Maailma pääsi todistamaan Britannian monarkian tähän mennessä pisintä valtakautta kuningatar Elisabet II:n hallitessa valtaistuinta yli 70 vuoden ajan. Hänet julistettiin kuningattareksi 6. helmikuuta vuonna 1952 isänsä Yrjön VI:n kuoltua.
Kuningatar Elisabet II hallitsi Yhdistynyttä Kuningaskuntaa aina kuolemaansa 8. syyskuuta 2022 saakka. Valtaistuimella ollessaan kuningatar Elisabetista tuli kuningataräiti koko maailmalle. Yhteensä 70 vuotta ja 214 päivää tekivät hänestä Britannian historian pisimpään hallinneen monarkin.
Häntä seurasi hänen poikansa kuningas Charles III. Tässä artikkelissa perehdymme Elisabetin elämään aina lapsuudesta hänen valtakautensa vaiheikkaisiin vuosiin. Lisäksi käymme läpi hänen valtakautensa tärkeimmät virstanpylväät ja kuninkaalliset perhesuhteet.
Syntynyt: 21.4.1926
Hallitsijana: 1952–2022
Hallituskausi: 70 vuotta ja 214 päivää
Puoliso: prinssi Philip
Seuraaja: kuningas Charles III
Elisabet II:n lapsuus ja nuoruus
Elisabet II, josta myöhemmin tuli Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin sekä 14 muun itsenäisen valtion (Kansainyhteisön) kuningatar, syntyi 21. huhtikuuta 1926 Mayfairissa Lontoossa. Hän oli prinssi Albertin (myöhemmin kuningas Yrjö VI) ja Elizabeth Bowes-Lyonin kahdesta lapsesta vanhin.
Hänen koko nimensä oli Elizabeth Alexandra Mary Windsor. Hänet nimettiin äitinsä, edesmenneen isoisoäitinsä ja tätiensä mukaan. Hän oli jo syntyessään tärkeä osa Britannian monarkin kuninkaallista sukupuuta. Läheiset perheenjäsenet kutsuivat häntä kuitenkin Lilibetiksi.
Jo lapsena hän erottui vahvan luonteensa ja vastuuntuntoisuutensa ansiosta. Hän ja hänen neljä vuotta nuorempi sisarensa Margaret saivat kotona koulutuksensa äitinsä ja skotlantilaisen kotiopettajattaren Marion Crawfordin opastamana. Opetussuunnitelmaan kuului eniten historiaa, kieliä, kirjallisuutta ja musiikkia.
Koska Lontoo joutui säännöllisesti ilmapommitusten kohteeksi toisen maailmansodan aikana, monet alueen lapset evakuoitiin väliaikaisesti. Entinen lordikansleri ehdotti prinsessojen viemistä turvaan Kanadaan, mutta Elisabetin äiti hylkäsi ehdotuksen.
18-vuotiaana Elisabet liittyi naisten kotiapupalveluun (ATS), jossa hän kouluttautui kuljettajaksi ja mekaanikoksi.
1926
Elisabetin syntymä
1936
Isästä kuningas Yrjö VI
1947
Avioituminen prinssi Philipin kanssa
1952
Valtaistuimelle nousu
1953
Kruunajaiset
1977
Hopeajuhla
1992
Windsorin linnan tulipalo
1997
Prinsessa Dianan kuolema
2002
Kultajuhla
2012
Timanttijuhla ja Lontoon olympialaiset
2015
Britannian historian pisimpään hallinnut monarkki
2021
Prinssi Philipin kuolema
2022
Platinajuhla ja Elisabet II:n kuolema
Elämä julkisuudessa
Elisabet on Windsorin suvun jäsen, kuten hänen isänsä ja kolme edellistä monarkkia. Syntyessään hän oli kuitenkin vasta kolmantena Englannin kruununperimysjärjestyksessä. Häntä edelsivät hänen setänsä David (Walesin prinssi, myöhemmin Edvard VIII) ja hänen isänsä Albert (Yorkin herttua, myöhemmin Yrjö VI).
