Taide ja kirjallisuus kulkevat aina käsi kädessä yhteiskunnan kehityksen kanssa. 1800-luvulla kirjallisuus auttoi rakentamaan Suomea ja suomalaisuutta ja toimi äänitorvena naisliikkeelle. 1900-luvulla se auttoi käsittelemään sotavuosien traumoja ja helpotti henkistä uudelleenrakennusta.
2000-luvun kirjallisuuden kenttää symboloi sen sijaan teknologiset murrokset. Fyysiset kirjat ovat saaneet väistyä e-kirjojen tieltä, ihmisten lukutottumukset ovat muuttuneet, ja netti, some ja tekoäly vaikuttavat kaikki kirjallisuusalaan.
Etsitkö pikakatsausta kirjallisuuden historiaan sekä nykypäivän kehitysaaltoihin? Olet tullut oikeaan paikkaan! Lue tämä artikkeli ja nappaa suomen kielen kurssi Superprofilta!
Pikakelaus historiaan
Suomalaisella kirjallisuudella on värikäs historia. Ennen 1500-lukua suomenkielistä kirjallisuutta ei juuri ollut, vaan suomen kieli eli puheessa ja arjessa. Suomen kirjakieltä lähdettiin kehittämään 1540-luvulla Mikael Agricolan johdolla, ja silloin julkaistiin myös ensimmäiset suomenkieliset kirjat: Abckiria ja Se Wsi Testamenti (1548), uuden testamentin käännös.
Kirjakielen kehitys oli kuitenkin maltillista, ja suomi säilyi lähinnä kansan ja uskonnon kielenä pitkälle 1700-lukua. Suomenkielinen kirjallisuus lähtikin kunnolla käyntiin vasta 1800-luvulla, kun Suomi siirtyi Ruotsin vallan alta osaksi Venäjää. 1700-luvulla herännyt kansallisuusaate vahvistui 1800-luvun mittaan, ja suomen kielen kehitys oli tässä avainasemassa: Suomea ja suomalaisuutta on mahdoton kehittää ilman omaa kieltä.
1800-luvun merkkihenkilöitä ja suomalaisuuden pioneereja olivat muun muassa J. V. Snellman, Kalevalan (1835/1849) kokoajana tunnettu Elias Lönnrot sekä J. L. Runeberg, jonka Vänrikki Stoolin tarinat (1848/1860) maalasivat unelman suomalaisuudesta.
Ponnisteluista huolimatta valtaosa 1800-luvun kirjallisuudesta julkaistiin ruotsiksi. Tämä alkoi muuttua 1860-luvulta eteenpäin, ja Aleksis Kiven Seitsemää veljestä (1870) pidetään ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina.
Vuosisadan loppupuoli muistetaan puolestaan realismin aallosta ja naisliikkeen noususta. Kirjallisuus ja Minna Canth näyttelivät keskeistä roolia, kun Suomesta rakennettiin tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Canth oli kaikilla mittareilla poikkeuksellinen naiskirjailija, nainen ja kirjailija niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
1900-luvun alkupuoliskon merkittävimpiin suomalaiskirjailijoihin ja -runoilijoihin kuuluivat muun muassa Eino Leino (esim. Helkavirsiä), F. E. Sillanpää (Nuorena nukkunut) ja Juhani Aho (Juha). 1920-luvulta eteenpäin Suomeen rantautui Euroopassa suosittuja kirjallisuuden suuntauksia, ja suomalainen kirjallisuus astui kansainvälisille markkinoille Mika Waltarin ja Sinuhen johdolla. Suomen kielen kurssi Helsingissä.
1900-luvun ensimmäinen puolisko oli myös sotien värittämä: kirjallisuus tarjosi keinon sisällissodan, talvisodan ja jatkosodan traumojen käsittelyyn, ja tämän uudelleenrakennustyön keskiössä oli Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1945) ja Pohjantähti-trilogia (1959–1962).
Totta kai 1900-luvulta pitää mainita myös naiskirjailijoiden nousu: muun muassa Maria Jotuni, L. Onerva ja Aino Kallas jatkoivat Canthin jalanjäljissä ja rakensivat kirjallisuuden modernia naiskuvaa, jota symboloi vapaus ja seksuaalisuus.
