Hyppy tietotekniikan maailmaan saattaa edellyttää ohjelmoinnin perusteiden oppimista. Siinä missä teknologia yrityksen edustajille riittää perusteet, on koodareiden hallittava ohjelmointi kuin omat taskunsa. Tämä vaatii ohjelmointikielien opiskelua, loogista ajattelukykyä ja kärsivällisyyttä Ohjelmoinnin opiskelun noustessa yhä suurempaa suosioon, on tärkeämpää tietää mitä koodarina haluaa tehdä. Teknologia-ala tarjoaa monia erilaisia tehtäviä aina kyberturvallisuudesta sovellusten kehittämiseen.
Suurin IT-alan yritys Nokia jo yksinään työllistää yli 6 500 ihmistä Suomessa. Ollaan jo ihan eri luvuissa, kun lasketaan mukaan kaikki muut tietotekniikan alan yritykset ja teknologiaosaamista vaativat työtehtävät. Kysyntää siis riittää. Ala tunnetaan myös hyvistä työehdoista ja mukavista ansioista. Tulevaisuutta tällä alalla lienee enemmän mitä osaamme vielä edes kuvitella. Tässä artikkelissa käymme läpi kaiken mitä sinun tarvitsee tietää ryhtyäksesi koodariksi.
Ohjelmoinnin lyhyt historia
Tiesitkös, että tämä nykyään miesvaltainen ala on alunperin ollut niin sanottua naisten työtä? Sukupuolittuneet työkäsineet ovat jääneet historian jalkoihin, ja syystä. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että naiset ovat olleet tietotekniikan alan merkittävien virstanpylväiden takana. Ensimmäisen tietokoneohjelman kehitti Ada Lovelace vuonna 1842. Monet pitävät hänen työtään ensimmäisenä suurena askeleena kohti tietotekniikan syntyä. Kutsukaamme häntä siis maailman ensimmäiseksi ohjelmoijaksi.
Lovelace työskenteli tieteellistä tekstiä parissa kirjoittaen muistiinpanoilleen kuvauksen ohjelmoinnin prosessista Charles Babbagen Analyyttiselle koneelle (ensimmäinen tietokone, joskin tuolloin vielä keskeneräinen). Tämä ohjelmointi perustui Bernoulli-lukujen laskemiseen. Itse ohjelmointi käytännössä oli tuolloin vielä hyvin mekaanista. Elektronista tietokonetta ei oltu vielä keksitty. Lovelacen ohjelmaa voidaan teknisesti ottaen kutsua maailman ensimmäiseksi tietokoneohjelmaksi.
Ensimmäiset elektroniset tietokoneet luotiin vasta sata vuotta myöhemmin 1940-luvulla. ENIAC (Electronic Numerical Integrator and Computer) oli tämän ensimmäisen tietokoneen nimi. Tuolloin "koodareiden" täytyi vielä kirjoittaa ohjelmia konekoodilla ja käsin. Ja nämä ENIAC:in koodarit olivat kuusi naista; Kay McNulty, Betty Jennings, Betty Snyder, Marlyn Wescoff, Fran Bilas ja Ruth Lichterman. Tunnustusta he eivät kuitenkaan saaneet elinaikanaan vaan vasta vuonna 1997 Women in Technology järjestön ansiosta.

Ensimmäiset ohjelmointikielet syntyivät 1950-luvulla IBM:n tieteellisiä laskelmia varten kehittämällä Fortranilla (Formula Translator).
Toinen luotu kieli oli COBOL, joka oli suunniteltu yrityskäyttöön. Fortran ja Cobol hallitsivat IT:tä ja niitä käytettiin säännöllisesti ensimmäisissä tietokoneissa. Grace Hopper kehitti ensimmäisen englannin kielen sanoihin perustuvaa ohjelmointia, joka teki ohjelmoinnista helpompaa ja ymmärrettävämpää.
Useita muita kieliä syntyi 1960- ja 1980-luvuilla, mukaan lukien:
- Simula 67 (1967)
- C (1969-1973)
- Pascal (1970)
- SQL (1974)
- C++ (1983)
Sitten tulivat kielet, kuten Dbade, Eiffel, Mathematica, Perl, Tcl/Tkm ja niin edelleen. Suurin osa näistä ei kuulosta enää tutultu tämän päivän maallikoille (jos edes koodareille). 1990-luku mullisti tietotekniikan internetin yleistymisen myötä. Internetin ansiosta tieto oli vapaasti kaikkien saatavilla. Verkkokehitykseen tuli uusia web-ohjelmointikieliä, vaikka monet taloustieteilijät, filosofit ja asiantuntijat aliarvioivat kriittisesti näiden uusien verkkoteknologioiden potentiaalia. Heidän mukaansa internet ei ollut tullut jäädäkseen.