Edvard VIII:n luopuessa kruunusta vuonna 1936 hänen isänsä nousi valtaistuimelle, mikä teki Elisabetista seuraavan kruununperimysjärjestyksessä. Näin ollen hän hoiti julkisia kuninkaallisia tehtäviä jo toisen maailmansodan aikana. Hän esiintyi ensimmäistä kertaa julkisesti 16-vuotissyntymäpäivänään vuonna 1942.
Vuonna 1947 hän meni naimisiin Kreikan prinssi Philipin kanssa. Heidän häät pidettiin Westminster Abbeyssa, ja ne olivat ensimmäiset kuninkaalliset häät, jotka näytettiin kansainvälisesti televisiossa. Heidän avioliittonsa kesti 73 vuotta aina Philipin kuolemaan asti vuonna 2021. He saivat yhdessä neljä lasta: Charles, Anne, Andrew ja Edward.
Kuningatar Elisabet II – Kriisinhallintaa parhaimmillaan
Mikään ei ikinä näyttänyt voivan horjuttaa kuningatarta. Hänen 70-vuotisen valtakautensa aikana Britannian kuningasperheessä on ollut lukemattomia skandaaleja ja kriisejä. Useimmat niistä eivät ole edes kuningattaren omia. Silti hän on aina onnistunut pysymään rauhallisena ja ylläpitänyt monarkian suosiota vuosikymmenestä toiseen.
Koko kansan kuningatar
Kuningatar Elisabet II ei jäänyt hallitsemaan kuningaskuntaansa vain niin sanotusta norsunluutornista vaan oli aktiivisesti mukana kansalaisten keskuudessa. Hän myös loi uusia tapoja ja perinteitä, kuten esimerkiksi kuninkaalliset kävelykierrokset.
The true measure of all our actions is how long the good in them lasts...everything we do, we do for the young.
Kuningatar Elisabet II
Matkoillaan hän ei ainoastaan tavannut virkamiehiä ja arvohenkilöitä, vaan pyrki myös lähestymään "tavallisia" ihmisiä, suurta yleisöä, ja käymään vuoropuhelua koko kansan kanssa. Hän teki matkoja tällä agendalla ensimmäisen kerran jo vuonna 1969 valtiovierailullaan Itävallassa sekä vuonna 1970 Australian ja Uuden-Seelannin matkoillaan.
Kuningatar Elisabet II:n valtaistuimen edeltäjä
Vuoteen 1951 mennessä silloisen 55-vuotiaan kuningas Yrjö VI:n terveys oli alkanut heikentyä, minkä vuoksi Elisabet toimi säännöllisesti hänen sijaisenaan julkisissa tilaisuuksissa. Kuningas Yrjö VI:n, Elisabetin isän, kuoltua 6. helmikuuta 1952 Elisabetista tuli seuraava monarkki. Elisabet oli tuolloin vain 25-vuotias.
Elisabet sai suru-uutiset ollessaan Keniassa, mikä merkitsi hänen kuninkaallisen kiertueensa alkua toisaalla Kansainyhteisössä. 16 kuukautta ehti kulua ennen hänen virallista kruunajaisiaan ja valtaistuimelle nousuaan. Seremonia pidettiin 2. kesäkuuta 1953 Westminster Abbeyssa, ja kyseessä oli ensimmäiset televisioidut kruunajaiset.
Noin 8 000 vierasta osallistui kruunajaisiin paikan päällä, ja heidän edessään Elisabet vannoi hallitsevansa jokaista kuningaskuntansa maataan ja suojelevansa Englannin kirkkoa. Yhteensä noin 300 miljoonaa katsojaa ympäri maailmaa seurasi seremoniaa. Hänellä oli yllään kruunajaiskaapu, joka oli kirjailtu Kansainyhteisön maiden kukka-symboleilla.
