Suomen kieltä pidetään yhtenä vaikeimmin opittavista kielistä. Yleensä väite perustuu siihen, että se eroaa huomattavasti muista maailman kielistä. Suomen kieli kuuluu yksinäiseen kielisukuun, jossa kaverina on unkarin kieli. Tosin myös unkarin kieli poikkeaa huomattavasti suomen kielestä. Oman haasteensa erityisesti suomen kieleen tuo monet toisistaan puhekielessä eroavat murteet.
Suomen kielen murrealueita on kahdeksan, ja ne jakautuvat itä- ja länsimurteisiin.
Suomen kielen länsimurteet:
- Lounaismurteet
- Lounaiset välimurteet
- Hämäläismurteet
- Eteläpohjalaismurteet
- Keski- ja pohjoispohjalaismurteet
- Peräpohjalaiset murteet
Suomen kielen itämurteet:
- Savolaismurteet
- Kaakkoismurteet
Lisäksi murteisiin lasketaan maallikoiden keskuudessa joskus stadin slangi. Vaikka keskitymme tässä artikkelissa suomen kielen tärkeimpiin murteisiin, olemme myös ottaneet mukaan käsittelyyn stadin slangin. Stadin slangia käytetään lähinnä Suomen pääkaupungissa Helsingissä, jossa asuu suurin osa suomalaisista. Siksi sillä on suuri merkitys suomen kielen kokonaisuuteen.
Stadin slangi
Stadin slangilla on vakiintunut asema suomen kielessä. Se ei kuitenkaan kuulu mihinkään suomen kielen määriteltyihin murrealueisiin. Joskus stadin slangiin viitataan Helsingin murteena, mutta todellisuudessa edes se ei täytä murteen määritelmää. Stadin slangissa on oma sanastonsa. Yltääkseen murteiden joukkoon pitäisi sillä olla myös oma yleiskielestä poikkeava kielioppinsa.
Stadin slangin sanasto perustuu pitkälti vieraskielisiin lainasanoihin. Suurin vaikutus on tullut ruotsin ja venäjän kielistä, mutta tänä päivänä sanoja lainataan Aasiasta ja Lähi-Idästä asti. Tämä liittyy myös Helsingin monikieliseen väestöön, jossa vieraskielisten määrä lähenee hiljalleen 20%.
Stadin slangin sanoja ovat muun muassa buli, tsuge, ja mesta. Sanastolle tyypillistä on sen uudistuminen sukupolvien vaihtuessa. Vanhempi stadin slangia käyttävä sukupolvi ei välttämättä tunne uudempia stadin slangin sanoja, ja toisin päin. Vierasperäisten lainasanojen lisäksi stadin slangiin on soluttautunut sanalyhennyksiä.
Stadin slangi on syntyjään 1900-luvun alusta, jolloin sitä käyttivät lähinnä nuoret miehet. Murteesta slangi eroaakin siten, että se on sidoksissa enemmän sosiaalisen ihmisryhmän käyttämään kieleen. Murteet taas ovat syntyneet paikallisesti, ja niitä ovat käyttäneet kaikki alueen asukkaat.
Suomen kielen opiskelu verkossa on myös oiva vaihtoehto kielen opiskeluun!
Lounaismurteet
Stadin slangista lännen suuntaan suunnatessa tulee pian vastaan lounaismurteet. Lounaismurteet ulottuvat maantieteellisesti aina Vihdistä Turkuun ja pohjoiseen päin Meri-Karviaan. Jos olet kuullut puhuttavan Turun murteesta on mitä luultavimmin viitattu juuri lounaismurteisiin. Lounaismurteet kuuluvat suomen kielen itämurteisiin. Lounaismurteet jakautuvat vielä kahteen alaryhmään; pohjoiseen ja itäiseen murrepuoliskoon. Turku sijoittuu maantieteellisesti näiden murrepuoliskojen rajalle.
