Kansantaudit ovat sairauksia, joilla on suuri merkitys koko väestön terveyteen. Ne ovat siis väestössä yleisiä ja aiheuttavat paljon ennenaikaisia kuolemia. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kansantaudit ovat syypää jopa 63 prosenttiin kaikista kuolemista.
Suomessa yleisiä kansantauteja ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, syövät ja mielenterveyden ongelmat. Niiden taustalla vaikuttavat monet tekijät, mutta yleisiä riskitekijöitä ovat muun muassa epäterveellinen ruokavalio, liikkumattomuus, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö sekä lihavuus.
Vaikka perintötekijät vaikuttavat kansantauteihin sairastumiseen, valtaosa tapauksista olisi vältettävissä. Terveellisellä syömisellä, tupakoimattomuudella ja painonhallinnalla pystyy ehkäisemään lähes kaikkia kansantauteja, mutta myös liikunta on tärkeässä roolissa. Sillä on myönteinen vaikutus kaikkiin kansantauteihin, eikä sen yleisiä fyysisiä ja psyykkisiä hyötyjä sovi unohtaa!
Personal training:iä juuri sinulle!
Liikakilot kuriin liikkumalla
Suomessa lihavien aikuisten määrä on tuplaantunut reilussa 40 vuodessa, ja nuorten keskuudessa se on jopa kolminkertaistunut. Lihavuus määritellään painoindeksin mukaan: indeksilukemat 25 ja 30 välillä lasketaan ylipainoksi ja kaikki siitä ylöspäin lihavuudeksi.
Oma painoindeksi on helppo laskea. Paino jaetaan pituuden neliöllä, eli 175 senttisen ja 80 kiloisen kohdalla kaava näyttää tältä: 80 : (1,75 x 1,75) = 80 : 30,6 = 26.1 (ylipainoinen).
Miksi lihavuus on yleistynyt ja mikä sitä aiheuttaa? Epäterveellistä ruokaa on tarjolla enemmän kuin koskaan ja myös napostelu on yleistynyt, mutta vielä tärkeämpää on aktiivisuustasojen lasku. Yhä harvempi tekee fyysisesti kuormittavaa työtä, ja istumisen määrä lisääntyy lisääntymistään.
Liikunnan puutteella on merkittävä rooli lihomisessa, mutta syöminen on sen keskiössä: jos saamme ruoasta enemmän kaloreita kuin mitä kulutamme, kiloja alkaa kertyä. Sama pätee myös laihduttamiseen: aktiivinenkaan liikkuja ei välttämättä laihdu, jos ruoasta saa liikaa kaloreita.
Jos siis tavoitteena on laihtua, liikkuminen kannattaa yhdistää ruokavalioremonttiin. Kun syöminen on kunnossa, säännöllisellä liikunnalla voi saada aikaan nopeitakin tuloksia. Se voi olla lenkkeilyä, pyöräilyä tai uintia tai pelkkää reipasta arkiliikuntaa.
Tärkeintä olisi löytää liikuntamuoto, josta tykkää, ja olla motivoitunut laihduttamaa. Psykologiset tekijät vaikuttavat paljon siihen, onnistuuko laihdutus vai ei. Kilot voivat hetkellisesti karista tehokuurilla, mutta jos laihduttamiseen ei löydy sisäistä motivaatiota, ne kertyvät helposti takaisin.
Testaa fitness-tietosi!
Urheilu diabeteksen kanssa
Lihavuus lisää todennäköisyyttä sairastua moniin sairauksiin, joista yksi on tyypin 2 diabetes. Lihavuuden yleistyminen onkin yksi pääsyitä sille, miksi myös diabetestapaukset ovat nousseet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Jos vuonna 1985 diabeetikkoja oli maailmassa 285 miljoonaa, tänä päivänä niitä on noin 465 miljoonaa, ja vuoteen 2045 mennessä luvun arvioidaan ylittävän 700 miljoonan.
Diabetes on yleisnimi sairauksille, jotka liittyvät korkeaan verensokeriin, ja sen kaksi päätyyppiä ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Ykköstyypissä haima ei tuota tarpeeksi insuliinia, joka laskee verensokeria. Kakkostyypissä on kyse insuliiniresistenssistä, eli haiman tuottaman insuliinin vaikutus ei ole tarpeeksi voimakas.
