Kuningatar Elisabet II oli tunnettu ja rakastettu kaikkialla maailmassa. Hänen hallituskautensa kesti uskomattomat 70 vuotta. Kuolemansa jälkeen vuonna 2022 kuningas Charles III nousi valtaistuimelle. Yhdistynyt kuningaskunta, joka koostuu Englannista, Skotlannista, Walesista ja Pohjois-Irlannista, on yksi harvoista monarkioista.
Britannian kuningashuoneen historia ulottuu keskiajan anglosaksisista hallitsijoista nykyiseen Windsorin sukuun. Nykyinen Yhdistynyt kuningaskunta syntyi vaiheittain: Englanti ja Skotlanti yhdistyivät vuonna 1707, ja Irlannin kanssa muodostettiin Yhdistynyt kuningaskunta vuonna 1801.
Hallitsijasukujen vaihtumisiin vaikuttivat valloitukset, avioliitot, uskonnolliset kiistat, sisällissodat ja perimysjärjestys. Nykyinen monarkia on parlamentaarinen eli hallitsija toimii pääosin seremoniallisena valtionpäämiehenä. Tarkemmin sanottuna se on perustuslaillinen monarkia.
Perustuslaillinen monarkia tarkoittaa, että on olemassa monarkki, kuningatar tai kuningas, jonka valtaa säätelee perustuslaki. Absoluuttisessa monarkiassa taas monarkkien valta on rajaton. Tässä artikkelissa käymme läpi miltä Britannian monarkia on näyttänyt historian eri vaiheissa ja mitä sen tehtäviin kuuluu nykypäivänä.
Britannian monarkian alku
Useimmilla ihmisillä on luultavasti karkea käsitys siitä miltä monarkia näyttää nykyään. Mutta Britannian monarkian historia ulottuu itse asiassa 1000-luvulle. Mutta miten monarkia alun perin syntyi ja ketkä ovat olleet suuria nimiä sen kehityksesi läpi vuosisatojen?
Perustuslaillisessa monarkiassa monarkin valtaa (valtionpäämiehenä) rajoittaa perustuslaki. Hän jakaa vallan vaaleilla valitun parlamentin kanssa, mutta voi teoriassa silti vaikuttaa poliittisesti parlamenttiin.
Brittiläisen monarkian historian ensimmäinen monarkki oli Vilhelm Valloittaja (Vilhelm I), joka valloitti Englannin vuonna 1066 ja nousi Englannin kuninkaaksi Hastingsin taistelun jälkeen. Hänen pojanpoikansa, kuningas Henrik II, valloitti Irlannin vuonna 1169, ja hänen pojanpojanpoikansa, Edvard I, valloitti Walesin ja osia Skotlannista.
Edvard I:n poika Edvard II kärsi kuitenkin useiden menestyksekkäiden vuosien jälkeen tappion skoteille Bannockburnin taistelussa vuonna 1314. Jaakko II oli viimeinen katolinen hallitsija. Hänen tytär, kuningatar Anne, oli Britannian ensimmäinen virallinen kuningatar, joka hallitsi yhdistynyttä Englantia, Skotlantia, Walesia ja Irlantia.
Yrjö V muutti kuningassuvun nimen Saksi-Coburg-Gothasta Windsoriksi, sellaiseksi kuin me sen tänään tunnemme.
Britannia oli tasavalta vuosina 1649-1659 Kaarle I:n mestauksen jälkeen, mutta palautui monarkiaksi vain kymmenen vuoden jälkeen poliittisen sekasorron seurauksena.
Tässä on yleiskatsaus Britannian monarkeista vuosisatojen ajan:
1066–1154
Normannien dynastia
Vilhelm I (1066–1087), Vilhelm II (1087–1100), Henrik I (1100–1135), Stefanus (1135–1141), keisarinna Matilda (1141), Stefanus (1141–1154).
