Matemaattisten taitojen harjoittelu aloitetaan varhain, viimeistään päiväkodissa. Kun lapset laittavat oikeanmuotoiset palikat oikeisiin reikiin ja pihalta kerätyt kivet suuruusjärjestykseen, he tutustuvat huomaamattaan matematiikkaan.
Harjoittelua jatketaan alakoulussa, jolloin matematiikan tutustumisesta siirrytään sen opiskeluun. Matemaattisten taitojen pohja luodaan kuitenkin jo ennen kouluikää, joten jokaisen vanhemman kannattaa tarjota lapselleen matemaattisia leikkejä, pelejä ja pulmia.
Tämä artikkeli pohtii ja esittelee,
- miksi matematiikkaan kannattaa tutustua varhain,
- miten vanhemmat voivat tukea lastaan tutustumisessa
- siihen sopivia sovelluksia, leikkejä ja pelejä.
Miksi ”pikkumatikka” on tärkeää?
Useammat pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että matemaattisten taitojen perusta luodaan jo ennen kouluikää. Jos lapsi on tutustunut matematiikkaan ja harjoitellut sitä pienestä pitäen, matematiikkaa oppii paremmin.
Lapset ovat onneksi luonnostaan kiinnostuneita: he vertailevat ruoka-annostensa suuruutta, saatujen lahjojen määrää ja kavereiden pituutta. Jo alle 3-vuotiaat tarkkailevat ympäristöään aktiivisesti ja luokittelevat asioita esimerkiksi koon, värin ja muodon perusteella.
Havainnointi on siis automaattista, mutta mitä aktiivisemmin ympäristöään havainnoi, sitä helpompi matemaattisia taitoja on oppia. Onkin tärkeää, että lapsi herää tarkastelemaan maailmaa matemaattisten lasien läpi, sillä se valmistaa häntä kouluikään ja matematiikan opiskeluun.
Tutkimusten mukaan havainnointi ei kehitä pelkästään matemaattisia taitoja vaan myös kielellistä oppimista, toiminnanohjausta ja itsesäätelytaitoja. Mikä parasta, tämä ”pikkumatikka” ei ole muusta pois vaan luonteva osa perheen yhteistä toimintaa ja leikkiä!
Matemaattisten taitojen harjoittelu pienestä pitäen on tärkeää myös siksi, että se helpottaa oppimiseen liittyvien ongelmien tunnistamista. Tämän tärkeys korostuu matematiikassa, jossa tieto on hierarkkista: uuden oppiminen vaatii vanhan tiedon ymmärtämistä.
Vanhemmat hoks! Pukekaa matikkalasit päähän
Miten vanhemmat voivat tukea ”pikkumatikan” harjoittelua? He voivat itse pukea matikkalasit päähänsä ja tarkkailla maailmaa yhdessä lapsen kanssa. Minna Hannula-Sormunen kuvaa tätä osuvasti Tutkittua varhaiskasvatuksesta -sivuston artikkelissaan:
Minulla on kaksi jalkaa, mutta tuolla koiralla näyttää olevan neljä; kadulla huristaa peräti viisi autoa, joista kaksi punaista ja kolme sinistä, taustalla kuuluu 'mustekaloilla on kolme sydäntä'.
Minna Hannula-Sormunen, professori
Havainnoinnissa voi käyttää apuna myös Oivaltajan Matematiikka ympärilläni -kortteja, jotka on tarkoitettu matemaattis-loogisten taitojen harjoitteluun. Matemaattis-loogisia taitoja ovat esimerkiksi sarjoittaminen, vertailu, luokittelu ja yksi yhteen -suhde.
- Sarjoittaminen liittyy lukujonojen sekä järjestys- ja peruslukujen ymmärtämiseen. Tätä voi harjoitella esimerkiksi etsimällä pihalta 5 kiveä ja muodostamalla niistä tietyn muodon tai kirjaimen.
- Vertailua voi harjoitella laittamalla kivet suuruusjärjestykseen tai eriväriset pallot omiin ryhmiinsä, jolloin vertailu yhdistyy luokitteluun.
- Yksi yhteen -vastaavuuden oppiminen on olennainen osa laskutaitojen kehitystä. Vastaavuus tarkoittaa sitä, että lapsi ymmärtää laskusanan merkitsevän tiettyä lukumäärää (yksi tarkoittaa yhtä esinettä, kaksi kahta jne.)
Yksi yhteen -vastaavuutta voi harjoitella esimerkiksi laskemalla kirjahyllyssä olevia kirjoja ja osoittamalla yhtä kirjaa kerrallaan. Tavoitteena on, että yksikään esine ei jää laskematta ja että jokainen lasketaan vain kerran. Matematiikan tukiopetus voi myös olla avuksi.
Matemaattis-loogisia taitoja voi harjoitella myös arjen askareiden yhteydessä. Inspiraatiota ja ideoita voi etsiä esimerkiksi Leikkien-sivustolta:
- Lapsi voi laskea, kuinka monta lautasta pöytään on katettu tai laskea päiviä kalenterista.
- Lapsen kanssa voi lajitella pyykkejä tummiin, vaaleisiin ja värillisiin.
- Autoajeluilla lapsi voi bongata punaisia autoja tai tiettyjä numeroita autojen rekisterikilvistä.
- Lapsen kanssa voi leikkiä vanhanajan kauppaa, jossa lapsi ostaa kolme omenaa tai kaksi purkkia maitoa.
- Lapsen voi ottaa apulaiseksi kauppareissulle ja pyytää häntä noutamaan ostoksia hyllystä.
- Kotoa ja pihalta voi etsiä eri värejä ja muotoja, kuten ympyröitä (esim. hellannapit, kellot, helmitaulu) tai punaisia esineitä (kukkaruukku, auto, polkupyörä).
