Esseiden kirjoittaminen on vain harvan suosikkipuuhaa. Mieleen saattaa tulla stressaavat koetilanteet, kuva-analyysit tai kirjallisuusesseet, joihin ei mielellään palaa. Esseen kirjoittaminen on kuitenkin jokaisen opiskelijan tärkeimpiä taitoja, ja sitä kannattaa harjoitella.
Kirjoittajana kehittyy parhaiten kirjoittamalla ja siitä saatavan palautteen avulla, mutta pelkkä oikeanlainen lähestymistapa ja hyvä suunnitelma voivat nostaa esseen arvosanaa roimasti. Löydät tästä artikkelista yleisiä kirjoitusvinkkejä, joita voi hyödyntää erityisesti esseiden kohdalla.
Suomen kielen kurssi Tampere - olisiko se sinulle sopiva vaihtoehto?
1. Lue tehtävänanto tarkkaan
Esseen kirjoittamiseen saa harvoin täysin vapaat kädet. Äidinkielen tunneilla ja kursseilla esseet käsittelevät yleensä tuttua teemaa, ja siihen liittyen voi olla tarjolla useampi tehtävänanto. Vaikka aiheen ja näkökulman saisi valita itse, tehtävänanto sisältää aina ohjeita:
- Hyödynnä vähintään kahta lähdettä.
- Otsikoi teksti itse.
- Maksimipituus on 500 sanaa.
Hyvä essee noudattaa tehtävänantoa tarkasti, joten se kannattaa lukea heti alkuun useamman kerran ajatuksella. Miten tehtäväanto rajaa sisältöä? Miten se vaikuttaa suunnitteluun? Mitkä muotoseikat pitää ottaa huomioon?
Mitä pidemmälle koulumaailmassa etenee, sitä tarkempi tehtävänanto on. Se voi määrittää käytettävän fontin ja fonttikoon sekä asettelua, kuten sivunumeron paikan tai reunojen leveyden. Menestys tuskin kaatuu pikkuseikkoihin, mutta ne voivat vaikuttaa lopulliseen pisteytykseen.
Kun tehtävänanto on takaraivossa ja otsikko valittuna, sitä tulee muistaa noudattaa! Essee voi olla erinomainen ja silti johtaa hylkyyn, jos se ei vastaa tehtävänantoa tai otsikkoa. Varsinkin pitempien esseiden kanssa kannattaa siis välillä palata tehtävänantoon ja otsikkoon ja varmistaa, että teksti ei ole suistunut raiteilta.
Etsi juuri itsellesi sopiva äidinkielen opettaja Superprofista!
2. Pyri tarkkuuteen äläkä paisuttele
Englanniksi puhutaan usein information overflowsta eli tiedon tulvasta, ja se rasittaa myös monia suomalaisia esseenkirjoittajia.
Kaikkien kirjoittajien pahin pelko on se, että sanottava loppuu kesken, mutta se on usein helposti korjattavissa näkökulmaa laajentamalla tai lisätiedonhaulla. Aihe, josta riittää sanottavaa ja löytyy valtavasti tietoa, voi puolestaan tuntua lottovoitolta. Ongelma onkin siinä, että kaikesta saatavilla olevasta tiedosta voi olla vaikea rajata toimivaa kokonaisuutta. Aiheeseen voi liittyä 10 mielenkiintoista faktaa tai ajatusta, ja kaikki ne haluaisivat paperille.
Jos tekstiin änkee kaiken mahdollisen, essee on helposti joko liian pitkä tai repaleinen. Kirjoitusprosessissa kannattaakin pyrkiä tasapainoon; lähteet ja faktatieto tuovat tekstiin lihaa luiden ympärille ja asiantuntijuutta, mutta niitä kannattaa hyödyntää maltilla. Mieluummin valitsee 5 toisiaan tukevaa faktaa ja liittää ne omiin ajatuksiinsa kuin luettelee kaikki kymmenen.
