Jääkiekko ei ole Suomen kansallislaji, mutta ei myöskään kaukana siitä. Yleisömäärillä ja yleisellä kiinnostuksella mitattuna jääkiekko on kiistatta Suomen suosituin urheilulaji. Mitä kaikkea jääkiekon historiaan Suomessa mahtuu?
Jääkiekko alkoi lajina muotoutua 1800-luvulla Kanadassa, ja Suomessa peliä alettiin pelata 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Jääkiekon alkuperästä ei aivan täyttä varmuutta ole, mutta synnyinpaikaksi on esitetty niin Kingstonia, Halifaxia kuin Montrealiakin. Kerrotaan jopa, että 1500-luvun hollantilaisissa maalauksissa olisi esitetty jäällä luistimin ja mailoin varustettuja pelaajia.
Tämänkertaisessa artikkelissamme perehdymme kuitenkin suomalaisen jääkiekkoilun merkkipaaluihin vuosikymmenten varrella. Matka luonnonjäiltä nykypäivän monitoimiareenoille on totisesti ollut pitkä! Paljon on tapahtunut vuosikymmenten aikana, ja seuraavaksi luomme lyhyen katsauksen suomalaisen jääkiekon historiaan. Käsittelemme Suomi-kiekon historiaa sekä kotimaan kentillä että kansainvälisillä areenoilla, ja lisäksi esittelemme muutamia suomalaisia jääkiekon uranuurtajia. Tervetuloa mukaan!
Haluaisitko antaa yksityisopetusta?
Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa
Virstanpylväitä kotimaan kamaralla
Jäähockey-peliä pelattiin Suomessa jo 1800-luvulla, vaikkakaan uusi laji ei vielä silloin saavuttanut suuren suurta suosiota urheilevan kansan parissa. Tärkeä hetki suomalaisessa jääkiekkoilussa on tapaninpäivä 1926, jota voidaan pitää eräänlaisena jääkiekon syntymäpäivänä Suomessa. Tuolloin Luistinliiton puheenjohtaja Yrjö Salmisen kerrotaan tuoneen pelivälineitä Tampereen Pyhäjärven jäälle ja lausuneen legendaariset sanat: "Pelakkaa pojat!"
Ensimmäisenä seurojen välisenä otteluna voidaan pitää vuonna 1928 pelattua Tampereen Pyrinnön ja Tampereen Palloilijoiden välistä ottelua. Vuosi 1928 on siksikin merkittävä, että silloin ratkottiin ensimmäinen jääkiekon Suomen mestaruus. Tittelistä kamppailtiin tuolloin cup-muodossa kuuden joukkueen kesken. Maaliskuussa Viipurissa luonnonjäällä pelatussa finaaliottelussa voiton otti Viipurin Reipas KIF:n joutuessa tyytymään hopeaan.
Suomi hyväksyttiin kansainvälisen jääkiekkoliiton jäseneksi samana vuonna. Mielenkiintoista kyllä Suomen jäähockeyliitto perustettiin vasta seuraavana vuonna 1929. Nykyinen liitto tunnetaan jääkiekkoliiton nimellä.
Jääkiekkoa oli perinteisesti pelattu kattamattomilla kentillä olosuhteiden salliessa – esimerkiksi vuonna 1930 Suomen mestaruutta ei ratkottu leudon talven vuoksi. 50-luvulla peliolosuhteet alkoivat kehittyä, kun maahan alettiin rakentaa tekojääratoja. Maan ensimmäinen tekojäärata valmistui Tampereelle vuonna 1956.
Suomen kiekkoiluolosuhteiden kannalta merkittävä vuosi oli 1965, kun niin ikään Tampereelle valmistui maan ensimmäinen jäähalli. Tampereen jäähalli eli tutummin Hakametsän jäähalli valmistui alun perin ensimmäisiin Suomessa järjestettyihin jääkiekon MM-kisoihin ja palveli pääsarjatason joukkueita aina 2020-luvulle asti, jolloin liigajoukkueet Ilves ja Tappara muuttivat uudelle Tampereen Kannen areenalle.
Suomen kamaralla on sittemmin pelattu miesten MM-kisoja useita kertoja. Isäntäkaupunkeja ovat olleet Tampereen lisäksi Helsinki ja Turku. Naisten puolella kisoja ovat emännöineet Tampere, Hämeenlinna ja Espoo.
Kotimainen jääkiekkosarja uudistui kaudella 1975–1976, kun sarja pelattiin ensimmäistä kertaa nimellä SM-liiga. Merkittävää oli erityisesti se, että tuolloin alettiin pelata pudotuspelit eli play-offs kauden päätteeksi. Nykypäivänä kaikille tutut kevään pudotuspelit ovat jännittävä loppuratkaisu kaudelle – voisitko kuvitella kevättä ilman finaalisarjaa?
