Vaikka jääkiekko ei ole Suomen kansallispeli, ei se kaukanakaan ole siitä. Jääkiekolla on Suomessa pitkät perinteet: lajia on harrastettu jo pitkälti yli sata vuotta. Vuosikymmenten varrella kiekosta on tullut Suomen ykköslaji, jossa kansainvälisestäkin menestyksestä on saatu nauttia!
Tämänkertaisessa artikkelissamme luomme katsauksen jääkiekkoon Suomessa. Kerromme muun muassa miten kaikki sai alkunsa ja kuinka maajoukkue on menestynyt arvokisoissa. Luomme lisäksi pienen katsauksen kotimaiseen kiekkoliigaan. Legendaarisia suomalaisjääkiekkoilijoita on historian saatossa ollut suuri määrä eivätkä kaikki maininnan ansaitsevat millään mahdu yhteen artikkeliin, mutta esittelemme heistä muutaman erityisen mielenkiintoisen!
Haluaisitko antaa yksityisopetusta?
Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa
Pelit käyntiin 1900-luvulla
Jääkiekon historia Suomessa on pitkä. Jääkiekkoa on Suomessa pelattu tiettävästi jo 1800-luvun puolella, mutta tuolloin peli ei vielä saavuttanut suurta suosiota. Eräänlaisena jääkiekkoilun syntymäpäivänä Suomessa voidaan pitää tapaninpäivää 1926, jolloin Luistinliiton silloinen puheenjohtaja Yrjö Salminen tokaisi "Pelakkaa pojat" tuotuaan pelivälineitä Tampereen Pyhäjärven jäälle.
Vuonna 1928 Suomi hyväksyttiin kansainvälisen jääkiekkoliiton jäseneksi. Vuosi oli muutoinkin kotimaiselle kiekkoilulle merkittävä, sillä silloin pelattiin ensimmäinen virallinen seurojen välinen ottelu: Tampereen Pyrintö otti mittaa Tampereen Palloilijoista.
Niin ikään 1928 pelattiin myös ensimmäisestä Suomen mestaruudesta. Cup-muodossa pelatussa kilpailussa oli mukana kuusi joukkuetta, ja finaaliotteluun pääsi kahdella voitolla. Viipurissa pelatussa ottelussa Viipurin Reipas otti voiton KIF:stä ja sai juhlia mestaruutta ensimmäisenä joukkueena.
Perinteisesti otteluita on pelattu luonnonjäillä ja jääradoilla ulkotiloissa. Laji on siten ollut altis sääoloille, ja SM-sarjakausi on jopa jouduttu perumaan leudon talven vuoksi. 1960-luvulta alkaen tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä vuonna 1965 maan ensimmäinen jäähalli valmistui Tampereelle. Seuraavina vuosikymmeninä toinen toistaan hienompia halleja ja areenoita valmistui useille paikkakunnille, millä on taatusti ollut valtava merkitys lajin kiinnostuksen ja suomalaisen jääkiekon kehityksen kannalta!
Leijonat menestyneet arvokisoissa
Suomen jääkiekkomaajoukkue debytoi maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1939. Menestys ei tuolloin ollut huikeaa, eikä MM-mitalistiksi kapuaminen käynyt aivan käden käänteessä. EM-kisoista oli toki tullut mitaleita ja nuorten maajoukkue otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa 1987, mutta miesten joukkue sai odottaa omaa maailmanlaajuisten kisojen mitaliaan Calgaryn vuoden 1988 olympialaisiin asti, joista tuliaisiksi tuli hopeiset mitalit.
Miesten jääkiekkomaajoukkue nousi kisojen vakiomitalistiksi 90-luvulla. Ikimuistoinen vuosi oli 1995, jolloin Suomi voitti historiallisen ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Varttuneet kiekkofanit muistavat ja nuoremmatkin ovat varmasti kuulleet, että ensimmäinen mestaruus oli valtava juhlan aihe. Sanonta 95 never forget ei todellakaan ole aivan tuulesta temmattu!
Suomi on sittemmin voittanut useita arvokisamitaleita, ja urheilua seuraava kansa on tottunut odottamaan menestystä kevään MM-kisojen koittaessa. Miesten ohella menestystä on tullut myös nuorten ja naisten kisoissa. Tänä päivänä Suomi on yksi suurimmista mitalisuosikeista kisoissa kuin kisoissa – mitalipeleistä ulos jääminen on aina pettymys.
