Henkinen hyvinvointi rakentuu monien muuttujien varaan. Turvallinen ja mieluisa elinympäristö, sosiaaliset suhteet sekä mahdollisuudet toteuttaa itseään ja vaikuttaa ovat näistä keskeisimpiä, mutta mielenterveyteen vaikuttaa myös kyky käsitellä stressiä, sietää vastoinkäymisiä ja sopeutua uusiin tilanteisiin.
Mielenterveyden ongelmat näkyvät eri tavoin eri ihmisillä, kuten uupumuksena, mielenkiinnon katoamisena, minäkuvan heikkenemisenä tai ruokahalun häiriintymisenä. Näitä ongelmia voi lähteä ratkomaan esimerkiksi terapian ja lääkkeiden avulla, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että myös liikunta voi olla tehokas lääke.
Masennus ja mielenterveys Suomessa
Maailman terveysjärjestön mukaan noin 120 miljoonaa ihmistä sairastaa masennusta. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä myös Suomessa, ja se lasketaan kansantautien joukkoon: joka viides suomalainen kokee mielenterveyden häiriöitä vuoden aikana, ja joka toinen sairastuu elämänsä aikana ainakin kerran johonkin mielenterveyden häiriöön.
Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalaisten fyysinen terveys on mennyt eteenpäin, mutta samaa ei voi sanoa henkisestä hyvinvoinnista. Mielenterveysongelmien määrät ovat nousseet 2000-luvulla huomattavasti, mutta tilastollisiin eroihin vaikuttaa myös se, että olemme tietoisempia mielenterveyksistä, niistä puhutaan enemmän ja niihin liittyvä stigma on heikentynyt – vaikkakin matkaa on vielä.
Tästä huolimatta mielenterveyden ongelmat ovat yleisempiä kuin koskaan. Tähän on vaikuttanut esimeriksi se, että fyysisesti kuormittavat työt ovat vähentyneet ja henkisesti kuormittavat työt lisääntyneet. Sosiaalisella medialla on myös eittämättä oma vaikutuksensa, erityisesti lapsiin ja nuoriin. Myös koulumaailma on muuttunut, ja lapsilta ja nuorilta vaaditaan yhä enemmän itsenäisyyttä.
Mielenterveyden vaikeudet ja niiden yleistyminen voivat siis johtua monesta syystä. Taustalla on kuitenkin harvoin vain yksi tietty asia, vaan ongelmat ovat monen syyn ja kokemuksen summa. Taustatekijät ja ongelmien juurisyyt voivat vaikuttaa siihen, miten ongelmia saa parhaiten ratkottua, mutta liikunta on tilanteeseen kuin tilanteeseen tehokas apu. Opi lisää aiheesta - personal trainer Turku avulla!
Urheilun taustavoimat
Liikunnan hyötyjä on tutkittu jo pitkään, ja fysiologiset hyödyt on tiedetty jo kauan: liikunta kohottaa muun muassa kuntoa ja alentaa sairastumisriskejä. Nämä ovat universaaleja ja kaikille yhteisiä hyötyjä, mutta psykologisten muuttujien kohdalla tilanne on toinen. Jotkut saavat lenkin jälkeen mielihyväryöpyn ja virkistystä, toiset pelkkää väsymystä.
Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että säännöllisesti liikkuvat kärsivät vähemmän masennuksesta ja muista mielenterveyden ongelmista. Tällekin on monia syitä: liikunta esimerkiksi
- vaikuttaa hormonien tuotantoon
- tehostaa verenkiertoa
- tarjoaa muuta ajateltavaa
- parantaa unenlaatua
- tehostaa stressinhallintaa
- tarjoaa sosiaalisia kontakteja.
Liikunta voi siis helpottaa eri ihmisillä eri syistä. Taustalla on kuitenkin monesti samat tekijät kuin mielialalääkkeillä: molemmat lisäävät välittäjäaineiden määrää ja tehostavat eri hormonien tuotantoa, kuten endorfiinin ja dopamiinin, jotka tarjoavat hyvää oloa ja mielihyvää.
Urheilu luo mielialalääkkeiden tapaan aivoihin myös uusia yhteyksiä hermosolujen välille. Tämä auttaa käsittelemään ja purkamaan stressiä, sillä negatiiviset ajatukset on helpompi ohjata uusille urille, eivätkä ne aina liiku yhtä ja samaa hermorataa pitkin. Kaipaisitko tukea tämän kanssa? Personal trainer Espoo auttaa sinut eteenpäin.
Millainen liikunta on sitten parasta? Sellainen, mistä itse tykkää. Eri tutkimuksissa on testattu esimerkiksi lenkkeilyn, salilla käymisen ja ryhmäliikunnan vaikutuksia mielialaan, eikä lajilla ole ollut ratkaisevaa merkitystä sen vaikutukseen. Joillekin tärkeintä on uuden oppiminen, toiselle taas kehityksen näkeminen ja kolmannelle menestys, joten olisi tärkeä miettiä, mistä urheilussa itse nauttii.
Ryhmämuotoinen liikunta on kuitenkin saavuttanut monessa tutkimuksissa parhaat tulokset. Se ei tarjoa pelkästään urheilullisia hyötyjä vaan myös sosiaalisia kontakteja, jotka on koettu merkityksellisiksi, sekä motivaatiota harjoitella.
