Matematiikka on yksi lukiolaisten suosituimmista aineista, mutta yliopistoissa opiskelijoita on vähän. Mitä lukion ja yliopiston välissä tapahtuu ja miksi vain harvan ykköshakukohteena on matematiikka? Pohdimme tässä artikkelissa muun muassa näitä kysymyksiä ja esittelemme matematiikan opiskelijoiden työllisyysnäkymiä. Spoiler-varoitus: ne näyttävät todella valoisilta!
Matematiikan osaajista on pulaa
Luonnontieteet eli matematiikka, biologia, kemia ja fysiikka kuuluvat lukioissa suosituimpien aineiden joukkoon. Esimerkiksi pitkän matematiikan yo-kirjoittajien määrä on ollut kasvussa jo pidemmän aikaa. Mistä sitten johtuu, että yliopistoissa luonnontieteet ovat monesti vähiten suosittuja hakukohteita?
Luonnontieteitä ja pitkää matematiikkaa opiskellaan lukioissa jo pelkästään sen takia paljon, että niistä saa korkeat pisteet yhteishaussa. Haitpa siis opiskelemaan matematiikka, ranskan kieltä tai filosofiaa, pitkän matematiikan opiskelu kannattaa.
Luonnontieteitä ei kuitenkaan opiskella vain hyvien pisteiden takia vaan siihen on aitoa kiinnostusta; esimerkkinä vaikkapa lääketiede, jonka opiskelupaikoista on vuosi toisensa jälkeen kova kilpailu. Miksi niin moni lukee mieluummin lääkäriksi kuin matemaatikoksi tai fyysikoksi?
Tähän vaikuttaa varmasti työkentän selkeys. Lääkärin ammatti on paljon helpompi hahmottaa kuin fyysikon, matemaatikon tai kemistin. Yksi ongelma onkin se, että lukioikäiset eivät kunnolla tiedä, mitä kaikkea matemaatikko voi tehdä.
Matemaatikko taipuu niin moneen rooliin, että käsitys työkentästä puuroutuu helposti.
Luonnontieteen opiskelijoista on ollut monella yliopistopaikkakunnalla pulaa jo pidemmän aikaa. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa on ollut vuosia, jolloin iso osa matematiikan, fysiikan ja kemian koulutusohjelmien aloituspaikoista jää täyttämättä.
Tämä johtuu pelkästään hakijoiden vähyydestä eikä esimerkiksi pääsykokeiden vaikeudesta. Valtaosa luonnontieteiden opiskelijoista valitaan nimittäin suoraan todistusvalinnalla, joten jos menestyit hyvin yo-kokeissa ja erityisesti pitkässä matematiikassa, pääset lähtökohtaisesti jokaiseen yliopistoon suoraan.
Hakijoiden vähyyteen voi tietysti vaikuttaa se, että yliopistomatikkaa pidetään vaikeana. Onhan se askel eteenpäin lukiomatikasta, mutta se ei kuitenkaan vaadi neroutta. Lyhyelläkin matikalla voi pärjätä, jos vain tulee valituksi ja motivaatio on kohdallaan, eikä yliopistotason matematiikka ole automaattisesti vaikeampaa kuin esimerkiksi lääkiksessä opiskeltava biologia.
Matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelijoiden vähyys on kimurantti tilanne siksi, että osaajia tarvitaan koko ajan enemmän. Esimerkiksi tekoälyn, pandemioiden ja ilmastonmuutoksen ymmärtämisen keskeltä löytyy matematiikka, joten luonnontieteiden taitajille riittää kysyntää myös jatkossa.
Minkälaisia taitoja matematiikan opinnoista sitten saa? Tutustutaan siihen seuraavaksi. Matematiikan kurssit auttavat sinut eteenpäin.
Matematiikan tutkinnon työkalupakki
Matematiikalla on siis tärkeä rooli nyky-yhteiskunnassa, mikä johtuu siitä, että matematiikkaa on kaikkialla. Kaikki tekoälystä koneoppimiseen, pandemioiden ymmärtämiseen ja ilmastonmuutoksen taisteluun nojaavat luonnontieteisiin, ja matematiikka luo sille pohjan.
Matematiikan korkeakouluopinnoista saakin monenlaisia työelämän taitoja, joita kaivataan kaikilla sektoreilla. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Vahvat matemaattiset ja laskennalliset taidot. Opinnoista saa tarvittavat työkalut tosielämän haasteiden ratkomiseen matematiikan avulla. Matematiikan avulla voi analysoida monia abstrakteja asioita ja selittää ilmiöitä niin, että ne ymmärretään ja että ne toimivat käytännössä.
- Kriittinen ajattelu. Kriittinen silmä kehittyy kaikissa korkeakouluopinnoissa, eikä matematiikka ole tässä poikkeus. Opinnoissa oppii muun muassa arvioimaan erilaista tietoa ja tarkastelemaan erityisesti matematiikan ilmiöitä kriittisesti.
- Viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Matemaatikosta tulee joillekin mieleen matemaattisia kaavoja tauluille töhertelevä erakko, mikä ei tietysti pidä paikkansa. Matematiikan opinnoissa oppii työskentelemään sekä itsenäisesti että osana ryhmää ja viestimään työstään kirjallisesti ja suullisesti.
- Valmiudet suunnitella ja toteuttaa tieteellistä tutkimusta. Vaikka haaveena ei olisi tutkijan ura, yliopisto-opinnot antavat kaikille tutkimuksen tekemisen työkalut, joiden käyttöä harjoitellaan kandidaatin tutkielmassa ja gradussa. Tähän liittyy vahvasti myös eettinen osaaminen, joka on keskeinen osa tutkimuksen tekoa.