2000-lukua kohti kirjallisuuden kenttä alkoi pirstaloitua. Suomalainen yhteiskunta kehittyi vauhdilla ja samalla perinteisiä arvoja alettiin kyseenalaistamaan. Näin ollen kirjallisuuden kenttää väritti milloin jumalanpilkka, milloin siveettömyys ja milloin rock ’n roll.
Nykyään kirjallisuuden kenttää ei hallitse enää yksi pääsuuntaus, vaan eri tyylilajeja sekoitetaan mielin määrin ja kirjailijoiden yksilöllisyys korostuu. 2000-luvun suurimpiin suomalaiskirjailijoihin kuuluu muun muassa Sofi Oksanen, joka on niittänyt mainetta, mammonaa ja menestystä sekä Suomessa että kansainvälisillä kentillä.
Suomalaisen kirjallisuuden murros
Miltä kirjallisuuden tulevaisuus sitten näyttää? Joidenkin mukaan se on kriisissä, kun taas toiset näkevät sen kehittyvän normaalisti yhteiskunnan mukana. Tässä muutamia kirjallisuuden kuumia perunoita:
Kirjallisuuden sähköistyminen
2020-luvun kirjallisuus on e-kirjojen ja äänikirjojen voitonmarssia. Lukijoille muutos on mieluisa, sillä se tuo uudenlaisia mahdollisuuksia ”lukea” ja houkuttelee kirjallisuuden pariin uusia ihmisiä.
Kirjailijoille tilanne on täysin päinvastainen: kun äänikirjoja luetaan enemmän, fyysisiä kirjoja ostetaan vähemmän, mikä näkyy kirjailijan palkkapussissa. Ääni- tai e-kirjaa pitäisi ostaa noin 5 kappaletta, jotta siitä saatu palkkio vastaisi yhtä painettua kirjaa.
Voittajat:
Lukijat
Häviäjät:
Kirjailijat
Somen vaikutus
Sosiaalinen media on tullut kirjallisuus kentälle jäädäkseen. Tämä miellyttää jälleen suurta yleisöä, sillä TikTokista, Instagramista tai YouTubesta voi löytää kirjavinkkejä, mikä kannustaa lukemaan. Pienenä miinuksena voi nähdä sen, että ihmiset päätyvät lukemaan samoja teoksia, kun algoritmit suosittelevat somettajille samoja videoita, mutta parempi sekin, että kaikki lukevat samaa kirjaa kuin että kukaan ei lue mitään!
Some on tarjonnut myös oikotien kirjailijan ammattiin. Esimerkiksi WSOY järjesti 2022 kirjoittajakoulun sosiaalisen median vaikuttajille. Tämä on kirjailijanurasta haaveileville influenssereille hyvä uutinen, mutta lukijat ja kirjallisuusala voivat kärsiä siitä. Oman idolin kirjoittaman kirjan lukeminen on tietysti aina mielekästä, mutta siinä kohtaa pitää olla huolissaan, jos kustannussopimus irtoaa Instagram-seuraajien määrän eikä teoksen laadun perusteella.
Voittajat:
Lukijat
Kirjailijanurasta haaveilevat influensserit
Häviäjät:
"Oikeat” kirjailijat
Kirjallisuusala
Tekoälystäkö tulevaisuuden kirjailija?
Kirjallisuuden kenttää puhuttaa myös ChatGPT:n mukaantulo ja tekoälyn hyödyntäminen. Tekoäly tekee meistä kaikista kirjailijoita, sillä se kirjoittaa teoksen nappia painamalla, ja itse voi vain ihailla luontiprosessia sivusta. Näin ei välttämättä synny valmista tai hyvää teosta, mutta syntyy jotakin.
Tekoälylle ei tietenkään tarvitse antaa kaikkia ohjaksia. Jokainen itseään kunnioittava kirjailija voi olla käyttämättä sitä tai käyttää sitä vain ideoinnissa apuna, poimia parhaat palat päältä ja kirjoittaa varsinaisen tekstin itse. Tekoäly voi siis tehostaa luovuutta ja tehdä tekstistä rikkaampaa.