Kotimaan kaukaloissa erityisesti tamperelaiset ovat juhlineet. Kun tarkastellaan koko SM-sarjan ja -liigan historiaa, ovat Ilves ja Tappara mestaruustaulukon kärjessä. Tämän artikkelin kirjoittamishetkeen mennessä Tapparalla eli entisellä TBK:lla on mestaruuksia kaiken kaikkiaan peräti 19, ja Ilves puolestaan on nostanut pokaalin ilmaan 16 kertaa. Liigassa pelaa tänä päivänä myös monia muita perinteikkäitä seuroja, jotka ovat olleet mukana nykyisen sarjan alkuvuosista alkaen. Mestaruuksilla mitattuna menestynein ei-tamperelainen seura on turkulainen TPS, jolla ykkössijoja on 11.
Suomen pääsarjan historiassa on nähty menestysdynastioita, kuten esimerkiksi TPS:n mestaruudet 1990-luvulla tai Oulun Kärppien menestys 2000-luvulla. Aina menestysvuodet eivät kuitenkaan seuraa toisiaan – tästä hyvä esimerkki Rauman Lukko. Hauskana historiallisena faktana mainittakoon, että raumalaisseura otti ensimmäisen Suomen mestaruutensa vuonna 1963. Seuraavan kerran Raumalla juhlittiin mestaruutta vuonna 2021 eli vajaan 60 vuoden odotuksen jälkeen – tämä lienee ennätys. Odottavan aika on pitkä!
Suomen kansainvälinen menestys
Suomen jääkiekkomaajoukkue pelasi ensimmäisen ottelunsa ulkomailla vuonna 1933, jolloin Ruotsi oli parempi kymmenen maalin erolla. Ensimmäistä maaotteluvoittoa saatiin odottaa aina vuoteen 1937 – tällöin irtosi niukka voitto Virosta. Suomi on nykyisin jääkiekon mahtimaa, mutta aivan käden käänteessä nousu maailman huipulle ei suinkaan tapahtunut. Ensimmäinen voitto jääkiekon suurmaista otettiin 1960-luvun loppupuolella, kun Suomi kaatoi Tšekkoslovakian 1967. Vuotta myöhemmin napattiin ensimmäinen voitto Kanadasta.
Vuosikymmenten varrella arvokisamitaleja saavutettiin nuorten ja naisten kisoissa, mutta miesten maajoukkue joutui odottamaan omaansa aina 1990-luvulle asti. Miesten joukkue saavutti ensimmäisen MM-mitalinsa vuonna 1992, kun hopeiset mitalit ripustettiin pelaajien kaulaan hävityn finaalin jälkeen Tšekkoslovakian kisoissa. Tämän jälkeen ensimmäistä kultaa ei tarvinnutkaan enää odottaa kauaa, sillä kuten monet meistä tietävätkin, vuosi 1995 oli suomalaiselle jääkiekkoilulle ikimuistoinen vuosi. Mikä olisikaan makeampaa kuin päihittää isäntämaa Ruotsi finaalissa?
90-luvulta alkoi aikakausi, jolloin Suomi toden teolla nousi yhdeksi suurista jääkiekon menestyjämaista. 2000-luvulla Suomi on ollut yksi vakiomaista mitalitaistelussa, ja käytännössä kisoista toiseen yksi suurimmista mitalisuosikeista. Vuosituhannen alun saldona on useita mitaleja! 2000-luvulla Suomen maailmanmestaruudet jääkiekossa ovat tulleet vuosina 2011, 2019 ja 2022.
1980-luvun loppupuolelta alkaen menestystä on tullut myös olympialaisissa sekä miesten että naisten turnauksissa. Pitkään paras saavutus oli miesten hopeasija Calgarysta 1988, kunnes pitkän odotuksen jälkeen Suomi monien yllätykseksi nappasi kultaa Pekingissä 2022.
Myös Naisleijonat menestyneet
Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue saavutuksineen saa usein eniten palstatilaa, mutta myös naisten joukkue on niittänyt menestystä vuosikymmenten varrella. Euroopassa Naisleijonat ovat olleet ehdotonta eliittiä – kun naisten Euroopan-mestaruudesta alettiin pelata vuonna 1989, otti Suomi kultaa neljissä ensimmäisissä kisoissa.
Menestystä on tullut myös maailmanmestaruuskilpailuissa, vaikka ensimmäinen kulta onkin vielä saavuttamatta. Mitaleita on kuitenkin tullut kuin liukuhihnalta: naisten MM-kisoja on pelattu vuodesta 1990 alkaen, ja reilun 30 vuoden aikana pronssia on ripustettu kaulaan yli 10 kertaa. Mahtuu mukaan hopeinenkin mitali kotikisoista 2019!