Vanhempien on hyvä kannustaa lasta etsimään ratkaisu itse, vaikka se tuntuisi aluksi vaikealta. Kun ongelma ratkeaa itsenäisesti, lapsen itseluottamus kasvaa ja hän alkaa rakentaa myönteistä kuvaa itsestään oppijana.
Tämä voi vaatia tasapainottelua, sillä harjoitusten tai leikkien ei pidä olla liian vaikeita, jotta niihin ei turhaudu. Jos lapsi kokee epäonnistuvansa kerta toisensa jälkeen, matematiikkaan voi olla vaikea suhtautua positiivisesti.
Vanhemmilla on muutenkin tärkeä rooli siinä, miten lapsi suhtautuu matematiikkaan ja oppimiseen. Vaikka vanhemman matikkapää olisi huono tai matematiikka olisi inhokkiaine, se kannattaa pitää omana tietonaan, tai se voi heikentää lapsen käsitystä itsestään matematiikan oppijana.
Superprofista löydät tuhansia verkko-opettajia. Löydä matematiikan kurssi netissä!
Jos kaipaat henkilökohtaista ohjausta, voit myös hyödyntää matematiikan tukiopetus turku.
Esittelemme toisessa artikkelissa, miten matematiikka nivoutuu kryptovaluuttoihin. Jos siis innostuit matematiikan tärkeydestä ja sen roolista osana arkisia ilmiöitä, suuntaa seuraavaksi sinne!
Matematiikan sovelluksia, leikkejä ja pelejä
Lapset oppivat matematiikkaa ympäristöä havainnoimalla, mutta sen tueksi voi tarjota myös matemaattisia pulmia, leikkejä ja pelejä. Pienten lasten kanssa voi leikkiä esimerkiksi rakennuspalikoilla ja palapeleillä – mieluiten sellaisilla, joissa on erilaisia ratkaisuja ja eri muotoisia ja kokoisia palikoita.
Lapsen kanssa voi puuhastella myös helmien ja nappien kanssa. Niistä voi tehdä esimerkiksi helminauhan, jolloin helmet saa lajiteltua värin tai koon perusteella. Yksinkertaiset muistipelit, noppapelit ja dominot ovat niin ikään hyviä vaihtoehtoja.
Toiminnallisten ja konkreettisten leikkien ja pelien rinnalla matematiikkaan voi tutustua sovellusten kautta. Esimerkiksi Pikku Kakkosen Eskari -sovellus on suunniteltu esiopetusikäisille eli noin 6–7-vuotiaille, ja sen avulla harjoittelu voi onnistua myös ilman aikuista.
Sovelluksen suunnittelussa on otettu huomioon lasten tarpeet ja kiinnostuksenkohteet, joten tehtävätyypit vaihtelevat tiuhaan, ja tarjolla on erilaisia palkintoja. Sovelluksessa on yhteensä 14 eri tehtävätyyppiä, joista puolet liittyy matemaattisten suhteiden hahmottamiseen eli yllä esiteltyihin matemaattis-loogisiin taitoihin:
- Hahmottamista ja havainnointia harjoitellaan palapeli- ja piilokuvatehtävillä, joissa poimitaan erilaisia muotoja ja värejä.
- Lajittelutehtävissä luokitellaan eri asioita niiden ominaisuuksien perusteella, kuten värin tai muodon.
- Vertailutehtävissä havainnoidaan, miten eri asiat eroavat toisistaan, esimerkiksi pituuden tai koon osalta. Lapsi pääsee myös miettimään, mikä esine ei kuulu joukkoon.
- Sarjoittelutehtävissä harjoitellaan säännönmukaisuuksia, kuten sitä, mikä kuvio sopii parhaiten edellä oleviin kuvioihin.
Sovelluksella voi harjoitella myös aritmeettisia perustaitoja, kuten yhteen- ja vähennyslaskua. Lukukäsitteiden harjoituksissa lapsi yhdistää puolestaan lukusanoja, lukumääriä ja numeromerkkejä toisiinsa.
Matematiikka on arjessa kaikkialla, myös rakennuksissa ja arkkitehtuurissa!
Leikkejä ja pelejä voi etsiä myös RyhmäRengin sivuilta, jossa on muun muassa matematiikkaan ja loogiseen päättelyyn liittyviä Päättelypähkinöitä. Ne voivat olla haastavia perheen pienimmille, mutta vaikeampia voi pohtia koko perheen voimin.
Matemaattisten taitojen harjoittelu kannattaakin aloittaa pienestä pitäen, sillä se rakentaa pohjaa tulevaisuuden oppimiselle. Vanhemmat ovat tärkeässä roolissa lapsen aktivoinnissa, mutta se ei vaadi suurta ponnistelua.
Harjoittelu alkaa ensimmäisten ikävuosien aikana, kun lapsi alkaa jäsentää maailmaa värien, muotojen ja kokojen perusteella. Tämän lisäksi riittää, että vanhemmat pukevat itsekin matikkalasit päähänsä ja tutkailevat arkea yhdessä lapsen kanssa.
Jos aiheesta kaipaa lisätietoa, alta löytyy muutamia sivustoja, joita on hyödynnetty tämän artikkelin taustatyössä.
Lähteet
1. Hannula-Sormunen, Minna. 20.9.2019. Millaista on varhaiskasvatuksen matematiikka eli ”pikkumatikka” ja miksi sitä tarvitaan? Tutkittua varhaiskasvatuksesta. Viitattu 14.1.2025
2. Leikkien. Matemaattisten taitojen kehittyminen. Viitattu 14.1.2025
3. Lukimat. Matemaattisten suhteiden ymmärtäminen. Viitattu 14.1.2025
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
