Pikakatsauksella ruotsalainen ja suomalainen joulu ovat lähellä toisiaan, mutta perinteikkäät Lucia-juhlat, jouluvuohet ja Aku Ankan joululähetykset tuovat ruotsalaiseen jouluun oman säväyksensä. Tämä artikkeli esittelee joulunviettoa Ruotsissa ja sen kehitystä vuoden tärkeimmäksi juhlaksi.
Adventti aloittaa joulun
Adventti on kristillinen perinne, joka merkkaa kirkkovuoden alkua ja valmistautumista jouluun eli Jeesuksen syntymään. Adventti-sana juontuu latinan kielen sanoihin ”adventus Domini”, joka tarkoittaa herran saapumista tai tulemista.
Juhlana se kattaa neljä adventtisunnuntaita, joista ensimmäinen osuu marras-joulukuun taitteeseen. Tämän neliviikkoisen jakson aikana on perinteisesti valmistauduttu jouluun pohdiskelemalla, rukoilemalla ja paastoamalla.
Ruotsissa joulunaika alkaa usein adventtivalmisteluilla ja -koristeluilla, kuten adventtitähdillä ja -kynttilöillä. Perinteisessä adventtikynttelikössä on neljä kynttilää, jotka sytytetään vuorollaan jokaisena adventtisunnuntaina, eli valonmäärä kasvaa joulua kohti. Usein paperista tai metallista tehty adventtitähti symboloi puolestaan Betlehemin tähteä, joka johdatti itämaan tietäjät Jeesus-lapsen luo.
Tässä muutamia muita adventin tunnusmerkkejä:
- Adventtikalenteri: Lapsilla (ja miksei aikuisillakin) voi olla adventtikalenteri, josta lasketaan päiviä jouluun. Adventtikalenterien luukkujen takana on usein pieniä lahjoja, karkkeja tai kuvia, yksi jokaiselle päivälle.
- Adventtijumalanpalvelukset: Kirkot ympäri Ruotsia järjestävät erityisiä adventtiajan jumalanpalveluksia sunnuntaisin. Niissä muistellaan Jeesuksen syntymää adventtilaulujen ja rukousten avulla.
- Adventtikoristeet: Kynttilänjalkojen ja tähtien lisäksi adventinajan kodista voi löytyä kuusenoksia, jouluseppeleitä ja muita joulukoristeita. Jotkut pystyttävät jopa joulukuusen adventtina.
Kristinuskolla on tärkeä rooli monissa ruotsalaisissa juhlapäivissä ja perinteissä.
Lucia-juhla
Lucian päivä 13. joulukuuta on niin ikään tärkeä osa ruotsalaista jouluperinnettä. Päivä tunnetaan erityisesti Lucia-kulkueesta, jossa kynttiläkuningatar Lucia johtaa valkoiseen sonnustautuneita tyttöjä ja poikia kuorolaulujen saattelemana.
Lucia-perinne on sekoitus ruotsalaista kansanuskoa ja kristillistä juhlaa. Sen tärkein tehtävä on tuoda valoa vuoden pimeimpään aikaan, ja valoa levitetään kulkueen voimin televisiossa, päiväkodeissa, kirkoissa ja työpaikoilla ympäri maata.
Historialliset ja uskonnolliset juuret
Lucia-perinne juontaa juurensa tarinaan Santa Luciasta eli Pyhä Luciasta, Sisilian Syrakusassa 300-luvulla asuneesta pyhimyksestä. Kristinusko oli tällöin Rooman valtakunnassa kielletty, ja legendan mukaan Lucia koki marttyyrikuoleman kieltäytyessään luopumasta kristillisestä uskostaan.
Pyhä Luciaa kuvataan usein kynttiläkruunun kanssa. Erään teorian mukaan Lucia-neito sai pidettyä kruunun avulla kätensä vapaina auttaessaan kristittyjä pimeissä katakombeissa.
Lucian päivää vietetään joulukuun 13. päivänä, jota pidetään Lucian kuolinpäivänä. Keskiajalla talvipäivänseisaus eli vuoden pimein yö osui juliaanisessa kalenterissa samaiseen päivään, mikä teki Luciasta valon tuojana sopivan merkkihenkilön.