Lounaimurteissa voi huomata skandinaavisia ja muinaisruotsalaisia vaikutuksia. Niiden historian alkuvaiheet ulottuvat jo ajalle ennen ajanlaskun alkua. Suomen murteista lounaismurteet ovat tasoittuneet melkein eniten yleiskielen kanssa. Tällä tarkoitetaan käytännön tasolla puhuttavaa murretta. Vuosituhansia vanhat sanat, tavat ja puhutun kielen rakenteet ovat edelleen olemassa. Niitä vain käytetään puhuttaessa vähemmän kuin esimerkiksi savolaismurteissa.
Lounaismurteille on tyypillistä konsonanttien tuplaaminen sanojen alkuosassa ja vokaalien kadottaminen sanan lopusta. Tosin mitä tulee yleiskielen kaksoiskonsonantteihin - nämä lounaismurteita puhuvat saattavat lyhentää yhdeksi konsonantiksi. Joskus vokaalit katoavat loppuosan lisäksi sanan keskeltä. Lounaismurteiden intonaatio ei ole yhtä tunnistettu kuin esimerkiksi savolaismurteiden. Lähimpänä lounaismurteet muistuttavat niistä ajan saatossa irtautuneita hämäläismurteita.
Murteiden tunteminen on tärkeä osa suomen kielen ymmärtämistä. Ne tulevat tutuksi niin omien sukulaisten puhumina kuin koulun äidinkielen oppitunneilta. Murteiden opiskelu kehittää kielellistä osaamista. Jos puhut itse jonkin verran murresanoilla, on hyvä oppia tunnistamaan ne yleiskielen seasta. Ei olisi edes allekirjoittaneelle ensimmäinen kerta, kun artikkeliin tahtoo ujuttautua mukaan sana, jota ei käytetä aivan samassa yhteydessä yleiskielellä kirjoittaessa.
Löydä suomen kielen kurssi Tampereelta!
Savolaismurteet
Savolaismurteet ovat levittäytyneet laajalle, ja niissä on kuultavissa myös hämäläis- ja eteläpohjalaismurteille ominaisia piirteitä. Toisin kuin lounaismurteet, savolaismurteet kuuluvat itämurteiden joukkoon yhdessä kaakkoismurteiden kanssa. Savon murre on yksi tunnistetuimmista murteista Suomessa. Sen ominaispiirteet ovat säilyneet hyvin vuosisatojen aikana. Sitä saattavat hyödyntää myös muut kuin aidot savolaismurteiden puhujat.
Savolaismurteet ulottuvat aina Kainuusta Etelä-Savoon ja Venäjän rajalta Etelä-Pohjanmaan itäosiin. Se ei nimestään huolimatta ole vain Savon alueen oma murre. Savolaismurteiden rajat ja alueet eivät ole yksiselitteiset. Osa asiantuntijoista jakaa alueet kuuteen alaryhmään, toisten teorioiden mukaan niitä on jopa kymmenen. Suuresta levittäytyneisyydestään johtuen savolaismurteiden kehittymisellä ei ole selkeitä vaiheita tai syntyperää maantieteellisen sijainnin lisäksi.
Etsi tavoitteitasi vastaava suomen kielen kurssi!
Savon murteen tunnistaa kaukaa. Sillä on hyvin vahva "rempseä" puhetapa, joka eroaa niin suomen kielen yleiskielestä kuin muista murteista. Savolaismurteet ovat yhtenäinen joukko, vaikka alueellisia eroavaisuuksia löytyy. Savon murteen sanoja ovat muun muassa törkyturpa, tilsiminen ja utakka. Ulkopuolisen on vaikea päätellä sanojen merkityksiä ilman savolaismurteiden tuntemista. Lukiessa savon murteen tekstiä on helppo saada kiinni sen intonaatiosta. Intonaatio on yksi murteiden pääpiirteistä, joka säilyy pisimpään.
Muiden murteiden ominaispiirteet eivät ole säilyneet yhtä hyvin kuin savolaismurteiden. Pienten alueiden alaryhmiin kuuluvia murteita on kadonnut kokonaan puhekielestä. Osa murteista elää lähinnä teoreettisessa kirjallisessa muodossa. Murteen olemassaolo ei tarkoita, että sitä puhuttaisiin käytännössä sitä koskevilla alueilla. Kieli muuttuu jatkuvasti, ja yleensä murteiden muutokset ovat kohti suomen kielen yleiskieltä.