Legendaarinen 95 ei suinkaan ole jäänyt ainokaiseksi, sillä Leijonat on myöhempinä vuosina napannut kultamitalit kolmissa kisoissa: muut Suomen maailmanmestaruudet jääkiekossa ovat tulleet vuosina 2011, 2019 ja 2022. Näistä viimeisenä mainittu oli suomalaisessa jääkiekkoilussa todellinen supervuosi. Miesten joukkue nimittäin oli maailmanmestaruuden lisäksi voittanut olympiakultaa aiemmin samana vuonna!
Jääkiekkoliiga on Suomen suosituinta urheilua
Jääkiekosta ei aivan välittömästi tullut Suomen suosituin urheilulaji, mutta vuosikymmenten kuluessa kotimaan kiekkoliiga, kehittyi monella mittarilla maan kiinnostavimmaksi urheilusarjaksi. Matka on ollut pitkä, sillä alkujaan Suomen mestaruudesta kamppaili vain kourallinen joukkueita luonnonjäillä pelaten – nykyään SM-liigassa pelaa 15 joukkuetta moderneilla areenoilla. Alun perin mestaruudesta miteltiin SM-sarjassa, 70-luvun uudistuksessa syntyi SM-liiga ja nykyään korkein sarjataso tunnetaan ytimekkäästi nimellä Liiga.
Aivan alkuaikoina SM-sarjakausi oli varsin lyhyt, kun taas nykyisessä SM-liigakaudessa riittää seurattavaa syksystä kevääseen. Nykyisessä pelisysteemissä kukin joukkue pelaa 60 runkosarjapeliä, joiden jälkeen sijoituksen salliessa vielä pudotuspelejä. Varsinkin kevään pudotuspeleissä kiekkohuuma on korkeimmillaan – jos et muulloin käy peleissä, käy ainakin silloin!
SM-sarjan ja liigan historiassa varsinkin tamperelaisjoukkueet ovat juhlineet: Ilveksellä ja Tapparalla on enemmän Suomen mestaruuksia kuin muilla. Ei-tamperelaisista joukkueista eniten mestaruuksia ovat napanneet Turun TPS, Oulun Kärpät ja helsinkiläisseura HIFK. Varttuneemmat jääkiekon ystävät varmasti muistavat TPS:n menestysvuodet 90-luvulla tai Kärppien hurjan mitalisaldon 2000-luvun alussa. Mitä joukkuetta sinä kannatat? Onko suosikkisi sittenkin raumalainen Lukko, joka otti ensimmäisen mestaruuden vuonna 1963 ja juhli seuraavan kerran kuutisenkymmentä vuotta myöhemmin 2021?
Kotimainen jääkiekkoliiga kerää tuhansia katsojia paikan päälle päivästä ja pelipaikkakunnasta riippumatta. Kun mukaan lasketaan vielä television välityksellä otteluita seuraavat, ei Suomesta löydy toista urheilusarjaa, joka voisi kilpailla yleisömäärissä. Myös monilla muilla mittareilla, kuten median kiinnostuksella, tv-oikeuksien hinnoilla ja pelaajien palkoilla, mitattuna jääkiekkoliiga on ykkönen.
Kotimaan liiga on siksikin kiinnostava, että sitä yleisesti pidetään yhtenä maailman kovatasoisimmista jääkiekkosarjoista. Varsinkin Euroopan tasolla se aivan kärkisarjojen joukossa. Yksimielisiä ollaan siitä, että maailman kovin sarja on Pohjois-Amerikan NHL, jonne pääseminen on melkeinpä jokaisen nuoren kiekkoilijan haave – kotimaan liiga on hyvä ponnahduslauta suuremmille areenoille.
Suomalaisia jääkiekkoilijoita
Menestys kansainvälisillä kentillä ei tietenkään olisi mahdollista ilman huippupelaajia. Vuosikymmenten varrella kaukaloissa on nähty suuri joukko suomalaisia, jotka ovat yltäneet huimiin saavutuksiin. Onko joku näistä legendaarisista pelaajista suosikkisi vai onko idolisi kenties joku muu suomalainen jääkiekkotähti?
- Jari Kurri (s. 1960): joidenkin mielestä kaikkien aikojen suomalaispelaaja. Ensimmäinen suomalainen Stanley Cup -voittaja. Kaiken kaikkiaan huikeat viisi Stanley Cup -voittoa Edmonton Oilersin paidassa!