Tasapainottelu pätee myös aiheen valintaan. Liian laajasta aiheesta on saatavilla niin paljon materiaalia, ettei kaikkea jaksa edes selata. Tämä voi johtaa siihen, ettei esseen sisältö ole yhtenäinen, eikä punaista lankaa tahdo löytyä. Liian kapeasta aiheesta ei puolestaan löydy tarpeeksi tietoa, jolloin sisältö on väkisin väännettyä eikä kovinkaan mielenkiintoista.
Oletko kiireinen, mutta haluaisit kuitenkin kehittää kielitaitoasi? Ehkäpä suomen kielen kurssi verkossa olisi sinulle joustavin vaihtoehto!
3. Suunnittele huolella
”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” on klisee, mutta esseekirjoittamisessa se pitää kutinsa. Suunnitteleminen on tärkeää, oli aihe sitten laaja, kapea tai juuri sopiva. Se tuo jokaisen esseen rakenteeseen selkeyttä, ja kapeiden otsikoiden kanssa se auttaa hahmottamaan keskeistä sisältöä. Suunnitelmiakin on kuitenkin hyviä, vähemmän hyviä ja huonoja, ja tässä meidän suunnitteluvinkkimme:
- Sisäistä tehtävänanto. Mieti heti alkuun, mitä tehtävänanto sinulta pyytää ja miten pystyt vastaamaan siihen mahdollisimman hyvin.
- Pidä aivoriihi omista ajatuksistasi. Mitä aiheesta tulee mieleen ilman lähteitä? Mitä sellaista et tiedä, mitä otsikko vaatii? Käsitekartta on aina toimiva vaihtoehto, ja aluksi ei kannata liikaa miettiä, miten yksittäiset kohdat liittyvät toisiinsa vaan oksentaa ajatukset paperille.
- Tutustu aineistoon ja etsi tietoa. Millaista tietoa aiheesta on saatavilla ja miten se tukee omia ajatuksiasi? Tässä kohtaa voi aloittaa jäsentelemään, miten aivoriihen ja tiedonhaun tulokset linkittyvät toisiinsa.
- Hahmottele keskeinen sisältö. Mikäli haluat yhtenäisen esseen, tämä on vaiheista tärkein: miten rakennat omista ajatuksista ja tiedonhaun tuloksista kokonaisuuden, joka vastaa tehtävänantoa.
Hahmottelussa kannattaa olla mahdollisimman konkreettinen:
- Miten esittelet aiheen johdannossa?
- Mitkä käsittelykappaleiden pääpointit ovat ja miten ne liittyvät toisiinsa?
- Missä kohdissa tuot omat argumenttisi ja mahdolliset viittaukset esille?
- Miten summaat esseen sisällön yhteen lopetuksessa?
Viides askel on sisällön kirjoittaminen, joka on huomattavasti selkeämpää ja nopeampaa toimivan suunnitelman avulla. Suunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse noudattaa orjallisesti, jos kirjoittaessa huomaa, että jokin ei toimi, tai jos mieleen tulee parannusehdotuksia. Opi tästä lisää - suomen kielen kurssi Oulu!
4. Muista hioa
Mitäs sitten, kun esseen on saanut paperille? Palautukseen vain ja palautetta odottelemaan? Ei suinkaan! Sisällöllisesti valmis essee ei ole vielä palautuskelpoinen essee, ja hiomiseen kannattaa panostaa kunnolla.
Ensimmäiseksi teksti kannattaa lukea kokonaisuutena läpi: Mikä toimii ja mikä ei? Kulkeeko ydinajatus kappaleesta toiseen sujuvasti vai pitäisikö esimerkiksi järjestystä muuttaa? Tuleeko omat ajatukset tarpeeksi vahvasti esiin? Yleiskuvan lisäksi kannattaa tarkistaa kieliasu:
- Ovatko isot ja pienet alkukirjaimet paikallaan?
- Ovatko virkerajat kunnossa?
- Noudattaako välimerkit suomen kielen sääntöjä?
- Onko tekstiin eksynyt turhia anglismeja?
