25-vuotias ruotsinkielen opettajaksi opiskeleva opettaa ruotsinkieltä lapsista aikuisiin!

Tutustu lisää henkilöön Sanni

• Miten olet oppinut puhumaan tätä kieltä sujuvasti? Onko sinulla sukujuuria tai oletko asunut maassa, jossa kieltä puhutaan? Vai oletko kenties muuten vain innostunut kielestä?

  Olen perheeni niin sanottu musta lammas, eli olen ainoa joka on ollut kiinnostunut kielistä aina, erityisesti ruotsin kieli on kuulostanut mielenkiintoisalta. Päätin lukiossa alkaa opiskelemaan luokanopettajaksi, tajusin kuitenkin nopeasti, että haluan kieltenopettajaksi ja siihen valikoitui tietenkin ruotsi. Nyt olen opiskellut Pohjoismaisia kieliä kohta kolme vuotta yliopistossa ja maisterivuonna alkavat opettajan pedagogiset opinnot. Sitten olenkin jo pätevä ruotsinopettaja, erityisesti haluaisin opettaa yläasteella tai lukiossa nuorten parissa. Tykkään vapaa-ajalla myös kuunnella paljon ruotsinkielistä musiikkia ja katsoa ruotsinkielisiä ohjelmia.

• Minkä kuvitteellisen tai oikean hahmon tai henkilön valitsisit kuvaamaan kieltä ja sen kulttuuria? Kerro lisää valinnastasi.

  Olen pohtinut tätä jo aiemmin, sillä ykkösharrastukseni on piirtäminen ja olen miettinyt sarjakuvan tekoa ruotsiksi. Valitsisin hahmoksi sinikeltaisen sammakon, jonka nimeksi tulisi Frans. En osaa sanoa, mistä nimi on tullut mieleen, mutta se sopii mielestäni tälle sammakolle. Sinikeltainen väritys tietysti Ruotsin vuoksi ja sammakko sen takia, että ne ovat yksiä lempieläimiäni! Frans olisi sellainen hahmo, joka voisi esiintyä ruotsin oppikirjoissa aina sivun kulmassa antamassa vinkkejä, huomautuksia ja tietoa Ruotsin kulttuurista. Tälläiset hauskat hahmot ovat erityisen kiinnostavia lapsille, mutta tuovat myös aikuisille leikkimielisyyttä, ne auttavat ylläpitämään mielenkiintoa yllä opiskelussa.

• Mikä sana tai fraasi on suosikkisi tässä kielessä? Miksi?

  Åj då (voi ei) on sellainen lausahdus mistä on tullut minulle ja kaverilleni hauska vitsi. En kerran ollut tehnyt ruotsin läksyjä koulussa ja opettaja tuli kysymään miksi en ollut tehnyt niitä, vastasin että olin unohtanut ne ja opettaja katsoi minua päästä varpaisiin kädet ristissä ja totesi vain huokaisten "Åj då".

• Mikä kiehtoo sinua erityisesti tässä kielessä?

  Olen erityisesti kiinnostunut ruotsin kielen ääntämissäännöistä. Riikiruotsi on mielestäni hyvin kauniin kuulosta, vaikka yleisesti suomalaiset eivät sitä mieltä ole. Haluaisin itse todella paljon oppia ääntämään ruotsia kunnolla ja että se tulisi automaattisesti. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, miten nuoret käyttävät ruotsia nykyään, millaisia lyhenteitä tai murteita he tykkäävät käyttää ja miten he kehittävät kieltä omaan suuntaansa. Se on ihanaa nähdä kuinka kieli elää kun sitä muokkaa ja siihen tuodaan uusia asioita muista kielistä, yleensä englannista kun se on hallitseva kieli globaalisti.

• Mitkä koet tämän kielen opettelun haasteina ja miten ne voitetaan mielestäsi parhaiten?

