Hakkerointi on yksinkertaisesti selitettynä verkossa tapahtuvaa järjestelmiin murtautumista. Asia on kuitenkin hieman monimutkaisempi eikä hakkeroinnissa ole aina edes kyse tietomurroista. Hakkereita on moneen junaan, ja heillä kaikilla on omat motiivinsa ja metodinsa hakkerointiin.
Pahantahtoinen hakkerointi voi aiheuttaa vahinkoa yksilöille, yrityksille ja valtioille. Vaikka hakkerointi usein liitetään negatiivisiin teemoihin, kuten tietomurtoihin, se voi myös olla yhteiskunnalle hyödyllistä. Esimerkiksi kyberturvallisuuden kehittämisessä ja järjestelmien suojaamisessa käytetään hakkerointia.
Tässä artikkelissa perehdymme siihen keitä hakkerit ovat, miten hakkerointia tehdään ja miten kyberhyökkäyksiltä voi suojautua. Hakkerointi on viikoittain esillä mediassa, vaikka siitä käytetäänkin tapauskohtaisesti montaa eri nimitystä. Jokaisen on tärkeää tietää mistä on pohjimmiltaan kyse.
Ehkä olet kiinnostunut koodaamisesta, ja siitä miten voit olla osa ratkaisua tietomurtojen estämiseksi. Ohjelmointitaidot ja koodaaminen ovat hakkeroinnin ydintä. Siksi käymme läpi teemaa myös tästä näkökulmasta.
Keitä hakkerit ovat?
Hakkerit ovat anonyymistä luonteesta huolimatta ihmisiä siinä missä muutkin. Hakkereita on erilaisia, ja heidän motiivinsa vaihtelevat. Yleensä hakkerit jaotellaan hakkeriryhmiin heidän motiiviensa perusteella. Oletkin ehkä kuullut valko- ja mustahattuhakkereista. Muitakin "hattuvärejä" löytyy melkein kaikissa sateenkaaren väreissä.
- Mustahattuhakkerit unnetaan epäeettisinä ja pahantahtoisina hakkereina.
- Valkohattuhakkerit tunnetaan eettisinä ja hyväntahtoisina hakkereina.
- Harmaahattuhakkerit jäävät jonnekin musta- ja valkohattuhakkereiden välimaastoon.
- Punahattuhakkerit tunnetaan myös hakkereiden Robin Hoodeina ja liitetään haktivismiin.
- Sinihattuhakkerit toimivat organisaatioiden kyber- ja tietoturvallisuuden hyväksi.
- Viherhattuhakkerit ovat aloittelevia kyberturvallisuudesta kiinnostuneita hakkereita.
Yksi yleisimmistä hakkeroinnin motiiveista on taloudellinen hyöty. Yleisiä hakkerointeja ovat kiristysohjelmat, joilla hakkerit lukitsevat käyttäjänsä laitteet ja vaativat lunnaita laitteen vapauttamiseksi. Samoin identiteettivarkaudet voivat tuottaa rahaa hakkerille.
Toisaalta hakkerointi voi liittyä myös valtaan ja vaikuttamiseen, kuten yritysvakoiluun tai poliittiseen vakoiluun. Hakkeroinnin avulla voidaan varastaa tietoa. Lisäksi hakkerointia tekevät myös valtiot - esimerkiksi tekemällä kyberhyökkäyksiä toisen valtion toimijoihin ja järjestelmiin.
Vahingon aiheuttaminen on ikävä mutta todellinen motiivi. Tämä motivaattori ohjaa erityisesti mustahattuhakkereiden toimintaa. Mustahattuhakkerit saattavat hakkeroida myös puhtaasti henkilökohtaisista syistä, esimerkiksi kostaakseen jollekin.
Kyberturvallisuuden kehittämisen kannalta on tärkeää tunnistaa, että osa hakkeroinnista on laillista ja hyödyllistä. Sinihattuhakkerit testaavat organisaatioiden järjestelmiä heikkouksien löytämiseksi, ja aiemmin mainitut viherhattuhakkerit kehittyvät usein näiden asiantuntijoiden seuraajiksi.