Lussebrud ja lussegubben kansanperinteessä
Tietyissä osissa Ruotsia oli 1700-luvulle saakka perinne, jossa valkoiseen morsiuspukuun pukeutunut "lussebrud" eli "valon morsian" kulki ympäri ämpäri laulaen ja tanssien. Tätä morsianta pidetään Lucia-neidon edeltäjänä.
Lussebrudin sulhasversio oli sen sijaan "lussegubben" eli makaaberiin naamiaisasuun pukeutunut mies, joka kulki talosta toiseen keppostellen. Tällä oli enemmän yhteistä entisaikojen jouluperinteiden kuin nykypäivän Lucia-juhlan kanssa!
Kohti nykypäivää
Lucia-juhla alkoi kehittyä kulkueineen ja lauluineen kohti nykypäivää 1900-luvulla. Vuonna 1927 tukholmalainen sanomalehti järjesti ensimmäisen julkisen Lucia-kulkueen, mikä vauhditti perinteen leviämistä ympäri Ruotsia.
Tänä päivänä juhlia ja kulkueita järjestetään monissa paikoin. Ne ovat yleisiä peruskouluissa, ja monet kaupungit järjestävät julkisia kulkueita, jotka keräävät sankoin joukoin katsojia. Kulkueita ja juhlia on myös kirkoissa ja työpaikoilla.
Kulkueet tunnetaan lauluistaan, joista tunnetuin on "Santa Lucia". Sen alkuperäisestä italiankielisestä tekstistä on tehty monia versioita, Ruotsissa esim. Sankta Lucia, ljusklara hägring ("Pyhä Lucia, kirkas ilmestys") ja Natten går tunga fjät ("Yö kulkee raskain askelin"). Erkki Ainamon suomenkielinen teksti alkaa "Taivaalla tähtivyö, kirkkaana loistaa".
Lucia-perinne nähdäänkin vahvana kulttuurin lähettiläänä ja ruotsalaisen joulun symbolina. Ruotsista perinne on levinnyt muun muassa Suomeen sekä pienempiin yhteisöihin ympäri maailmaa ruotsalaisten maahanmuuttajien mukana.
Jouluvuohi ja joulupukki
Yksi ruotsalaisen joulun tunnetuimmista symboleista on joulupukki – ei se lahjoja tuova partasuu vaan vuohipukki (julbock)! 1700- ja 1800-luvuilla ruotsalaisnuoret saattoivat pukeutua vuoheksi, kierrellä talosta taloon esiintyen ja keppostellen ruoan, juoman ja rahapalkkion toivossa.
Perinteen juuret ovat pakanallisissa perinteissä ja norjalaisessa mytologiassa, jossa ukkosenjumala Thor matkusti tiettävästi taivaan halki vaunuissa kahden vuohen vetämänä. Miten tämä liittyy jouluun? Vuohen teurastus osui usein joulun aikaan, mikä vakiinnutti vuohen osana jouluperinteitä.
Kristinuskon myötä pakanalliset perinteet alkoivat sekoittua kristillisiin tapoihin. 1900-luvulla ovilla kiersi yhä harvemmin vuohipukuiset, keppostelevat nuorukaiset vaan aikuiset, jotka levittivät joulun sanomaa ja lahjoja – vähän kuin nykypäivän joulupukki.
Joulun ohella monet juhlat, kuten juhannus, ovat yhdistelmä kristillisiä ja pakanallisia perinteitä.
Tänä päivänä pukki on lähinnä koristeellinen joulusymboli. Sen voi bongata monista joulunajan perinnepeleistä, ja joulukuun oksilla roikkuu usein pieniä olkipukkeja. Ruotsi tunnetaan myös 13-metrisestä Gävlen olkipukista, joka on pystytetty kaupungin torille vuodesta 1966 alkaen.
Gävlen pukista on tullut ruotsalaisen joulun kansainvälinen symboli – osittain ilkivallan takia. Pukki on pystytetty kohta lähes 60 kertaa, joista se on selvinnyt "hengissä" vain 20 kertaa. Pukeista puolet on poltettu, mutta niitä on myös hajotettu. Kertaalleen pukki jopa varastettiin!