  Ruotsin kielen haasteina ovat se, että esimerkiksi verrattuna suomeen, siinä on paljon enemmän sääntöjä ääntämisen kanssa ja esimerkiksi o-kirjaimella taas ei ole sääntöä, milloin se pitää sanoa o:na ja milloin u:na, se vain pitää tietää. Lisäksi on paljon sanoja, mitkä saattavat muistuttaa muiden kielten merkityksiä, mutta niillä onkin päinvastainen merkitys, silloin voi olla vaikeaa ymmärtää ja sisäistää kielen semantiikkaa. Nämä asiat oppii, mitä monipuolisemmin kielen kanssa on tekemisissä, sitä puhutaan, kuunnellaan, luetaan, kirjoitetaan ja sen kanssa leikitään ja pelataan. Kaikista tärkeintä on hyödyntää kieltä natiivien kanssa ja tutustua maan kulttuuriin, jolloin ymmärtää kaikki kielen vivahteet ja käyttötarkoitukset.

• Jaa kieleen liittyvä mieleenpainuva kokemus, joka on ollut sinulle merkityksellinen. Miksi?

  Minulle jää parhaiten mieleen aina lasten onnistumiset kun opetan heitä, se on kaikista palkitsevinta tässä työssä. Paras muisto on se, kun olin monta kertaa pitänyt oppintunteja ala-aste ikäiselle lapselle ja hänellä oli vaikeuksia muistaa ruotsin sanastoa. Sitten lähdimme harjoittelemaan ruotsin kielioppia, tarkemmin ottaen substantiivin taivutusta. Hän ymmärsi heti, miten homma toimii ja muisti sen säännöt jokaisella tulevalla kerralla, sen avulla hän rupesikin yhtäkkiä muistamaan uusia sanoja kuin vettä vain.
  Toinen muisto on se kun minulla itselläni oli kestänyt aika pitkään yliopistossa alkaa ymmärtää, mitä professorit kertoivat kun kaikki oli ruotsiksi. Hermoilin paljon sitä, miten norjan tunnit tulevat onnistumaan, jos ruotsinkin kanssa on hieman vaikeaa. Sitten huomasinkin että ymmärsin täysin, mitä professori puhui norjaksi. Tajusin, että ymmärsin ruotsiakin paljon paremmin, en vain ollut huomannut kehitystä. Sitä on aina itse vaikeampi ymmärtää miten on kehittynyt jossain.

• Oletko päässyt matkustaessa kehittämään omia taitojasi ja tietämystäsi kielestä? Mikä on unelmakohteesi?

  Suomessa on se hyvä asia, että se on kaksikielinen. Olen päässyt yllättävän paljon hyödyntämään ruotsinkieltä kun olin esimerkiksi töissä valokuvaamossa. Lisäksi meillä on mökki Tammisaaressa ja siellä puhutaan enemmän ruotsia kuin suomea, siellä on myös paikannimet ensin ruotsinkielellä ja sitten alla suomeksi. Jos en asuisi Suomessa niin asuisin ehdottomasti Ruotsissa. Meillä on suhteellisen samanlainen kulttuuri kun molemmat on pohjoismaita ja naapureita. Ruotsi olisi siis unelma matkakohteeksikin itselleni, pääsisin kehittämään ruotsin kieltä ja tutustumaan vielä tarkemmin kulttuuriin.

• Mikä tekee juuri sinusta huippuopettajan?

  Minulle opettajana tärkeintä ei ole se, että opitaan ulkoa asioita, vaan se, että näen kuinka oppilas onnistuu jossain, pääsee kehittymään ja erityisesti löytää itselleen parhaimman tavan oppia uutta. Haluan todella antaa eväitä myös jatkossa kaikkeen opiskeluun ja olla tukena erilaisissa haasteissa. Tärkeää on myös se, että oppilas oppii näkemään, mitkä ovat hänen heikkoudet ja vahvuudet ja miten niitä käsitellään. Kun oppilas tuntee itsensä, on helpompi ja nopeampi kehittää itse itseään! Minulle palkitsevinta on, kun oppilas tuntee itsensä osaavaksi, silloin myös tiedän itse onnistuneeni opettajana.