Yksi tärkeä osa esseetä on koheesio eli sidosteisuus. Se voi liittyä esseen sisältöön, eli siihen, kulkeeko ajatus loogisesti lauseesta ja kappaleesta toiseen. Rakenteen koheesioon liittyy puolestaan
- informaatiorakenne (tuttu asia ensin, uusi sitten; syy-seuraussuhteet, yms.)
- synonyymien ja pronominien käyttö
- sidossanat, esim. konjunktiot.
Kirjoittajan ABC-kortin kotisivuilta löytyy oiva sidosteisuuden opas, johon kannattaa perehtyä.
5. Paneudu palautteeseen
Jos kirjoitat esseetä osana opintoja, saat siitä varmasti myös palautetta. Tähän palautteeseen kannattaa aidosti perehtyä: missä onnistuit ja mikä meni vihkoon?
Esseitä on monenlaisia, joten yhdestä saatu palaute ei välttämättä auta toisen kanssa. Kaikenlaista kirjoittamista yhdistävät kuitenkin tietyt piirteet, joihin palaute voi tarttua:
- Rakenneongelmat siirtyvät esseestä toiseen näkökulmasta huolimatta.
- Oikeinkirjoitus on tärkeää kaikissa tekstilajeissa.
- Sama kielioppi on käytössä joka tekstissä.
- Aineistojen ja lähteiden käytössä voi olla ongelmia.
Jos arvosana on jotain muuta kuin 10, kehitettävää löytyy aina, ja täydellisestäkin esseestä voi oppia paljon. Kehujen saaminen on itsessään mukavaa, mutta palautteesta selviää myös, mihin arviointi keskittyy, mikä voi helpottaa tulevien esseiden suunnittelua ja kirjoittamista.
6. Älä plagioi
Tietoa on tänä päivänä loputtomasti tarjolla. Sitä on myös tavattoman helppo löytää, joten muiden ajatuksien anastaminen ei ole koskaan ollut helpompaa. Toisaalta plagiaatintunnistuskin on tehokkaampaa ja tarkempaa kuin koskaan, joten plagioinnin riskit ovat aiempaa suuremmat.
Esseen sisällön ei tarvitse tulla täysin omasta päästä. Aiheeseen on aina hyvä perehtyä ja aineistoja kannattaa hyödyntää. Hyödyntämistäkin on kuitenkin monenlaista; plagioinniksi lasketaan kaikenlainen ”leikkaaminen ja liimaaminen” ilman lähteeseen viittaamista.
Lähteiden hyödyntämistä ei kannata pelätä. Jos löydät aineistosta mullistavan idean tai todella nasevan lauseen, käytä sitä kaikin mokomin. Muista kuitenkin viitata siihen oikeaoppisesti ja tukea sitä omilla ajatuksillasi.
Plagiointi ei ole aina tahallista, vaan se voi johtua myös tiedonpuutteesta. Kirjoittaja ei välttämättä tiedä, miten lainata ja viitata muita tekstejä, mikä on helppo korjata. Jotkut kuitenkin astuvat pimeälle puolelle täysin tietoisesti, jos kirjoittaminen ei vain kiinnosta. Tämä johtaa siihen, että opiskelija ei ajattele itse eikä kirjoitustaito kehity, mistä kärsii monella tapaa.
7. Ajattele lukijaa
Seuraava vinkki ei liity nimenomaan esseisiin vaan kirjoittamiseen yleisellä tasolla, ja se on kohdeyleisön huomioiminen. Superprofin yksityisopetus, suomen kielen kurssit Helsinki!
Tekstillä on aina lukijansa, mikä kannattaa ottaa huomioon heti aiheen hahmottelussa. Käytännössä kannattaa siis miettiä, kenelle tekstiä kirjoittaa. Yhden tekstin yleisö voi olla teini-ikäiset, toisen seniorit ja kolmannen yritysmaailma – neljäs teksti voi olla kaikille heille.
Kohdeyleisö voi vaikuttaa tekstin sisältöön. Jos aiheena on esimerkiksi koulussa menestyminen, kakkosluokkalaiset tarvitsevat eri neuvoja kuin lukiolaiset tai korkeakouluopiskelijat. Lukijakunta voi vaikuttaa myös tekstin tyyliin tai ilmaisutapaan. Nuorempien lukijoiden kanssa lauserakenteet ovat usein yksinkertaisia, ja neuvot eivät välttämättä tule nimettömän kirjoittajan vaan oppikirjasta tutun Onni Oravan suusta.