- Systeemiajattelun taidot. Kaikki kokonaisuudet rakentuvat pienemmistä osista, ja matemaatikolla/matematiikan opettajalla on kyky hahmottaa kokonaisuuksien osia, niiden suhteita ja toimintalogiikkaa. Hän ymmärtää myös oman työnsä merkityksen isossa kuvassa ja miten se vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön.
Muun muassa nämä taidot löytyvät jokaisen matemaatikon työkalupakista, mutta sieltä löytyy paljon muutakin. Yliopistossa omasta tutkinnostaan voi muovata juuri itsensä näköisen erikoistumisvaihtoehtojen ja sivuaineopintojen avulla, joten työelämää varten voi hankkia juuri sellaiset taidot kuin itse haluaa.
Matematiikan opiskelu netissä on myös oiva ja helppo vaihtoehto uuden oppimiselle.
Työllistyminen matematiikan tutkinnolla
Matematiikan opintojen sisältö vaikuttaa paljon siihen, mihin työelämässä päätyy. Eri yliopistoilla onkin eri suuntautumisvaihtoehtoja, joilla tulevaisuuden urapolkua voi ohjata tiettyyn suuntaan. Tai olisiko matematiikan yksityisopetus Turku hyvä vaihtoehto?
Yksi matematiikan opiskelijoiden yleisimmistä työpaikoista on koululaitos. Monet opiskelevat matematiikan ohella pedagogiset opinnot eli ns. ”opeopinnot” sekä toisen opetettavan aineen, kuten fysiikan ja/tai kemian. Tällöin työpaikka voi löytyä esimerkiksi yläasteelta tai lukiosta.
Kaikki eivät kuitenkaan halua opettajiksi, jolloin työelämää lähdetään valloittamaan matemaatikkona. Matemaatikot voivat työllistyä lähes minne tahansa. Yksi vaihtoehto on tutkijan ura esimerkiksi yliopistolla tai tutkimuslaitoksessa, sillä matematiikka tarjoaa valtavan määrän tutkimussuuntauksia.
Monet työllistyvät myös suunnittelu-, konsultti- tai asiantuntijatehtäviin eri sektoreille, kuten teollisuuteen, IT-alan yrityksiin, pankkeihin tai vakuutusyhtiöihin. Matemaatikkojen työkenttää voi olla vaikea hahmottaa juuri sen takia, että vaihtoehtoja on valtavasti, eikä titteli liity suoranaisesti matematiikkaan.
Tässä muutamia esimerkkejä:
- logistiikkaketjujen optimoija
- älylaitteiden kehittäjä
- epidemioiden mallintaja
- ilmastotutkija
- tilastotieteilijä
- datatieteilijä
- riskianalyytikko
- ohjelmistokehittäjä
- aktuaari
- kehityspäällikkö
Vaikka tulevaisuuden työnäkymät eivät välttämättä tästä selkiytyneet, siitä ei kannata pelästyä. Päinvastoin! Matematiikan tutkinnolla voi työllistyä mihin tahansa, ja toisin kuin monilla muilla aloilla, osaajista on oikeasti pulaa.
Matematiikan opiskelijoista noin 90 % työllistyy heti valmistuttuaan.
Jos jäit kaipaamaan lisätietoa matematiikan yliopisto-opinnoista tai potentiaalisista työpaikoista, netti on pullollaan hyviä resursseja. Meillä Superprofilla on kymmeniä matikka-aiheisia artikkeleita, kuten tämä lukio- ja yliopistomatematiikan eroista.
Työelämään voi puolestaan perehtyä esimerkiksi Töissä.fi-sivustolla, joka on koottu vuosien 2017–2022 yliopistojen uraseurantakyselyiden pohjalta. Sivustolta voi saada yleiskuvan matematiikan opiskelijoiden työpaikosta, ja siellä on myös useampia informatiivisia uratarinoita.
Yksi hyvä vaihtoehto on tietysti yliopistojen omat sivut. Jokaisella yliopistolla on omat vahvuutensa ja erikoisalansa, ja oppiaineiden sivuilta löytyy usein tarkempaa tietoa, mihin juuri sen yliopiston tutkinnolla voisi työllistyä. Yliopistojen sivuilla kannattaa tutustua myös opiskelijatarinoihin, niin saat paremman kuvan siitä, millaista matematiikan opiskelu kyseisellä paikkakunnalla on.
Jos matematiikan yliopisto-opinnot tai niihin hakeminen jännittää, se kuuluu asiaan! Jos tulet yliopistoon valituksi, sinulla on kaikki tarvittavat taidot myös menestyä siellä – nimimerkki rimaa hipoen sisään. Ei siis muuta kuin rohkeasti hakemaan, sillä siinä ei häviä mitään!
Lähteet
1. Helsingin yliopisto. Matemaattisten tieteiden kandiohjelma – Opiskelu. Viitattu 25.1.2024
2. Jyväskylän yliopisto. Matematiikan kandidaatti- ja maisteriohjelma, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v), syksy 2024. Viitattu 25.1.2024
3. Opintopolku. Aalto-yliopisto: Teknillinen fysiikka ja matematiikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v). Viitattu 25.1.2024
4. Vilpponen, Susanna. (15.4.2021). Opiskelijapula piinaa luonnontieteitä aina vain, vaikka sisään pääsisi vähäisin näytöin: ”Olen kirjoittanut lyhyen matikan ja silti pärjään”. Yle. Viitattu 25.1.2024
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