Olympialaisissakin Suomi on perinteisesti lukeutunut mitalimaihin: pronssiset mitalit tarttuivat mukaan niin Naganosta, Vancouverista, Pyeongchangista kuin Pekingistäkin.
Suomalaisia jääkiekon pioneereja
Joka asiassa jonkun on pakko olla se ensimmäinen. Ensimmäinen tai vähintäänkin yksi ensimmäisistä suomalaisista huipputason jääkiekkoilijoista oli Toivo Robert Tikkanen, jonka hyvistä suorituksista kerrottiin Akademischer Sport Club Dresden riveissä vuonna 1908. Tikkanen oli todellinen monilahjakkuus, sillä osa puolestaan muistaa hänet ammunnan moninkertaisena olympiamitalistina.
Monien nuorten ja miksei vanhempienkin kiekkoilijoiden haaveena on pelata Pohjois-Amerikan NHL:ssä, joka eittämättä on maailman kovin ammattilaisliiga. Ensimmäisenä suomalaisena NHL-pelaajana pidetään Helsingistä maailmalle ponnistanutta Matti Hagmania (1955–2016), joka hyppäsi kaukaloon taalaliigassa kaudella 1976–1977. Hagman edusti NHL-urallaan Boston Bruinsia ja Edmonton Oilersia. Aivan ensimmäinen Suomessa syntynyt NHL-pelaaja ei kuitenkaan ollut, sillä liigassa oli aiemmin pelannut kanadansuomalaisia, kuten Albert Pudas ja Pentti Lund.
Nykypäivänä suomalainen valmennusosaaminen on kysyttyä, ja olemmekin tottuneet näkemään suomalaisia eurooppalaisten seura- ja maajoukkueiden päävalmentajina. Vaikka suomalaispelaajia on NHL:ssä nähty vuosikymmenten varrella suuri määrä, ovat valmentajanpestit olleet tiukassa. Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa NHL-päävalmentaja on ollut Alpo Suhonen (s. 1948), joka palkattiin Chicago Blackhawksin päävalmentajaksi vuonna 2000. Suhonen ei ollut vain ensimmäinen suomalainen päävalmentaja, vaan myös ensimmäinen eurooppalainen!
Kansainvälisiä seurajoukkueturnauksia lukuun ottamatta suomalaiset seurajoukkueet ovat perinteisesti aina pelanneet kotimaan liigassa. Tilanne muuttui kaudella 2014–2015, kun Helsingin Jokerit kiekkokansaa kohauttaen jätti SM-liigan ja siirtyi pelaamaan venäläisvetoiseen monikansalliseen KHL:ään. KHL:ssä, jota perinteisesti on pidetty maailman toiseksi kovimpana liigana NHL:n jälkeen, Jokerit pelasi lopulta vuoteen 2022 asti jättäen sarjan vallitsevan maailmantilanteen vuoksi.
Suomalainen jääkiekko tuntee suuren joukon menestyneitä suomalaisia jääkiekkoilijoita, ja uusia syntyy koko ajan. Olisitko sinä kenties seuraava tähti jääkiekkotaivaalla? Jos kaipaat apua jääkiekon saloihin perehtymisessä tai haluat henkilökohtaista ohjausta peliin tutustumisessa, ota suunnaksi Superprof – se on opettajat ja eri aihepiirien oppimisesta kiinnostuneet yhdistävä alusta, jonka kautta voit löytää ikioman valmentajan!
Lähteet
- Kanerva, Juha. (2018). Päivälleen 90 vuotta sitten tehtiin suomalaista jääkiekkohistoriaa – näyttämönä Salakkalahden jää Viipurissa. Ilta-Sanomat. <https://www.is.fi/jaakiekko/art-2000005608687.html> (viitattu 23.10.2023)
- Kostiainen, Pasi. (2000). Suomalaiset NHL:ssä. WSOY.
- Leijonat.fi. Suomi-kiekon historia pähkinänkuoressa. <https://www.leijonat.fi/index.php/sarjat/suomi-sarja/item/13512-historia> (viitattu 23.10.2023)
- Liesmäki, Erkki ja Tala, Juhani. (1991). MM Jääkiekko 1991. Oy Turun Sanomat.
- Records.finhockey.fi. Jääkiekon SM-sarja ja SM-liiga vuosi vuodelta. <https://records.finhockey.fi/historia/sm-sarja-ja-liiga-vuosi-vuodelta> (viitattu 23.10.2023)
- Records.finhockey.fi. Suomen mestarit. <https://records.finhockey.fi/joukkueet/mestarijoukkueet> (viitattu 23.10.2023)
- Sihvonen, Varpu. (2017). Suhosen pitkä tie NHL:n päävalmentajaksi. <https://www.nhl.com/fi/news/suhonen-teki-pitkan-nhl-matkan-290702686>. NHL.com. (viitattu 24.10.2023)
Haluaisitko antaa yksityisopetusta?
Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