Ryhmäliikuntamuotoja on tarjolla monenlaisia: kuntosalit tarjoavat kaikkea kehonhuollon, lihaskunnon ja tanssituntien väliltä, mutta pienestäkin ryhmästä voi saada paljon irti. Kaverin kanssa voi lähteä kävelylle tai lenkille, ja halutessaan ryhmän saa muodostettua myös etäyhteydellä. Kaikille ryhmäliikunta ei kuitenkaan sovi, jolloin yksilöohjaus voi olla tarpeen.
Säännöllinen liikunta ja hyvä fyysinen kunto ehkäisevät monia kansantauteja, kuten kohonnutta verenpainetta.
Personal trainer harjoittelun tueksi
Yksilöllisestä ohjauksesta on hyötyä kaikenlaisessa harjoittelussa, mutta mielenterveysongelmien kanssa sen tärkeys helposti korostuu. Masentuneen voi olla esimerkiksi vaikea ottaa selvää urheilun hyödyistä, aloittaa harjoittelua ja ylläpitää treenimotivaatiota.
Hyvä personal trainer auttaakin lähtemään kotoa ja liikkumaan. Hän myös tarjoaa samanlaisia sosiaalisia kontakteja kuin ryhmäliikuntatunnit. Myös räätälöidystä harjoitussuunnitelmasta on paljon apua: se auttaa löytämään itselle sopivat ja mieluisat liikuntamuodot, ja sopivat välitavoitteet auttavat seuraamaan kehitystä ja tarjoavat onnistumisen tunteita.
Henkilökohtaista valmennusta on tätä nykyä helppo löytää. Kuntosaleilla on usein omat personal trainerit, jotka tukevat monipuolisesti salilla käymistä ja siellä liikkumista. PT:n voi etsiä myös netistä: esimerkiksi Superprofin kirjoilla on kymmeniä valmentajia, joiden joukosta voi valita itselleen sopivan.
Mielenterveyden ongelmien kanssa valmentajan valintaa kannattaa miettiä huolella. Lievemmissä mielenterveyden ongelmissa pelkkä PT:n patistus ja tuki voivat riittää, mutta vaativimmissa tapauksissa myös psykiatrinen osaaminen voi olla tarpeen.
Testaa fitness-tietosi!
Kokonaisvaltainen tuki on tärkeää
Urheilusta ja erityisesti räätälöidystä sellaisesta voi olla paljon apua, mutta yksin se harvoin riittää. Sitä suositellaan osaksi mielenterveyden kokonaishoitoa, mutta se ei kuitenkaan korvaa muita hoitomuotoja, kuten terapiaa tai lääkkeitä.
Myös syöminen on tärkeässä roolissa mielenterveysongelmien hoidossa ja ehkäisyssä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveellisesti syöminen vähentää riskiä sairastua masennukseen. Sillä on siis merkitystä, mitä syö, mutta huomiota olisi hyvä kiinnittää myös siihen, miten syö. Pelkkä säännöllinen ateriarytmi voi auttaa, sillä se tuo arkeen tasapainoa ja rutiinia.
Myös unenlaadulla on merkitystä. Unettomuus on yksi masennuksen diagnosointikriteereistä, ja valtaosalla masentuneista on vaikeuksia nukkua. Unen puute vaikuttaa sekä fyysisesti että henkisesti: stressaantunut ja kierroksilla käyvä kroppa on itsessään tulehdustila, ja univajeessa kärpäsistä tulee härkäsiä.
Mielenterveyden ongelmat voivat johtua myös pitkittyneestä stressistä ja uupumuksesta. Pieninä annoksina stressi kuuluu elämään ja on jopa hyödyllistä, mutta pitkään jatkuneeseen ja korkeaan stressiin pitäisi aina yrittää puuttua. Monelle stressi liittyy työhön tai opiskeluun, mutta se voi aiheutua kaikesta, mikä painaa mieltä tai kuormittaa.
Henkilökohtainen valmennus juuri sinun tarpeitasi vastaten!
Kehon ja mielen jaksamista sekä niiden rajoja olisi siis hyvä lähestyä monelta kantilta. Lievä masennus voi helpottaa pelkällä urheilulla, mutta tulokset ovat usein parempia, jos myös ruokavalio, stressitasot ja uni ovat tasapainossa – muita hoitomuotoja unohtamatta.
Masentuneen tai uupuneen voi kuitenkin olla vaikea tehdä pieniäkään muutoksia, jolloin on hyvä pyytää apua. Omien ongelmien kanssa ei tarvitse painia yksin, ja monesti niiden selättäminen vaatii ammattilaisen tukea. Mielenterveyden ongelmissa voi kääntyä psykologin tai terapeutin puoleen, liikkumista saa tuettua henkilökohtaisen valmentajan avulla ja syömiskysymyksissä vastaus löytyy ravitsemusterapeutilta.
Yhtä kaikille toimivaa hoitomuotoa ei harmillisesti ole olemassa, jolloin on tarpeen selvittää, mikä toimii omalla kohdalla. Jos päätät nojautua itsehoitoon ja lisätä liikuntaa, karsia epäterveellisiä elämäntapoja ja korjata unirytmin, muista olla itsellesi armelias. Suuret harppaukset voivat onnistua, mutta monesti niiden jälkeen otetaan takapakkia; etene siis pienin ja maltillisin askelin sekä omien rajojesi puitteissa.
Lähteet
1. Lääkärilehti. (2019). Liikunta tukee mielen toipumista.
2. Mieli.fi. Tilastotietoa mielenterveydestä.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