Eettiset hakkerit kuten valkohattuhakkerit ja sinihattuhakkerit voivat auttaa parantamaan meidän kaikkien kannalta tärkeää kyberturvallisuutta ja estämään haitallisia hyökkäyksiä. Lisäksi on haktivismia eli aktivismia hakkeroinnin keinoin, joka pyrkii edistämään yhteiskunnallisia asioita.
Haktivismi ja eettinen hakkerointi
Haktivismi on aktivismia, joka toteutetaan hakkeroinnin avulla. Sen tavoitteena on herättää huomiota yhteiskunnalliselle asialle, kuten ihmisoikeuksille tai ympäristönsuojelulle. Eettinen hakkerointi sen sijaan liittyy valkohattuhakkereihin, jotka tekevät usein luvallista hakkerointia esimerkiksi kyberturvallisuuden hyväksi.
Haktivistit eivät yleensä hakkeroi luvan kanssa, mutta heidän tavoitteensa voivat olla yhteiskunnallisesti hyviä. Haktivismia voidaan toteuttaa laittomasti, mikä erottaa sen eettisestä hakkeroinnista. Valkohattuhakkerit toimivat usein organisaatioiden pyynnöstä, mutta haktivistit toimivat omilla valtuuksillaan.
Hakkeroinnilla on omat eettiset periaatteensa: se on hyväksyttyä, jos se edistää tiedon vapautta, yhteiskunnan avoimuutta tai muuten yhteiskunnallista hyötyä. Periaatteet ovat hakkereiden omia eivätkä ota kantaa suoraan hakkeroinnin laillisuuteen.
Yleisesti hakkeriyhteisössä tuomitaan vahinkoa aiheuttava ja rikoshyötyä tavoitteleva hakkerointi. Myös haktivismi voi olla moraalisesti kyseenalaista, vaikka sen tarkoitusperät olisivat hyvät. Suomessa nimellä ja kasvoilla tunnetut hakkerit ovat yleensä hakkereiden "hyviksiä".
Näistä hyviksistä voimme mainita esimerkiksi Oona Räisäsen ja Linus Torvaldsin. Valitettavasti kaikki hakkerit eivät ole hyvällä asialla liikenteessä, ja yksi tunnettu mustahattuhakkeri on Vastaamon tietomurrosta oikeudessa tuomittu Aleksanteri Julius Kivimäki.
Eettinen hakkerointi on kyberturvallisuuden kulmakivi. Valkohattuhakkerit auttavat löytämään haavoittuvuuksia ennen kuin pahantahtoiset hakkerit käyttävät niitä hyväkseen. He työskentelevät organisaatioiden kanssa parantaakseen tietoturvaa.
Eettinen hakkerointi on myös uramahdollisuus, sillä taitaville hakkereille on kysyntää. Vapaa-ajan hakkeroinnilla voi myös tienata esimerkiksi yritysten bug bounty -ohjelmien ansiosta. Näissä ohjelmissa yritykset maksavat palkkiota hakkereiden löytämistä haavoittuvuuksista.
Kyberhyökkäyksiltä suojautuminen
Kyberhyökkäys on nimensä mukaisesti verkossa tapahtuva hyökkäys. Kyberhyökkäys voi kuulostaa dramaattiselta, mutta niitä on erilaisia ja osa on niinkin yksinkertaisia käytännössä kuin sähköpostiviestillä tietojen kalastelu (phishing). Hyökkäyksen tarkoituksena on häiritä, vahingoittaa, varastaa ja kontrolloida.
Vaikka hakkerointi usein liitetään vain ja ainoastaan kyberhyökkäyksiin, on tärkeää ymmärtää, että kaikki hakkerit eivät toimi pahantahtoisesti. Kyberhyökkäykset toteutetaan lähinnä mustahattuhakkereiden toimesta. Vastapainona valkohattuhakkerit suojaavat järjestelmiä korjaamalla haavoittuvuuksia.
Kyberhyökkäykset voivat kohdistua yksilöihin, organisaatioihin tai yhteiskuntiin. Periaatteessa kyberhyökkäyksen kohteeksi voi joutua mikä ja kuka tahansa, mutta on tiettyjä tekijöitä, jotka altistavat hyökkäyksen kohteeksi joutumiselle.