Tekoälyn käyttöön liittyy kuitenkin monia ongelmia, muun muassa tekijänoikeuksien suhteen: tekoäly ei luo tekstiä itse, vaan se käyttää mallina aiemmin kirjoitettuja tekstejä. Älä siis ihmettele, jos ChatGPT:n tarina haaksirikkoutuneesta miehestä muistuttaa kummasti Robinson Crusoeta.
Voittajat:
(Laiskat) kirjailijat
Häviäjät:
(Vakavasti otettavat) kirjailijat
Kirjallisuusala
Viihdekirjallisuuden nousu
Yksi 2000-luvun kirjallisuuden ilmiöistä on myös viihdekirjallisuuden suosion kasvu. Viihteellisyys on perinteisesti nähty kirjallisuudessa huonona asiana, ja siitä on sadellut kritiikkiä monille vakavasti otettaville kirjailijoille, kuten Mika Waltarille. Mutta mitä pidemmälle ajassa on tultu, sitä sumeammaksi korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin raja on muuttunut.
Viihdekirjallisuusbuumiin keksii ainakin kaksi syytä: äänikirjojen suosio sekä arjen harmaus. Äänikirjat saavat harvalta täyden huomion, vaan niitä kuunnellaan tiskatessa, työmatkalla tai lenkillä. Tällöin teokselta ei kaipaa turhaa kaunokielisyyttä tai Alastalon salien hidassoutuisuutta, vaan tärkeintä on selkeys ja juonivetoisuus. Tähän viihdekirjallisuus sopii hyvin.
2020-luku on ollut myös poikkeuksellisen synkkää aikaa (lähihistoriaan peilaten). Ensin korona pisti yhteiskunnan paussille, ja mukavien (lue: viihteellisten) asioiden osakkeet nousivat. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja ihmiset alkoivat etsiä valon pilkahduksia yhä vimmatummin.
Toki asiaan vaikuttaa myös lukuharrastuksen lasku: jos lukutaidosta ollaan oikeasti huolissaan, silloin ei ole väliä, lukeeko alkuperäistä Kalevalaa vai Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaa, kunhan lukee!
Tästä päästäänkin Superprofin kotimaisen viihdekirjallisuuden kirjavinkkeihin:
- Mimmikirjallisuuden ystäville voi suositella esimerkiksi Marja Kankaan Miestä näkyvissä (2020) ja Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävä (2016) -teoksia, joissa kiteytyy chick litille tyypillinen itsensä etsiminen ja itseironia.
- Viihteellisistä historiallisista romaaneista kannattaa kokeilla Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-kirjasarjaa sekä Kristiina Vuoren Samettiin kätketty (2021) -romaania, joissa tarkka historiankuvaus yhdistyy romantiikkaan.
- Suomen suosituimpiin dekkarikirjailijoihin kuuluvat muun muassa Ilkka Remes, Reijo Mäki sekä Leena Lehtolainen, jotka ovat kaikki julkaisseet kymmeniä seikkailuja.
- Miehille suunnatun äijäproosan malliesimerkki Suomesta on Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja -kirjasarja, joka on täynnä sekalaisia seksisuhteita, adrenaliinia nostattavaa väkivaltaa ja alkoholia.
- Fantasiakirjallisuuden kestosuosikki on tietysti Tove Janssonin muumit, jotka tarjoavat vauhdikkaita seikkailuita sekä lapsille että aikuisille. Sini Helmisen Väkiveriset-sarjaa voi puolestaan suositella nuorille fantasian ystäville.
Opi aiheesta lisää, ja etsi oikea suomen kielen kurssi Oulussa tai sen lähiseuduilla.
Kirjaa valitessa ei siis kannata turhaan miettiä, onko se viihteellistä kirjallisuutta tai ”hömppää”. Lukemisen hyödyt ja rikkaudet avautuvat kaikissa tyylilajeissa, ja mitä monipuolisemmin kirjohiin tarttuu, sitä parempi.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