Diabeteksen hoito pyrkii aina pitämään verensokerin tasapainossa, ja kakkostyypin diabeteksessa liikunta tukee tätä – ykköstyypissä vaikutus ei ole kovinkaan merkittävä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kaikkien diabeetikkojen tulisi liikkua säännöllisesti. Liikunta vaikuttaa esimerkiksi stressitasoihin, jotka vaikuttavat suoraan verensokeriin. Se helpottaa lisäksi painonhallintaa ja ehkäisee muita sairauksia.
Ennen säännöllisen liikunnan aloittamista kannattaa aina käydä terveystarkastuksessa. Lääkäri varmistaa, että diabeteksen hoito on tasapainossa, ja saat tietoa liikunnan tarpeestasi ja sopivista liikuntamuodoista.
Konsultointi kannattaa myös siksi, että diabeetikkojen välillä on eroja. Verensokeri ei välttämättä laske tai nouse odotetulla tavalla, ja jokaisen keho reagoi omalla tavallaan fyysiseen rasitukseen, syömiseen ja insuliiniin. Näiden kaikkien tulisi olla tasapainossa, jotta urheilu on mukavaa, vaivatonta ja ennen kaikkea turvallista.
Miltä personal trainer Helsinki kuulostaisi sinusta?
Verenpaine laskuun aerobisella urheilulla
Kohonnut verenpaine on kansantaudeista julmimpia: se aiheuttaa eniten ennenaikaisia kuolemia maailmassa, eikä se aina ilmoita itsestään. Valtaosa suomalaisista kärsii kohonneesta verenpaineesta, osa tietämättään, ja vain viidennellä verenpaine on ideaalitasolla.
Korkea verenpaine voi olla perinnöllistä, mutta useimmiten se johtuu elintavoista. Liikunnan puute, runsas alkoholin käyttö, tupakointi, lihavuus, runsas suolan käyttö ja pitkäaikainen stressi nostavat kaikki verenpainetta, joten sen ehkäisy ja hoito onnistuvat meiltä kaikilta.
Parhaimmillaan liikunnalla on lähes yhtä hyvä vaikutus kuin verenpainelääkkeillä, ja se on monella tapaa lääkkeitä parempi vaihtoehto:
- Liikunta sopii kaikille.
- Liikkumisella ei ole sivuvaikutuksia.
- Liikkuminen on halvempaa.
Jos haluat laskea verenpainetta tehokkaasti, keskity kestävyysharjoitteluun, jossa isot lihakset tekevät töitä. Pelkkä säännöllinen ja reipas kävely voi laskea verenpainetta nopeasti, ja lenkkeily, pyöräily, uinti ja hiihto toimivat kaikki hyvin.
Myös lihaskunto laskee verenpainetta, muttei kuitenkaan yhtä tehokkaasti kuin aerobinen harjoittelu. Lihaskunnossa kannattaa kuitenkin olla varovainen ja tehdä toistoja sopivilla painoilla. Maksimirutistuksissa verenpaine nousee kaikilla hetkellisesti, ja korkean verenpaineen kanssa tällaisilta piikeiltä olisi hyvä välttyä.
Auttaisiko personal trainer Turku sinut eteenpäin?
Ehkäiseekö kuntoilu syöpää?
Syöpä on yleisnimitys isolle joukolle sairauksia, jotka voivat poiketa toisistaan paljonkin. Niihin sairastutaan eri syistä, ne käyttäytyvät eri tavalla ja niitä hoidetaan eri menetelmin.
Suomessa syövät ovat yleistyneet selvästi 1950-luvulta eteenpäin. Tämä kuulostaa pelottavalta, mutta pääsyy sille on se, että elämme tänä päivää huomattavasti pidempään. Jotkut syövät, kuten melanooma ja keuhkosyövät, ovat kuitenkin yleistyneet, vaikka pidempi elinajanodote otetaan huomioon.