1154–1399
Angevin-dynastia
Henrik II (1154–1189), Rikhard I (1189–1199), Juhana (1199–1216), Henrik III (1216–1272), Edvard I (1272–1307), Edvard II (1307–1327), Edvard III (1327–1377), Rikhard II (1377–1399)
1399–1461
Lancasterin suku
Henrik IV (1399–1413), Henrik V (1413–1422), Henrik VI (1422–1461)
1461–1470
Yorkin suku
Edvard IV (1461–1470)
1470–1471
Lancasterin suku
Henrik VI (1470–1471)
1471–1485
Yorkin suku
Edvard IV (1471–1483), Edvard V (1483), Rikhard III (1483–1485)
1485–1603
Tudorin suku
Henrik VII (1485–1509), Henrik VIII (1509–1547), Edvard VI (1547–1553), Jane (1553), Maria I (1553–1558), Elisabet I (1558–1603)
1603–1649
Stuartin suku
Jaakko VI (1603–1625), Kaarle I (1625–1649)
1649–1659
Englannin kansainyhteisö
Oliver Cromwell (1649–1658), Richard Cromwell (1658–1659)
1660–1714
Stuartin suku
Kaarle II (1660–1685), Jaakko II (1685–1689), Maria II (1689–1694) ja Vilhelm III (1689–1702), Anna (1702–1714)
1714–1901
Hannoverin suku
Yrjö I (1714–1727), Yrjö II (1727–1760), Yrjö III (1760–1820), Yrjö IV (1820–1830), Vilhelm V (1830–1837), Viktoria (1837–1901)
1901 >
Windsorin suku
Edvard VII (1901–1910), Yrjö V (1910–1936), Edvard VIII (1936), Yrjö VI (1936–1952), Elisabet II (1952–2022), Charles III (vuodesta 2022 alkaen)
Monarkia ja kruununperimys
Englannin ydinkuningasperhe, sellaisena kuin me sen tänään tunnemme, polveutuu kuningatar Elisabet II:sta ja siihen kuuluvat nykyinen kuningas Charles III, hänen vaimonsa kuningatar Camilla sekä Charlesin poika prinssi William, hänen vaimonsa prinsessa Catherine ja heidän lapsensa.
Lisäksi kuningas Charles III:lla on kolme sisarusta; Anne, Andrew ja Edward.
Britannian monarkiassa kruununperimysjärjestystä säätelee perimyslaki. Tämän lain mukaan monarkin esikoinen on aina kruununperijä. Ennen vuotta 2011 syntyneillä miespuolisilla jälkeläisillä on etuoikeus sisariinsa nähden, koska aiemmin laki ei koskenut naispuoleisia esikoisia.
Seuraava listaus näyttää nykyisin Britannian kruununperimysjärjestyksen:
- Prinssi William (Walesin prinssi, kuninkaan vanhin poika)
- Prinssi George (Williamin vanhin poika)
- Prinsessa Charlotte (Williamin tytär)
- Prinssi Louis (Williamin nuorin poika)
- Prinssi Harry (Sussexin herttua, kuninkaan nuorempi poika)
- Prinssi Archie (Harryn vanhin poika)
- Prinsessa Lilibet (Harryn tytär)
- Andrew (kuninkaan vanhin veli)
Andrew on edelleen lainmukaisesti kahdeksannes kruununperimysjärjestyksessä, vaikka on menettänyt kaikki kuninkaalliset arvonimensä ja tunnetaan nykyään nimellä Andrew Mountbatten-Windsor.
Kuninkaallisen perheen velvollisuudet
Kuten jo tiedämme, Britannia on perustuslaillinen monarkia. Tämä tarkoittaa, että hallitsevalla monarkilla, tässä tapauksessa kuningas Charles III:lla, ei ole absoluuttista poliittista valtaa.
