Shakki on kuin elämä pienoismuodossa. Se vaatii kognitiivisia taitoja, jotka ovat läsnä myös kaikilla muilla elämän osa-alueilla. Shakissa suunnitellaan, mutta yleensä suunnitelmat menevät uusiksi. Tavoitteisiin voi päästä montaa eri reittiä ja jokainen peli on ainutlaatuinen.
Shakissa otetaan paremmuudesta mittaa. Kukaan ei kuitenkaan ole voittamaton, ja myös shakin suurmestarit häviävät pelejä. Shakki ei todellakaan ole tylsä peli. Se on itseasiassa pelien kuningas ja suosittu tapa viettää aikaa kaikkialla maailmassa.
Tässä artikkelissa käymme läpi mitä shakin pelaaminen vaatii. Sääntöjen lisäksi puhumme muista taidoista, joista on hyötyä shakin pelaamisessa ja siitä miten näitä taitoja voi kehittää!
Shakin siirrot ja voittaminen
Ennen kuin käymme läpi shakin strategioita, matemaattisia ja loogisen päättelyn taitoja, on ensiksi opeteltava shakin perussäännöt eli miten shakissa voitetaan ja miten nappuloita siirretään shakkilaudalla. Shakissa molemmilla pelaajilla on alussa 16 shakkinappulaa.
Shakissa voitetaan "matittamalla" eli asettamalla vastustajan kuningas syöntiuhan alle siten, ettei vastustaja pysty seuraavalla siirrollaan enää mitenkään pelastamaan tilannetta. Tätä voittotilannetta kutsutaan shakkimatiksi.
Vastustajan matittamista tavoitellaan siirtämällä shakkinappuloita vuorotellen. Se pelaaja, jolla on valkoiset nappulat, aloittaa aina pelin. Mutta miten eri shakkinappuloita voidaan siirtää laudalla? Tässä lyhyt katsaus shakkinappuloiden siirtojen perusteisiin.
- Sotilas: Molemmilla pelaajilla on alkuun kahdeksan sotilasta. Sillä voi liikkua vain yhden ruudun eteenpäin, poikkeuksena kunkin sotilaan ensimmäinen siirto, joka mahdollistaa liikkumisen kahden ruudun verran. Vastustajan nappulan syöminen tapahtuu yhden ruudun siirrolla eteenpäin vinosuuntaan.
- Lähetti: Molemmilla pelaajilla on alkuun kaksi lähettiä. Lähetti liikkuu vinosuunnassa valitun määrän ruutuja kerralla. Lähetti ei voi kuitenkaan "vaihtaa suuntaa" yhden siirron aikana tai hyppiä muiden shakkinappuloiden ylitse.
- Ratsu: Lähettien ja tornien tapaan myös ratsuja on kaksi per pelaaja. Ratsun siirtäminen on kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Ratsu liikkuu L-kirjaimen tapaan ensiksi kaksi tai yksi ruutua vaakasuuntaan ja sen jälkeen yksi tai kaksi ruutua pystysuuntaan - tai päinvastoin. Ratsu on ainut nappula joka voi hyppiä muiden yli.
- Torni: Tornien liikkuminen muistuttaa lähettiä, mutta siirtosuunta on joko vaaka- tai pystysuuntaan. Muutoin pätee lähetille tutut säännöt eli ruutuja saa edetä niin monta kuin haluaa, mutta muiden nappuloiden yli ei ole hyppäämistä.
- Kuningatar: Kaikista shakkinappuloistasi tärkein ja tehokkain on kuningatar. Se voi liikkua haluamansa määrän niin pysty-, vaaka-, kuin vinosuuntaan. Kuningattaren tehokkuuden vuoksi sitä kannattaa hyödyntää paljon, mutta kuitenkaan uhraamatta sitä vastustajan syömiselle.