WHO on arvioinut, että jopa 30–50 prosenttia syövistä voitaisiin ehkäistä ja että joka kolmannes syövistä johtuu huonoista elintavoista. Liikunta ehkäisee ja vaikuttaa eri syöpätyyppeihin eri tavoin, mutta yleisesti ottaen sen hyötyjä ovat esimerkiksi
- tehokkaampi suolisto, jolloin syöpää aiheuttavat tekijät viipyvät kehossa lyhyemmän ajan
- parempi energiankulutus, jolloin painoa on helpompi kontrolloida
- vahvempi immuunijärjestelmä, jolloin kehon oma puolustus paranee.
Yleensä jo pienestäkin liikkumisesta on hyötyä: reipas 30 minuutin kävely viisi kertaa viikossa on todettu alentavan esimerkiksi rintasyövän riskiä, ja mitä pidempään ja tehokkaammin urheilee, sitä pienempi riski on.
Liikunta ei pelkästään ehkäise syöpää vaan se voi myös tehostaa sen hoitoa. Alalla arvostettu liikuntafysiologi ja tutkija Prue Cormie on todennut, että jos liikunta saataisiin pillerimuotoon, se nähtäisiin merkittävänä läpimurtona syöpähoidoissa. Vahva keho sietää esimerkiksi leikkauksia ja mahdollisia haittavaikutuksia paremmin, ja aktiivisesti liikkuvat joutuvat hoitojen aikana sairaalaan passiivisia potilaita harvemmin.
Tai miten olisi personal trainer Tampere?
Liikunnasta apua mielenterveyden ongelmiin
Mielenterveyden ongelmat ovat monien muiden kansantautien tapaan olleet kasvussa viimeisten vuosikymmenten aikana. Osa selittyy sillä, että mielenterveyden ongelmia ymmärretään paremmin ja niistä puhutaan enemmän, mutta toisaalta aikuiset, nuoret ja lapset ovat kaikki kovemman kuormituksen alla kuin aiemmin.
Olemme tähän mennessä keskittyneet liikkumisen fyysisiin hyötyihin, mutta liikunta linkittyy myös henkiseen hyvinvointiin. Se muun muassa
- vaikuttaa hormonien tuotantoon
- tehostaa verenkiertoa
- parantaa unenlaatua
- purkaa stressiä.
Tämän lisäksi se voi tarjota muuta ajateltavaa ja sosiaalisia kontakteja. Liikkuminen vaikuttaa siis monella tavalla, mutta sen hyödyt eivät ole kaikilla yhteisiä. Kaikki eivät saa lenkkeilystä mielihyväaaltoa, kaikki eivät nauti ryhmäliikunnasta ja kaikkien unenlaatu ei parane merkittävästi, vaikka liikkuisi paljon.
Mielenterveyden ongelmien kanssa tärkeintä olisikin löytää sellainen liikuntamuoto, josta itse nauttii. Jos haluat oppia uutta, kokeile jotain täysin vierasta lajia; jos nautit luonnossa liikkumisesta, älä turhaan mene salille; jos taas selkeä kehitys ruokkii treenimotivaatiotasi, tee liikuntasuunnitelma ja pidä sen avulla kirjaa onnistumisistasi. Jos et ole varma, kokeile ryhmäliikuntaa, sillä se on tutkimusten mukaan tehokkain apu mielenterveyden ongelmiin.
Tässä vielä lopuksi muutama yleisvinkki, painitpa sitten mielenterveyden ongelmien, liikakilojen, korkean verenpaineen tai minkä tahansa kansantaudin kanssa:
- Älä käsittele ongelmiasi yksin. Säännöllisen liikunnan aloittaminen voi olla vaikeaa perusterveellekin, ja sairastaminen korottaa kynnystä entisestään. Käänny siis lääkärin, terapeutin tai personal trainerin puoleen, jos kaipaat kuntoilun aloittamiseen tukea.
- Aloita rauhassa. Liikunnalla saa aikaan monessa tilanteessa nopeita tuloksia, mutta on hyvä muistaa, että kyseessä on pitkä prosessi. Sinun ei siis tarvitse muuttua urheiluhulluksi yhdessä yössä, vaan arkiliikunnan lisääminen usein riittää.
- Ota kaikki oljenkorret käyttöön. Liikunta muodostaa vain yhden palan terveellistä elämää. Kaikissa tilanteissa omaa hyvinvointiaan kannattaa siis lähteä kehittämään liikunnan lisäksi riittävän unen, terveellisen syömisen ja yleisten stressitasojen kautta.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