Yksi hyökkäyksen onnistumisen avaintekijöistä on kohteen haavoittuvuus, kuten vanhentuneet ohjelmistot tai heikot suojausprotokollat. Julkisuus ja pelon luominen voivat myös vaikuttaa hyökkäyksen tehokkuuteen. Esimerkiksi arkaluonteisten kuvien varastaminen ja niillä yksityishenkilön kiristäminen.
Suojautuminen kyberhyökkäyksiltä on suositeltavaa. Esimerkiksi yksityishenkilönä suojautuminen onnistuu yksinkertaisia mutta tehokkaita toimenpiteitä noudattamalla. Vahvat salasanat, kaksoistunnistautuminen ja laitteiden säännöllinen päivittäminen ovat keskeisiä suojatoimia.
Toimi verkossa niin kuin oikeassakin elämässä äläkä luota epäilyttäviin linkkeihin, kehoituksiin ja tarjouksiin, jotka kuulostavat todellisuutta paremmalta tai muuten vain oudoilta. Tämä on tärkeää myös työelämässä, sillä joskus järjestelmän heikoin lenkki ei ole itse järjestelmä vaan sen käyttäjät.
Suuremmilla organisaatioilla on usein omat kyberturvallisuuden asiantuntijat, jotka vastaavat järjestelmistä ja muun henkilöstön koulutuksesta. Pienemmät yritykset voivat ulkoistaa kyberturvallisuuden asiantuntijoille.
Vaikka kyberhyökkäyksiltä ei voi suojautua täysin, oikealla varautumisella ja koulutuksella voidaan minimoida riskejä. Kyberhyökkäykset ovat osa digitaalisen maailman haasteita, mutta tietoturvan ymmärtäminen ja oikeat käytännöt voivat vähentää merkittävästi niiden negatiivisia vaikutuksia.
Opi koodaamaan pelaamalla
Koodaustaidot ovat kaiken hakkeroinnin perustana. Koodaaminen perustuu erilaisiin ohjelmointikieliin. Ohjelmointikielen opiskelua voisi verrata kuin minkä tahansa muun kielen opiskeluun, vaikka sitä ei voikaan puhua. Koodaamisen opiskelu on suosittua ja hyödyllistä monella eri alalla.
Nykyään ohjelmointitaitojen opettelua tehdään jo peruskoulussa. Myös toisen asteen opetuksesta löytyy yhä enemmän valinnaisia ohjelmointiin liittyviä kursseja. On lisäksi lapsille suunnattuja sovelluksia, kuten Code Monster, CodeMonkey ja CodinGame, joiden avulla koodaamisen oppiminen on hauskaa.
Lasten sovelluksia voivat tietysti hyödyntää aikuisetkin. Aikuisille on olemassa omia koodaamiseen tai sen opiskeluun perustuvia pelejä, kuten Elevator Saga, Flexbox Defense ja Untrusted. Pelit hyödyntävät lähtökohtaisesti aina yhtä ohjelmointikieltä kerrallaan.
Suosittelemme, että aloittelijana lähdet liikkeelle yhden ohjelmointikielen opiskelusta. Kun yksi kieli on hyvin hallussa, on helpompi myös laajentaa osaamista myöhemmin. Lähes aina koodarit ovat erikoistuneet muutamaan käyttämäänsä ohjelmointikieleen.
Tasostasi riippumatta, voit hyödyntää ohjelmoinnin opiskelussa Superprofin yksityisopettajia, jotka ovat perehtyneet koodauksen salojen opettamiseen oman harrastuneisuuden tai työkokemuksen siivittämänä. Yksityisopetus on juuri sinun tarpeisiin ja toiveisiin räätälöityä!
Oletko huomannut, että hakkerointi on suosittu aihe kirjallisuudessa, populaarikulttuurissa ja videopelien maailmassa? Esimerkiksi Mass Effect pelisarjan tapahtumissa ja tehtävissä puhutaan usein roolihahmojen suorittamasta hakkeroinnista, vaikka pelin "hakkerointi" ei todellista hakkerointia vastaakaan.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