Käännetyt kielet alkoivat kehittyä ja pieniä yksinkertaisia ohjelmia oli mahdollista ohjelmoida helpommin.
- Python (1991)
- PHP, JavaScript, Java (1995)
- Python (1993)
- C# (2000)
Nykyään Python, PHP, Java ja JavaScript ovat eräitä yleisimmin käytettyjä kieliä. Listasta on helppo tunnistaa kaikki ohjelmointikielet, vaikka alasta ei vielä tietäisi sen enempää. Esimerkiksi JavaScript on yleisimmin käytetty ohjelmointikieli, ja se on ollut olemassa vasta 25 vuotta. On hurjaa ajatella miten nopeasti kaikki on kehittynyt. Osaatko arvata mihin tietotekniikka on kehittynyt seuraavan 25 vuoden päästä?
Ohjelmoinnin hyödyt sinulle
Koodareilla on erinomaiset uramahdollisuudet valitsemallaan alalla. Hyvistä osaajista on jatkuvaa kysyntää. Jos siis motivaatiota ja paloa riittää, niin tällä alalla voi edetä pitkälle. Teoriassa ohjelmoinnin opiskelu antaa sinulle mahdollisuuden nousta kymmenen parhaiten palkatun alan kärkeen. Oletpa sitten käyttöliittymäkehittäjä, videopeliohjelmoija, verkkosovellusten suunnittelija tai yritysohjelmistojen ohjelmoija, koodaamisen osaaminen on välttämätöntä. Kaikki nämä urat edellyttävät eri ohjelmointikielten tuntemista.
Yhä enemmän palveluita luodaan algoritmien ja tekoälyn (AI) avulla. Koodauksesta on hyötyä niin monelle uralle, että nykyään saattaa tuntua siltä, että lähes jokainen tekniikan työ vaatii näitä taitoja. Myös muun alan ammattilaiset kuten myyjät, markkinoijat ja päälliköt tarvitsevat ymmärryksen ohjelmoinnin perusteista. Tietotekniikan alan koulutukset ja tutkinnot monipuolistuvat yhä enemmän. Perinteisten tietotekniikan tutkintojen lisäksi voit opiskella esimerkiksi tietojenkäsittelyn tradenomiksi.

Kaikilla hyvin tienaavilla koodareilla ei ole tutkintoa lainkaan. Tämä on taito, jonka voit oppia itsenäisesti. Tekemällä oppii. Koulujen ulkopuolella on paljon resursseja opiskeluun. Yksityistunnit, verkkomateriaalit ja niin edelleen... Etsivä löytää. Tärkeintä on oma motivaatio riippumatta siitä missä ja miten opiskelet. Ohjelmointi on pohjimmiltaan ohjeiden kirjoittamista tietokoneelle suoritettavaksi. Mistään ydinfysiikasta ei ole kyse (ja sekin on opiskeltavissa).
Ohjemoinnin avulla kehität samalla loogista ajattelukykyäsi, tarkkuutta ja matemaattisia taitoja. Myös muita elämässä tärkeitä taitoja kuten kärsivällisyyttä kertyy koodaamista opetellessa. Koodaamisen hyödyt ovat moninaiset. Monelle koodaaminen on hauskaa ajanvietettä. Se avaa mahdollisuuksia niin vapaa-ajalle kuin työelämään. On hyvä muistaa, että ohjelmointikielet ovat universaaleja kieliä. Näin ollen voit hyödyntää niitä myös kansainvälisissä ympäristöissä.
Ohjelmointikielen valinta
Ohjelmointikieltä on yli 7 000, mutta kaikkia ei tarvitse onneksi opetella. Asiaa voisi verrata kielten opiskeluun tai opettajan ammattiin. Keskimäärin koodari hallitsee kahdesta kahdeksaan eri ohjelmointikieltä. Valitsemasi ohjelmointikieli riippuu siitä, mitä haluat tulevaisuudessa tehdä. Sama pätee kielien määrään. Joissakin ohjelmointitöissä niitä tarvitaan useampi, joissain riittää pari-kolme. Jostakin on kuitenkin aloitettava. Ja mielellään yhdestä kerrallaan.
Jos esimerkiksi haluat aloittaa verkkosivujen koodaamisesta, on suositeltavaa tutustua HTML:ään. HTML on melko helppokäyttöinen ja nopeampi oppia kuin monet ohjelmointikielet. HTML-ohjelmointikielen kanssa hyvin yhteen sopii CSS (Cascading Style Sheets), jolla voidaan lisätä tyyliä verkkosivujen asetteluun, väreihin ja fontteihin. Jokaisen verkkokehittäjän pitäisi osata käyttää näitä kahta ennemmin tai myöhemmin.