Jos mietitään murteiden kehitystä vuosituhansien aikana, voidaan sanoa murteiden käytön monipuolistuneen. Murteiden käyttö on alunperin perustunut vain puhekieleen. Nykyään murteella on julkaistu kirjallisuutta eli murre näkyy myös kirjakielessä. Murteita käytetään niin markkinoinnissa, populaarikulttuurissa ja jopa tieteessä. Vaikka murteiden opetus on vähentynyt kouluissa, on niille silti tärkeä paikka yhteiskunnassa ja suomen kielessä.
Peräpohjolaiset murteet
Kurkataan vielä pohjoisemman Suomen murrealueeseen eli peräpohjalaisiin murteisiin. Peräpohjalaisia murteita kutsutaan myös Peräpohjan murteiksi tai Lapin murteiksi. Peräpohjan murteiden jaottelu ei ole yksimielistä. Useimmista asiantuntijoiden lähteistä käy kuitenkin ilmi neljä alaryhmää; Tornion murteet, Kemin murteet, Kemijärven murteet ja Jällivaaran murteet.
Lapin murteet sijoittuvat Suomen kartalle heti saamenkielisten alueiden alla yltäen aina aikaisemmin mainittujen savolaismurteiden sekä pohjoispohjalaisten murteiden rajoille. Selkeät rajat asettavat myös lännessä Ruotsin ja idässä Venäjän maarajat. Peräpohjan murteista voidaan tunnistaa myös muille murrealueille ominaisia piirteitä.
Peräpohjan murteiden ominaispiirteisiin kuuluu h kirjaimen lisääminen sanoihin sekä d kirjaimen poistaminen. Erityisesti h kirjaimen lisääminen sanoihin vaikuttaa myös murteelle tyypilliseen intonaatioon. Murresanastoon kuuluu niin koko kansalle tuttuja sanoja kuten perso (ahnas) ja täysin tuntemattomalta kuulostavia sanoja kuten sinni (sisu).
Ilman suomen kielen murteita, meillä ei olisi vakiintunutta suomen kieltä tänä päivänä. Suomen kielen kirjakieli on syntynyt murteiden kautta, sillä murteet ovat sitä suomen kieltä, jota on puhuttu jo ennen ajanlaskun alkua. Niin kuin lähes kaikki muutkin kielet, puhekieli on syntynyt ennen kirjakieltä.
Jotta voidaan ymmärtää suomen kieltä, on ymmärrettävä sen historiaa. Kaikki sanat, lauserakenteet ja kielioppisäännöt juontavat juurensa murteisiin. Siksi murteiden tunteminen on osa äidinkielen opiskelua. Superprofin kautta löydät asiantuntevat äidinkielen yksityisopettajat, jotka voivat auttaa sinua yksilöllisesti äidinkielen osaamisessa ja murteiden tuntemisessa.
Lähteet
Forsberg, Ulla-Maija. Stadin slangin monipuolinen tausta. Kielikello. https://www.kielikello.fi/-/stadin-slangin-monikielinen-tausta (Viitattu 24.2.2023)
Kettunen, Lauri. Suomen murteet, Murrekartasto. Suomen kirjallisuuden seura. 1999.
Kotimaisten kielten keskus. Kirjoitettu kieli. https://www.kotus.fi/kielitieto/kielenkayton_lajit/kirjoitettu_kieli (Viitattu 23.2.2023)
Kotimaisen kielten keskus. Suomen murteet. https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet (Viitattu 21.2.2023)
Priiki, Katri. Suomen kielen alueellinen vaihtelu, 4. luento. Turun yliopisto. https://finnugor.arts.unideb.hu/segedanyag/katripriiki_4.pdf (viitattu 20.2.2023)
Wiik, Kalevi. Sano se murteella, minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan. Pilot-kustannus. 2006.
Wiik, Kalevi. Suomen murteet, kvantitatiivinen tutkimus. Suomen kirjallisuuden seura. 2004.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
