viisi henkilöä on voittanut Nobelin palkinnon kahdesti. Barry Sharpless ei ole siis suinkaan ainoa.
Frederick Sanger
Frederick Sanger oli Iso-Britanniasta kotoisin ollut kemisti, joka on Barry Sharplessin lisäksi ainut kemian alalla kahdesti Nobelin palkinnon ansainnut. Ensimmäisen kemian Nobel-palkinnon hän ansaitsi vuonna 1958 määritellessään insuliinin rakenteen yhtenä proteiineista.
Toisen kemian Nobelin palkinnon hän ansaitsi 22 vuotta myöhemmin ensimmäisestään vuonna 1980. Tämä palkinto hänelle myönnettiin yhdessä yhdysvaltalaisen kollegansa Walter Gilbertin kanssa. Samana vuonna palkinto jaettiin toisesta saavutuksesta myös yhdysvaltalaiselle kemistille Paul Bergille.
Toisen kemian Nobelin palkinnon perusteena oli nukleiinihappojen eli DNA:n sekä geenien tutkiminen menestyksekkäästi.
Kaksi Nobelin palkintoa eri kategorioista
Kemian alalta löytyy myös moniosaajia, jotka ovat kemian Nobelin palkinnon lisäksi ansainneet toisen Nobelin palkinnon eri kategoriasta. Aikaisemmin mainitsemamme Marie Curie ansaitsi ensimmäisen Nobelin palkinnon fysiikasta vuonna 1903 yhdessä aviomiehensä Pierre Curien kanssa radioaktiivisuuden tutkimisesta.
Toisen Nobelin palkinnon Marie Curie ansaitsi kemiasta vuonna 1911 löydettyään kaksi uutta alkuainetta; poloumin ja radiumin, sekä näiden yhdisteiden tutkimuksesta. Lisäksi Marie Curie oli ensimmäisen palkinnon saanut nainen niin fysiikan kuin kemian Nobelin palkintokategorioissa.
Yhdysvaltalainen kemisti Linus Pauling ansaitsi ensimmäisen Nobelin palkintonsa kemiasta vuonna 1954. Palkinnon perusteena oli: "kemiallisten sidosten luonteen ja molekyylien monimutkaisten rakenteiden tutkimus". Toisen Nobelin palkinnon hän ansaitsi ehkä hieman yllättäen rauhantyöstä vuonna 1962.
Vielä yksi kaksoisnobelisti
Vaikka neljä viidestä kaksoisnobelistista löytyy kokonaan tai osittain kemian alalta, löytyy myös fysiikasta kaksinkertainen Nobelin palkinnon ansainnut, John Bardeen. Ensimmäisen hän ansaitsi vuonna 1956 ”tutkimuksistaan puolijohteiden parissa ja transistori-ilmiön löytämisestä”.
Ensimmäisen fysiikan Nobelin palkintonsa hän sai yhdessä yhdysvaltalaisten kollegoidensa William Bradford Shockleyn ja Walter Houser Brattainin kanssa. Myös hänen toinen fysiikan Nobel-palkinto vuonna 1972 oli yhteistyön tulosta.
Vuonna 1972 fysiikan Nobelin palkinto jaettiin John Bardeenin lisäksi Leon N. Cooperille sekä John Robert Schriefferille. Nämä kolme kemistiä kehittivät yhdessä suprajohtavuuden teorian, joka tunnetaan nimellä BCS-teoria.
Kemian tutkimus ja kehitys
Kuten kemian Nobelin palkintojen perusteista on nähtävissä, alalla riittää opittavaa ja tutkittavaa. Kemiaa hyödynnetään lähes kaikilla elämän osa-alueilla, joten se tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Onhan kemia "pakollinen" osa meidän jokaisen opintoja jo peruskoulusta lähtien.
Jos haluat kehittää kemian taitojasi, voit hankkia yksityisen kemian opettajan opastamaan sinua suoraan Superprofin kautta. Kemian yksityisopettajista on apua niin kemian opiskeluun, uralla etenemiseen ja kemiaan tutustumiseen ihan mistä syystä tahansa.
Kemian nobelistit osaltaan innostavat ja inspiroivat uusia kemian opiskelijoita. Onhan täysin mahdollista, että sinunkin panoksesi kemian alalla palkitaan joskus tulevaisuudessa. Tarvitset vain suurta intohimoa, aktiivista tekemistä ja avoimuutta uuden oppimiselle päästäksesi pitkälle tälle tieteen alalla.
Tiesitkö, että on myös suomalaisia kemian nobelisteja?
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