Jos haluat kehittää sovelluksia, haluat todennäköisesti oppia ymmärtämään Javaa. Javaa voidaan käyttää alkuperäisten Android-sovellusten ohjelmointiin. Java ei ole saanut helpoimman ohjelmointikielen titteliä, mutta se on opittavissa. Ja sen käyttö tulee vastaan monissa eri työtehtävissä. Javaa ei tule sotkea maailman eniten käytettyyn ohjelmointikieleen JavaScriptiin. Sitä hyödynnetään muun muassa käyttöliittymien luomiseen. Se on myös monelle markkinoinnin ammattilaiselle tuttu ohjelmointikieli.
Muita yleisiä kieliä ovat:
- PHP (verkkosivustojen backendiin)
- C (esimerkiksi videopelien kehitykseen)
- Python (soveltuu moneen)
- SQL (tietokannoille)
Muista, että ohjelmointikielestä riippumatta niiden oppiminen vaatii paljon työtä ja sinnikkyyttä. Ohjelmoinnin oppiminen voi myös auttaa sinua monissa muissa ammateissa: yrityskonsultoinnissa, hakukoneoptimoinnissa, web designissa sekä tieteellisen tutkimuksen teossa. Ensimmäisen opiskeltavan ohjelmointikielen valinnassa kannattaa olla tarkkana. Luultavasti sopiva vaihtoehto löytyy kuitenkin 20:n käytetyimmän ohjelmointikielen joukosta.
Ohjelmointiprojektin vaiheet
Mainitsimmeko jo projektinhallintataidot? Niitäkin koodari tarvitsee. Koodausprojektit onnistuvat, kun ne on hyvin suunniteltu ja toteutettu. Projekti aloitetaan miettimällä tavoitteet kuntoon. Yhtä tärkeää kuin mitä on miksi! Luultavasti olet ratkomassa jonkin sortin ongelmaa. Projektin tarkoituksen ymmärtäminen auttaa sen etenemisessä sekä oman motivaation ylläpidossa. Jos työskentelet tiimissä, laittavat selkeät tavoitteet kaikki samalle maailman kartalle.
Ennen käytännön koodaamiseen hyppäämistä on otettava monia seikkoja huomioon. Ohjelmointikieli, käyttöjärjestelmä, tietokanta ja niin edelleen. Mikä on resurssien määrä ja aikataulusi? Kun tekniset speksit ovat kunnossa voi itse ohjelmointi alkaa. Muista aina dokumentoida kaikki tarkasti. Tämä koskee niin tavoitteiden ylöskirjaamista kuin teknisten ominaisuuksien dokumentointia. Dokumentointi on tärkeää niin sinulle itsellesi kuin mahdolliselle tiimille tai asiakkaalle projektissa.

Koodaaminen valmis, projekti valmis? Ei. Testaus ja vianetsintä (englanniksi debugging) on tärkeä osa koodaamista. Kokenutkaan koodari harvoin saa koodia toimimaan täydellisesti ykkösellä. Koodin korjaaminen ja muokkaaminen kuuluu ohjelmoijan työhön. Testaamiseen ja vianetsintään on olemassa monia keinoja:
- Valmiit ohjelmat, jotka etsivät vikoja koodistasi.
- Oman koodin ristiintarkistaminen kollegan kanssa.
- Kumiankkametodi (englanniksi rubber duck debugging)
Vaikka puhummekin tässä artikkelissa koodausprojekteista, voi koodaamista ajatella myös jatkuvana prosessina. Hyvä esimerkki on tästä olemassa olevan sovelluksen kehitys. Uudet ominaisuudet koodataan osaksi olemassa olevaa kokonaisuutta. Uusien ominaisuuksien myötä välillä jotain hajoaa tai sovelluksen käyttäjä ilmoittaa tuntemattomasta viasta. Koodia muokataan. Kokonaisuutta kehitetään. Uutta koodia luodaan vanhan tueksi.
Et välttämättä tarvitse tietotekniikan tutkintoa ryhtyäksesi koodariksi. Esimerkiksi Superprofin kautta löydät yksityisiä ohjelmoinnin oppitunteja sinulle räätälöitynä. Nämä voivat olla oiva lisä myös alan opiskelijalle tiettyjen koodaustaitojen parantamiseksi. Superprofin kautta näet kunkin opettajan opettamat ohjelmointikielet, taitotason ja kokemuksen. Koodariksi ryhtyminen ei ole ikinä ollut näin helppoa, joten aloita jo tänään!