- Kuningas: Kuten kuningatar, myös kuningas on yksittäinen nappula. Kuningas voi liikkua yhden ruudun mihin suuntaan tahansa. Sitä on suojeltava vastustajan uhkaamiselta. Kuninkaalla on yksi erikoissiirto nimeltä tornitus, ja tähän tarvitsee nimensä mukaisesti myös tornin siirtämistä.
Usein shakissa voittaminen vaatii kymmeniä eri siirtoja. Käytännössä on kuitenkin mahdollista voittaa shakissa vain muutamalla siirrolla. Onpa jopa nähty kahden siirron shakkivoittoja. Nyt opetamme sinulle tavan, jolla voit voittaa neljällä siirrolla. Tätä kutsutaan koulumatiksi.
- Siirrä heti avaussiirrolla omaa sotilastasi E2-ruudusta E4-ruutuun.
- Toinen siirto tapahtuu siirtämällä lähetti F1-ruudusta C4-ruutuun uhkaamaan vastustajan F7-ruudussa olevaa sotilasta.
- Toiseksi viimeinen siirto on kuningattaren liikuttaminen D1-ruudusta H5-ruutuun.
- Pelisi neljäs ja viimeistelevä siirto kuningattarella ruutuun F7, Jos tummilla pelaava ei ole herännyt puolustamaan itseään koulumatilta.
Koulumatilla voittamiseen ei voi luottaa sokeasti eli varmista, että sinulla on myös pitkän tähtäimen strategia paikallaan ja seuraat tarkasti heti alkuun mitä myös vastustajasi suunnittelee. Koulumatilla voittaminen on todennäköisempää kuin esimerkiksi kolmen siirron narrinmatilla, mutta varma se ei ole!
Shakki on strategiapeli
Shakki on peli, joka tunnetaan intensiivisistä hetkistä ja upeista taidonnäytteistä. Shakki on strategiapeli, jossa voittaminen vaatii tarkkaa suunnittelua. Shakkia pelatessa ei ole strategiaa ilman suunnittelua eikä suunnittelua ilman strategiaa.
Suunnittelu shakissa
Shakissa voi voittaa, hävitä tai päätyä tasapeliin. Tilastollisesti valkoisilla shakkinappuloilla aloittava voittaa todennäköisemmin. Nappuloiden väri on kuitenkin täysin toisarvoinen asia suunnitteluun verrattuna. Hyvin suunniteltu on puoliksi voitettu.
Suunnittelu voi alkaa jo ennen peliä ja perustua esimerkiksi omien vahvuuksien tuntemiseen, vastustajan pelitavan opiskeluun ja ennakkostrategian valintaan. Vaikka sinulla tulee olla ennakkosuunnitelma, on tärkeää muistaa, että suunnitelmaa täytyy lähteä sopeuttamaan heti ensimmäisestä siirrosta alkaen.
Siksi puhumme ennemmin suunnittelusta kuin suunnitelmasta. Suunnitteleminen on aktiivista toimintaa, jota tulisi tapahtua pelin edetessä. Jos yrität pelata kiveen hakatun suunnitelman varassa, tulet varmasti häviämään. Myös vastustajasi yrittää ennakoida mitä olet tekemässä, joten älä ole liian ennalta-arvattava.
Suunnitelmaa mukautetaan muun muassa vastustajan siirtojen perusteella sekä kokonaiskuva huomioiden. Joskus saatat huomata, että jokin toinen suunnitelma voisi toimia paremmin, vaikka alkuperäinenkin suunnitelmasi olisi edelleen validi.
Shakin strategia
Kaikki meistä osaavat suunnitella. On sitten eri asia onko kaikki suunnitelmat yhtä hyviä. Shakkia pelatessa strateginen ajattelukyky kehittyy. Vähän kuin muissa urheilulajeissa aloittelijat oppivat peruskuviot ja myöhemmin työkalupakista löytyykin jo kymmeniä eri pelikuvioita.