Kruunajaisten jälkeiset vuodet
Noustuaan valtaistuimelle vuonna 1953 kuningatar Elisabet ja hänen aviomiehensä Philip aloittivat kuuden kuukauden maailmankiertueen , jonka aikana hän vieraili muun muassa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Hän oli ensimmäinen monarkki, joka vieraili näissä maissa valtakautensa aikana.
Hän teki yhteensä yli 100 valtiovierailua ja yli 180 matkaa Kansainyhteisön alueille. Tämä tekee hänestä historian eniten matkustaneen valtionpäämiehen.
Vain kolme vuotta hänen kruunajaistensa jälkeen silloinen Ranskan pääministeri Guy Mollet ja silloinen Britannian pääministeri Anthony Eden keskustelivat Ranskan mahdollisuudesta liittyä Kansainyhteisöön. Tämä ehdotus kuitenkin hylättiin.
Niinpä Ranska allekirjoitti vuonna 1957 Rooman sopimuksen, jolla perustettiin Euroopan talousyhteisö, joka tunnetaan nykyään Euroopan unionina.
Vuonna 1957 kuningatar Elisabet II matkusti New Yorkiin ja Kanadaan Kansainyhteisön puolesta. Ottawassa hän oli ensimmäinen kanadalainen monarkki, joka avasi henkilökohtaisesti parlamentin. Vuonna 1964, ennen hänen matkaansa Quebeciin, mediassa levisi huhuja, että kuningatarta vastaan suunniteltiin salamurhayritystä.
Vaikka näin ei kuitenkaan käynyt, hänen Montrealin vierailunsa aikana puhkesi mellakka. Kuningatar osoitti jälleen kerran, kuinka rauhallinen, rohkea ja maltillinen hän on jopa itseensä kohdistuvissa kriisitilanteissa.
Kuningattaren rooli politiikassa
Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuningatar käytti perustuslaillisena, parlamentaarisena monarkkina henkilökohtaisesti oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Britannian kuninkaallisten oikeudet ovat lähes kokonaan edustuksellisia. Muissa Kansainyhteisön valtakunnissa kuningatarta edustivat kuvernöörit.
Britannian pääministeriä.
Kuninkaallisen perheen tehtävät ovat edelleen ensisijaisesti edustuksellisia. Perustuslaillisessa monarkiassa hallitsevalla kuninkaalla tai kuningattarella ei ole käytännössä poliittista valtaa. Teoriassa monarkki voi kuitenkin puuttua poliittiseen toimintaan, esimerkiksi erottamalla ministereitä tai kutsumalla koolle tai hajottamalla parlamentin. Näin kuitenkin tapahtuu harvoin.
Yhdistyneen kuningaskunnan valtionpäämiehen tehtäviin kuuluvat seuraavat:
Koko hallituskautensa aikana hän on jättänyt Britannian parlamentin avaamatta vain kolme kertaa: vuonna 1959 Andrew'n vaimon raskauden vuoksi, vuonna 1963 Edwardin vaimon raskauden vuoksi ja vuonna 2022 omista terveydellisistä syistä.
Britannian monarkian historian pisin hallituskausi
Kuningatar Elisabet II on Britannian monarkian historian pisimpään hallinnut monarkki. Ja toiseksi pisimpään hallinnut monarkki maailmanlistan kärjessä heti Ranskan edesmenneen kuningas Ludvig XIV:n (1638-1715) jälkeen. Kuningas Ludvig XIV:sta tuli kuningas neljävuotiaana ja hän hallitsi silloin Ranskan valtakuntaa yhteensä 72 vuotta.
Hopeinen juhlavuosi 1977
Vietettyään 25 vuotta Britannian valtaistuimella Yhdistynyt kuningaskunta ja Kansainyhteisön maat juhlivat kuningattaren hopeista juhlavuotta vuonna 1977. Monia juhlia ja tapahtumia järjestettiin, osa niistä kuningattaren kuningaskuntiin tekemien matkojen yhteydessä. Jo silloin Elisabet II:n valtava suosio oli selvä.