Koulumaailmassa konkreettinen lukija on useimmiten opettaja, mutta esseitä tarvitsee harvoin kirjoittaa juuri opettajan silmille. Tekstistä voi saada mielenkiintoisemman, jos sen kirjoittaa esimerkiksi luokkatovereille tai suurelle yleisölle.
8. Seuraa maailman menoa
Tämä vinkki on puolestaan suunnattu erityisesti äidinkielen yo-kirjoituksia varten, mutta siitä on hyötyä kaikenlaisessa kirjoittamisessa: pidä silmällä, mitä ympärillä tapahtuu. Äidinkielen yo-kokeiden esseet liittyvät yleensä kuluneen vuoden tapahtumiin, joten koetilanne on helpompi, jos aihe on entuudestaan tuttu ja sen osaa liittää muihin tapahtumiin.
Hyvästä yleistiedosta on hyötyä myös siinä mielessä, että esseet sisältävät aina kirjoittajan omia näkemyksiä ja mietteitä, ei pelkästään faktatietoa ja aineistosta napattua sisältöä. Uutisten lukeminen ja maailmanmenon pohtiminen auttaa jäsentelemään tietoa ja tuottamaan mielenkiintoista sisältöä.
Koulumaailmassa esseet liittyvät yleensä kurssin teemaan, joten vinkkiä voi soveltaa myös siihen: kun hahmotat kurssin kokonaisuutena ja ymmärrät, miten eri osa-alueet liittyvät toisiinsa, pystyt rakentamaan yhtenäisen esseen ja hyödyntämään kaikkea kurssilla opittua.
9. Tutustu kirjoitusprosessiin
Esseen kirjoitus on oma taiteenlajinsa, mutta se on silti pohjimmiltaan kirjoittamista. Jos siis kehityt yleisesti kirjoittajana, kirjoitat myös parempia esseitä. Yksi tapa kehittyä esseissä on tutustua kirjoitusprosessiin.
Kuten aiemmista vinkeistä on käynyt selväksi, esseekirjoitus ei tarkoita vain konkreettista tekstin tuottamista vaan myös ideointia, suunnittelua, hiomista ja palautteesta oppimista. Nämä muodostavatkin kirjoitusprosessin:
- Ajatusten jäsentely
- Rakenteen suunnittelu
- Tekstimassan tuottaminen
- Hiominen
- Palautteen hankkiminen
Jokaista kohtaa voi harjoitella omalla tavallaan.
- Miten ajatuksia kannattaa hahmotella? Miksi miellekartta on listaa parempi? Kirjoitanko käsin vai koneella?
- Millaisia esseetyyppejä on olemassa? Millainen on hyvä esseerakenne?
- Millainen suunnitelma tukee kirjoittamista parhaiten? Minkälaisessa tilanteessa tykkään kirjoittaa? Milloin olen virkeimmilläni?
- Mitä kaikkea hioessa tulisi huomioida? Millaisia virheitä teen yleensä kirjoittaessa?
- Mistä palautetta voi hankkia? Millainen palaute sopii minulle parhaiten?
Kaikki voivat kehittyä kirjoittajana, mutta kaikki eivät opi kirjoittamaan täydellistä esseetä ponnisteluista huolimatta. Täydellisyydelle on onneksi harvoin tarvetta, eikä kaikkien tarvitse olla esseekirjoituksen kymmenottelijoita. Pelkästään tämän artikkelin lukeminen osoittaa, että haluat kehittyä, ja näitä vinkkejä seuraamalla varmistat sen, että lähestyt jokaista esseetä kokonaisvaltaisesti ja teet parhaasi – se riittää.
Lähteet
1. Yle. 2013. Abitreenien lähetyksistä poimittuja vinkkejä äidinkielen esseekoetta varten. Viitattu 30.30.2023.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