Pelkkä taktiikoiden ja siirtoyhdistelmien ulkoa opettelu ei riitä, sillä strategisessa ajattelussa on tärkeintä tiedon soveltaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että osaa arvioida kokonaistilannetta ja valita sopivat strategiat jokaiseen tilanteeseen.
Shakissa puhutaan yleensä avausstrategiasta, keskipelin strategiasta ja loppupelin strategiasta. Tämä ei siltikään tarkoita, että käyttäisit vain kolmea strategiaa pelin aikana. Esimerkiksi vastustajasi voi torpata heti ensimmäisellä siirrolla alkuperäisen avausstrategiasi.
Kukaan ei synny shakin strategisen ajattelun kera. Se on jotain mikä kehittyy vain pelaamalla ja opiskelemalla shakin saloja. Aktiivinen ja säännöllinen harjoittelu on kaiken perusta. Tulee myös pelata erilaisia vastustajia vastaan, jotta kertyy monipuolista kokemusta.
Shakkia voi pelata kasvokkain, mutta myös verkossa. Verkossa pelaaminen mahdollistaa pelaamisen monia eri vastustajia vastaan ympäri maailmaa. Esimerkiksi puhelimiin ladattavat shakkisovellukset myös kerryttävät epävirallisia elopisteitä, jotta pääset pelaamaan oikealla tasolla.
Elo-luku kertoo pelaajien välisistä tasoeroista. Esimerkiksi suurmestarin titteli vaatii vähintään 2500 elopistettä. Elo-luvun ansiosta shakissa ei tule epäreiluja otteluita ja samantasoiset pelaajat pääsevät pelaamaan toisiaan vastaan ja kehittymään yhdessä.
Miten matematiikka liittyy shakkiin?
Shakkiin liittyy paljon muitakin lukuja ja numeroita elo-luvun lisäksi. Tästä herääkin kysymys siitä, että vaatiiko shakin pelaaminen hyvää laskupäätä? Tai voiko shakissa menestyä vain jos on poikkeukselliset matemaattiset kyvyt?
Shakin parista kyllä löytyy matemaattisesti älykkäitä ihmisiä. Tämä kertoo ehkä enemmän siitä, että kyseiset ihmiset pitävät enemmän loogista päättelyä vaativista peleistä ja ovat siksi hakeutuneet muita enemmän shakkiharrastuksen pariin.
Shakista saa irti monia numeroita:
- Shakissa on yhteensä 32 nappulaa. Pelin alussa molemmilla pelaajilla on 16 shakkinappulaa, joista kahdeksan on sotilaita, kaksi tornia, kaksi ratsua, kaksi lähettiä, yksi kuningatar ja yksi kuningas.
- Neliönmallisella shakkilaudalla on yhteensä 64 ruutua eli se on 8 x 8 ruudun kokoinen.
- Shakkinappuloilla on oma pistejärjestelmä, joka menee seuraavanlaisesti: sotilas on yhden pisteen arvoinen, lähetti ja ratsu kolmen pisteen arvoisia, torni viiden pisteen arvoinen ja kuningatar yhdeksän pisteen arvoinen.
Toisaalta myös mistä tahansa muusta lajista saa revittyä samanlaisia numeroita. Esimerkiksi jalkapallossa kenttä on tietyn kokoinen, rangaistuspotku lauotaan 11 metrin päästä ja pelaajia on kentällä 11. Voidaanko siis suoraan sanoa, että shakki vaatii muita lajeja enemmän matemaattisia taitoja?
Suurin yhtäläisyys shakin ja matematiikan välillä on niiden logiikka. Mitä pidemmälle shakissa etenee sitä enemmän matemaattisista taidoista on hyötyä. Toisaalta shakissa kehittyminen myös itsessään edistää näitä taitoja. Hyvä laskupää ei kuitenkaan ole vaatimus shakin pelaamiselle.