Kultainen juhlavuosi 2002
Kuningattaren kultajuhla osui aikaan, jolloin kuningasperhe ei ollut erityisen suosittu. Edelliselle vuosikymmenelle olivat olleet ominaisia useat skandaalit ja tragediat, mukaan lukien kolme avioeroa kuningasperheen sisällä, tulipalo Windsorin linnassa ja prinsessa Dianan traaginen kuolema vuonna 1997.
Kuningatar käytti kuitenkin juhlavuotensa juhlistaakseen tähänastista valtakauttaan ja ilmaistakseen kiitollisuutensa kansansa tuesta ja uskollisuudesta. Osana juhlallisuuksia kuningatar Elisabet ja hänen miehensä Philip (Edinburghin herttua) vierailivat useissa Kansainyhteisön valtakunnissa ja matkustivat yli 64 000 kilometriä.
Timanttijuhla 2012
Hänen 60-vuotisjuhlavuotensa Britannian valtaistuimella osui samaan aikaan Lontoossa sinä vuonna järjestettyjen olympialaisten kanssa. Juhlallisuuksiin kuului konsertteja, näytelmiä ja kiitospäiväseremonia. Kohokohtia olivat timanttijuhlakonsertti Buckinghamin palatsin edessä sekä paraati Thames-joella.
Platinavuosipäivä 2022
Kuningattaren 70-vuotissyntymäpäivää vietettiin kesäkuussa 2022. Ladatakseen akkujaan nelipäiväisiä juhlia varten hän vetäytyi Balmoralin linnaan Skotlantiin. Neljän päivän juhlallisuuksiin kuului paraateja, konsertteja ja jumalanpalvelus.
Lopulta 5. kesäkuuta ulkoilmajuhlia järjestettiin ympäri Iso-Britanniaa, muun muassa yli 70 000 piknikin ja Lontoon keskustan läpi kulkeneen suuren paraatin voimin – yhdessä muusikoiden, taiteilijoiden ja tanssijoiden kanssa.
Brexit ja Megxit
Koronaviruspandemian aikana hän vietti suurimman osan vuodesta 2020 eristyksissä aviomiehensä Philipin kanssa Windsorin linnassa. Brexit oli ollut keskustelunaiheena Isossa-Britanniassa jo muutama vuosi aiemmin, ja Britannian parlamentti hyväksyi sen vuonna 2020.
Kuningatar sinetöi eron Euroopan Unionista allekirjoittamalla sopimuksen. Myös vuonna 2020, mutta vuoden alussa, prinssi Harry (Sussexin herttua) ja hänen vaimonsa Meghan (Sussexin herttuatar) erosivat Englannin kuninkaallisesta perheestä ja muuttivat Yhdysvaltoihin poikansa Archien kanssa.
Kuningattaren kuolema
Kuningattaren kuoltua 8. syyskuuta 2022 hänen hallituskautensa päättyy 70 vuoden jälkeen, ja hänen pojastaan tuli Englannin kuningas. Kuningas Charles III poika Williamista (Walesin prinssi) nousi samalla kruununperimysjärjestyksessä seuraavaksi, ja hänen jälkeensä tulevat hänen lapsensa George, Charlotte ja Louis.
Kuningas Charles III:n viralliset kruunajaiset pidettiin 6. toukokuuta 2023 Westminster Abbeyssa - samassa paikassa, jossa hänen äitinsä, kuningatar Elisabet II, nousi aikoinaan valtaistuimelle.
Haluatko oppia lisää Britannian kuningasperheestä ja sen jäsenistä? Kukapa meistä ei olisi kiinnostunut, onhan kyseessä perhe, jonka historia ja tulevaisuus tarjoavat uusia käänteitä enemmän kuin kukaan meistä osaa odottaa.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