- Teemu Selänne (s. 1970): kaikkien aikojen NHL-tulokas. Teki tulokaskaudellaan 1992–1993 uskomattomat 75 maalia ja 56 maalisyöttöä, mikä tarkoitti kaikkien aikojen ennätystä tulokkaan tekemissä maaleissa ja tehopisteissä. Tätä ennätystä ei olla vieläkään rikottu!
- Valtteri Filppula (s. 1984): kolmen kullan kerhon jäsen. Filppula voitti Stanley Cupin vuonna 2008, olympiakultaa 2022 ja maailmamestaruuden niin ikään 2022. Näiden kolmen eri kullan voittaminen tarkoittaa jäsenyyttä niin kutsutussa kolmen kullan kerhossa, johon kovinkaan moni pelaaja maailmassa ei ole päässyt.
- Marko Anttila (s. 1985): Mörkö löi sisään. Anttilan pitkänhuiskea olemus on toisinaan aiheuttanut ihmetystä ulkomaisissa toimittajissa, mutta vaikka "Mörkö" ei olisikaan kaukalon teknisesti taitavin luistelija tai kiekonkäsittelijä, on hän ollut paikalla lyömässä kiekon maalin perukoille juuri silloin kun on tarvittu. Mörkö on peräti kaksinkertainen maailmanmestari ja kirsikkana kakun päällä myös olympiavoittaja.
Esikuvat tunnetusti inspiroivat – meillä idoleita riittää sillä, Suomen jääkiekon historia tuntee valtavan määrän kansainvälisen tason tähtiä. Olisitko sinä tai joku muu tuntemasi kiekkolupaus seuraava Kurri, Selänne tai Anttila? Jos jääkiekko kiinnostaa, ei muuta kuin pelikamat kasaan ja jäälle! Kiekonkäsittelyä ja luistelua voi harjoitella omassa rauhassa itsenäisesti, mutta tarjolla on esimerkiksi myös seurojen nuorille pelaajanaluille järjestämiä harjoitustapaamisia, joissa kiekkoiluun pääsee tutustumaan matalalla kynnyksellä.
Jos jääkiekkoon tutustumisessa kaipaa henkilökohtaisempaa ohjausta, voi oman jääkiekkovalmentajan hankkiminen olla oiva idea! Oman valmentajan opastuksella voi rauhassa tutustua jääkiekon perusteisiin. Oman valmentajan pitämät tunnit ovat hyvä idea myös silloin, jos kaipaa normaalin treenin oheen lisäharjoitusta jossakin tietyssä asiassa, kuten esimerkiksi luistelussa tai laukomisessa.
Valmentajan etsiminen on nykyään helppoa, kun käyttää alustaa, jolla valmentajat ja valmennettavat kohtaavat. Sellainen on Superprof! Superprofissa eri aihepiirien oppimisesta kiinnostuneet pääsevät selaamaan alustalle liittyneiden opettajien ja valmentajien profiilisivuja, joilta löytää lisätietoja muun muassa heidän koulutustaustastaan, kokemuksestaan, erityisosaamisestaan ja luonnollisesti myös tuntien hinnoista.
Suomalainen jääkiekko elää ja voi hyvin – yleisövuoroja halleissa ja vapaasti käytössä olevia ulkojäitä on talvisin ympäri Suomea, joten ei muuta kuin varusteet kuntoon ja jäälle!
Lähteet
- Kostiainen, Pasi. (2000). Suomalaiset NHL:ssä. WSOY.
- Leijonat.fi. Suomi-kiekon historia pähkinänkuoressa. <https://www.leijonat.fi/index.php/sarjat/suomi-sarja/item/13512-historia> (viitattu 29.10.2023)
- Liesmäki, Erkki ja Tala, Juhani. (1991). MM Jääkiekko 1991. Oy Turun Sanomat.
- Paasi, Jussi ja Pitkänen, Henri. Ilari Filppula tajusi mitä oli tapahtumassa, kun näki veljensä NHL-tähtien keskellä – Valtteri Filppula nousi ensimmäisenä suomalaisena harvalukuiseen klubiin. <https://yle.fi/a/3-12465375>. Yle Urheilu. (viitattu 29.10.2023)
- Records.finhockey.fi. Jääkiekon SM-sarja ja SM-liiga vuosi vuodelta. <https://records.finhockey.fi/historia/sm-sarja-ja-liiga-vuosi-vuodelta> (viitattu 29.10.2023)
- Records.finhockey.fi. Suomen mestarit. <https://records.finhockey.fi/joukkueet/mestarijoukkueet> (viitattu 29.10.2023)
Haluaisitko antaa yksityisopetusta?
Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