Jos shakin pelaaminen vaatisi muun muassa funktioiden, algebran tai trigonometrian ymmärtämistä, ei meillä olisi lapsipelaajia, jotka päihittävät helposti kokeneen aikuisenkin pelaajan. Logiikan lisäksi lähimpänä shakkia saattaa olla todennäköisyyksiin keskittyvä matematiikka.
Shakinpelaaja ennakoi tulevaa ja miettii vastustajan mahdollisia tulevia siirtoja. Koska näitä on useampia, tulee huomioitavaksi todennäköisyydet. Ihmiset eivät kuitenkaan pelaa aina todennäköisimmillä niin sanotuilla järkevillä siirroilla, joten shakissa on enemmän vaikuttavia tekijöitä kuin matematiikassa.
Shakki on sosiaalinen peli ja siinä matematiikasta ei ole apua. Se vaatii kärsivällisyyttä, luovuutta ja keskittymiskykyä. Matematiikassa apunamme on esimerkiksi laskin. Shakissa ei ole käytössä apuvälineitä vaan kaikki kognitiivinen "prosessointi" tapahtuu tässä ja nyt omassa mielessämme.
Vaatiiko shakki älykkyyttä?
Älykkyydestä puhuttaessa viitataan yleensä niin sanottuun yleisälykkyyteen. Yleisälykkyyttä mittaavat esimerkiksi Mensan tekemät älykkyysosamäärää koskevat testit. Yleisälykkyyttä voisi luonnehtia ihmisen yleisenä kognitiivisena kykynä.
Kognitiivisiin kykyihin lukeutuvat muun muassa muisti, hahmottaminen, oppiminen, looginen päättely ja ongelmanratkaisukyky. Suomessa älykkyysosamäärää ei testauteta oikeastaan muuten kuin Mensan kaikille avoimissa testitilaisuuksissa. Muualla maailmassa testiä voidaan käyttää laajemmin.
Älykkyysosamäärää mittaavia testejä on myös erilaisia, joten eri maissa saadut tulokset eivät ole aina vertailukelpoisia. Suomessa Mensan jäseneksi pääsee jos on 98 % muuta väestöä älykkäämpi eli saa tulokseksi vähintään 130.
Shakissa ja missä tahansa muussakin lajissa erinomaiset kognitiiviset taidot antavat etulyöntiaseman, sillä ne vaikuttavat ennen kaikkea oppimiseen. Ne nopeuttavat oppimista, mutta eivät tee kenestäkään suurmestaria ensimmäisestä pelistä lähtien.
Kaikki meistä oppivat - jotkut hitaammin, jotkut nopeammin. Harjoittelu tekee mestarin. Myös älykkyystestejä on kritisoitu siitä, että ne määrittelevät älykkyyden vain yhden mittariston kautta. Esimerkiksi moniälykkyysteoria jakaa älykkyyden seitsemään toisistaan riippumattomaan älykkyyteen.
Kuten jo aiemmin kävi ilmi, shakki vaatii paljon muutakin kuin kognitiivisia taitoja. Esimerkiksi sosiaalisesta älykkyydestä on hyötyä, vaikka se ei lukeudu yleisälykkyyden piiriin. Shakin suurmestareista löytyy hyvin korkeita älykkyysosamääriä, mutta myös "keskivertoihmisen" tasolla olevia.
Sinun ei tarvitse olla nero pelataksesi shakkia. Shakki sopii kaikille ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta. On myös tutkittu, että shakki itseasiassa kehittää kognitiivisia taitoja. Ehkä tämän vuoksi shakissa menestyvillä on hyvät kognitiiviset taidot? Vaikka monesti luullaan toisin päin.
Kokeile siis rohkeasti shakin pelaamista. Shakkia voi pelata muun muassa kirjastoissa ja puistoissa. Shakkilaudan voi myös ostaa itselleen eikä se ole lainkaan kallis. Monet shakkilaudat ovat taitettuina näppärän kokoisia ja mahtuvat mukaan vaikkapa lomamatkalle. Ja shakkia voi pelata vaikka heti verkossa.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