Kuninkaallisen perheen tehtävät ovat siis edustuksellisempia ja niitä ovat esimerkiksi:
- Hyväntekeväisyyskohteiden tukeminen
- Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden tukeminen
- Yhdistyneen kuningaskunnan edustaminen ulkomailla
- Sotilasjärjestöjen suojeleminen
- Osallistuminen virallisiin seremonioihin
Britannian kuningasperhe nähdään useissa eri edustusyhteyksissä ympäri maailmaa joka vuosi!
Kuninkaallisen perheen rooli politiikassa
Vaikka kuningas Charles III on brittiläisen imperiumin valtionpäämies, hän jakaa vallan parlamentin kanssa. Teoriassa hän voi kuitenkin puuttua asioihin poliittisesti. Esimerkiksi erottamalla (pää)ministerin, kutsumalla koolle tai hajottamalla parlamentin. Tätä tapahtuu kuitenkin harvoin.
None of us has a monopoly of wisdom, and we must always be ready to listen and respect other points of view.
Kuningatar Elisabet II
Muutoin valtionpäämiehen tehtäviin kuuluvat pääministerin ja muiden ministerien virallinen nimittäminen sekä parlamentin avajaiset. Kuningas voi myös säätää lakeja. Hänellä on veto-oikeus ja hänen on vahvistettava jokainen poliittinen päätös. Hän tapaa pääministerin joka viikko ilmaistakseen oman mielipiteensä poliittisista asioista.
Vaikka pääministeri ja hallitus hoitavat päivittäistä politiikkaa, he ovat riippuvaisia monarkin hyväksynnästä. Kuningas on myös Britannian asevoimien ylipäällikkö sekä myöntää ritariarvoja, aateliarvoja ja muita kunnianosoituksia. Vaikka monarkin rooli on melko muodollinen, monarkia on olennainen osa Britannian politiikkaa.
Kritiikki ja tuki monarkiaa kohtaan
Monarkia, joka on yksi Englannin vanhimmista hallitusmuodoista, on epäilemättä miljoonien ihmisten mielipiteiden kohteena. Ja tämä johtaa usein kritiikkiin. Yksi usein keskusteltu aihe on rahoitus. Kuninkaallinen perhe ja heidän elämän "perus"kustannukset kuten asunnot rahoitetaan veronmaksajien rahoilla.
Monet pitävät hallitusmuotoa myös vanhentuneena ja kritisoivat sitä, että kuninkaalliset ovat tavallisten kansalaisten yläpuolella. Lisäksi monarkian käsite on epädemokraattinen perimyslain vuoksi. Mutta monarkialla on myös kannattajansa.
Monarkia nähdään hyvänä poliittisen järjestelmän jatkuvuudelle ja vakaudelle sekä sen taloudelle ja matkailulle tuomilla hyödyillä. On myös korostettu, että kuninkaan tai kuningattaren myötä on joku, joka edustaa maata ja puolustaa kansallista yhtenäisyyttä ja identiteettiä.
Brittiläinen monarkia syntyi 1000-luvulla, kun ensimmäinen monarkki, Vilhelm I (1066), valloitti Englannin. Siitä lähtien on ollut kymmeniä monarkkeja. Pisin hallituskausi kesti 70 vuotta ja oli kuningatar Elisabet II:n alaisuudessa. Kuninkaallinen perhe on paljon enemmän kuin "vain" kuningatar Elisabet II:n ja Windsorin perhettä ympäröivien viimeaikaisten skandaalien jälkeensä jättämä perintö.
Monarkiassa on kyse perinteistä, edustuksesta ja kulttuurista. Kuninkaallinen perhe on hyvin läheisesti sidoksissa siihen, miten maailma näkee Britannian ja sen kulttuurin. Lisäksi hovista, sen historiasta, epätavallisesta elämästä ja eri perheenjäsenten erilaisista sitoumuksista on paljon opittavaa.
Toivottavasti tämä artikkeli on auttanut sinua ymmärtämään paremmin kuninkaallisen perheen ja Elisabetia edeltäneiden monarkkien historiaa sekä nykyajan roolia Britanniassa.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