Vuonna 1973 paikallinen mies oli raijannut pukin omalle takapihalleen, mikä tiesi kaksi vuotta vankeutta törkeästä varkaudesta. Vuonna 2023 ongelmaksi koituivat puolestaan linnut: huonon satokauden myötä olkiin oli jäänyt viljaa, ja linnut makustelivat jättimäistä jouluateriaa pitkin joulukuuta.
Joulun taputukset
Joululahjoilla on niin ikään Ruotsissa mielenkiintoinen historia. Ennen kristinuskoa alueella juhlittiin keskitalven juhlaa, jossa jaettiin käytännöllisiä, usein maatalouteen tai käsityöhön liittyviä lahjoja. Kristinuskon myötä joulu alettiin viettää Jeesuksen syntymän muistoksi ja lahjaperinne yhdistettiin itämaan tietäjiin, jotka toivat Jeesus-vauvalle lahjoja.
Ruotsiksi joululahja on "julklapp" eli "joulun taputus". Tämä on muisto vanhasta perinteestä, jossa oli tapana mennä naapurin ovelle, taputtaa eli koputtaa oveen ja heittää lahja sisään.
Joulun "taputukset" olivat usein humoristisia ja vitsikkäitä lahjoja, kunnes lahjaperinne alkoi muuttua 1700-luvulla. Lahjoista tuli harkitumpia, ja ne saattoivat koostua käsintehdyistä esineistä, ruoasta tai muista käytännön asioista.
Hiljalleen yleistyi myös perinne, jossa lahjat jakoi joulupukki – ensin sarvipäinen ja lopulta nykypäivän partasuinen versio. Punanuttuinen pukki yleistyi erityisesti amerikkalaisen pukin ja pohjoismaisten tonttujen innoittamana.
Tämän päivän pukkia olisi vaikea kuvitella harmaassa nutussa, mutta punainen takki ja hattu yleistyivät vasta 1900-luvun loppua kohti. Kaikki alkoi 1930-luvulla startanneesta Coca-Colan mainoskampanjasta, jossa joulupukki jakaa lahjojen lisäksi amerikkalaista elämän eliksiiriä.
Nykypukki on siis amerikkalainen luomus, mutta ruotsalaisilla oli siinä näppinsä pelissä. Coca-Cola palkkasi ruotsalais-amerikkalaisen kuvittajan Haddon Sundblomin luomaan joulupukin, joka käyttäisi yrityksen tunnusvärejä: punaista ja valkoista. Näin syntyi ystävällinen, pyöreä ja iloinen joulupukki, jolla oli punainen puku, valkoiset hihat ja resorit sekä ruskea vyö.
Mikset tutustuisi seuraavaksi ruotsalaiseen pääsiäiseen?
Aku Ankka joulun toivottajana
Ruotsalainen jouluaatto ei olisi mitään ilman Aku Ankan joulunajan spesiaalia, joka kerää perheet television ääreen 15.00 aattopäivänä. Disney-klassikkoa on esitetty Ruotsissa vuodesta 1959 alkaen, ja se on vuosittain yksi Ruotsin katsotuimmista televisio-ohjelmista.
Suomessa Kalle Anka och hans vänner önskar God jul tunnetaan Samu Sirkan joulutervehdyksenä, joka esitetään usein jouluaattoaamuna. Vuosien varrella elokuvaa on muokattu aikaan sopivaksi, ja rujoja kohtauksia on korvattu uusilla.
Ruotsalainen joulu muistuttaakin monella tavalla suomalaista, eikä ihme, sillä mailla on pitkä yhteinen historia. Monet perinteet linkittyvät vahvasti kristinuskoon, mutta niissä näkyy myös pakanallisia tapoja. Toisaalta kristinuskon rooli on heikentynyt vuosien varrella, ja tilalle on tullut yhä kaupallisempia vivahteita – erityisesti Amerikoista. Näin ruotsalainen joulu on lämmin, yhteisöllinen ja mielenkiintoinen yhdistelmä uutta ja vanhaa.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
