Videoiden kuvaaminen on mahtava tapa osoittaa omaa luovuuttaan, ja tänä päivänä videoita tuotetaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Se voi olla myös loistava ammatti, ja tässä oppaassa perehdymme siihen, minkälaista videokuvaajan arki on ja miten alalle voi päätyä.
Mitä videokuvaaja tekee?
Videokuvaajan tehtävän kiteyttäminen on samaan aikaan sekä todella simppeliä että mutkikasta: kukaan ei voi väittää vastaan, että videokuvaajan tärkein tehtävä on taltioida haluttu asia videolle. Mutkikasta tässä on se, että ”haluttuja asioita” on valtava määrä.
Esittelemme erilaisia videotyyppejä alempana, mutta ne voivat vaihdella tapahtumavideoista mainoksiin, yritysvideoihin ja animaatioihin. Videokuvaajat voivat työskennellä sekä pienimuotoisissa että isoissa projekteissa, jolloin myös työtehtävät voivat vaihdella.
Suuremmissa prokkiksissa on usein käytössä kuvaustiimi, jolloin vastuualueet jakautuvat mukavasti. Alalla on kuitenkin paljon myös freelancereitä, jotka vastaavat tuotannon kaikista osa-alueista. Tässä esimerkkejä niistä:
- Esituotanto kattaa kaiken, mikä tapahtuu ennen varsinaista kuvaamista, kuten videon tarpeen ja yleisön määrittelyn, budjetoinnin, käsikirjoituksen ja välineistön hankkimisen.
- Tuotanto sisältää muun muassa kohtausten näyttelemisen, videon kuvaamisen ja äänittämisen.
- Jälkituotannossa video saa lopullisen muotonsa esimerkiksi leikkaamisen, editoinnin, värimäärittelyn ja äänen masteroinnin kautta.
Olipa kyse elokuvasta tai mainosvideosta, molemmat koostuvat näistä kolmesta vaiheesta. Niiden sisällöissä voi kuitenkin olla suuriakin eroja, joten videokuvausprojektit ovat harvoin samanlaisia.
Videokuvaajan tärkein tehtävä on siis taltioida haluttu asia videolle, mutta käytännössä se sisältää paljon erilaisia tehtäviä.
Alalla työllistyminen ei kuitenkaan vaadi kaikkien mahdollisten työvaiheiden hallintaa, sillä kuvaustiimeistä löytyy usein eri osa-alueiden ammattilaisia. Itselle vieraita työtehtäviä voi myös ulkoistaa muille palveluntarjoajille.
Eri videokuvauksen tyypit
Kuten väläyttelimme ylempänä, videoita on monenlaisia, ja videokuvausmarkkinoilla voi erikoistua tiettyihin tyyppeihin. Tässä muutamia yleisiä esimerkkejä:
Yritysvideot
Yritykset käyttävät videoita moniin tarkoituksiin, kuten tuotteiden ja palveluiden esittelyyn ja markkinointiin. Yritysvideoihin voi laskea myös esimerkiksi Behind the Scenes -videot, joissa kurkistetaan kulissien taakse, sekä rekrytointivideot, joilla houkutellaan potentiaalisia työntekijöitä.
Koulutusvideot
Koulutusvideoita on monenlaisia: monet yritykset käyttävät videoita uusien työntekijöiden perehdytyksessä, ja niitä käytetään paljon myös koulumaailmassa. Koulutusvideoiden suosion takana on se, että videoita on helppo levittää ja käyttää, ja niiden kautta opiskeltava asiaa jää tekstiä tai kuvaa paremmin mieleen.
Mainosvideot
Mainosvideot kulkevat käsi kädessä markkinoinnin kanssa. Ne eroavat kuitenkin esimerkiksi yritysvideoista siinä, että palvelua tai tuotetta ei esitellä yksityiskohtaisesti vaan niiden tarkoituksena on jättää muistijälki ja herättää tunteita.
Tapahtumavideot
Tapahtumista tehdään monenlaisia videoita: jotkut taltioidaan alusta loppuun mahdollisimman kattavasti, kun taas toisista tehdään lyhyitä videoita esimerkiksi some-alustoille. Tapahtumavideoihin voi laskea myös tapahtumista tehtävät markkinointivideot, joilla houkutellaan uusia kävijöitä.
Yritys-, koulutus-, mainos- ja tapahtumavideoiden lisäksi on kymmeniä ja kymmeniä videotyyppejä, jotka kaikki koostuvat eri alalajeista. Esimerkiksi tapahtumavideoista voi nostaa esiin häävideot, joiden suosio kasvaa kaiken aikaa.
Häävideolla on muutamia päätyyppejä, kuten perinteinen, elokuvamainen, dokumentaarinen ja tarinallinen, joten hääkuvauksenkin työpäivät ja kuvauskeikat voivat vaihdella paljon.
Sinustako videokuvaaja?
Oletko aina unelmoinut video- tai valokuvaajan ammatista? Ammattiin on monia polkuja, ja alalle työllistyminen eroaa esimerkiksi opettajasta tai lääkäristä. Tämä johtuu siitä, että kuvaajalta ei vaadita tiettyjä pätevyyksiä.
Alan työllistäjiä kiinnostaa siis tutkintoa enemmän kuvaajan taidot ja portfolio. Jaa niin mikä? Portfolio on käytännössä kurkistus kuvaajan tyyliin ja aiempiin töihin. Sen avulla kuvaaja esittelee taitojaan ja kokemustaan ja vakuuttaa asiakkaan siitä, että hän sopii kyseiseen työhön.
Jonkun portfolio voi koostua esimerkiksi mainos- ja luontovideoista, kun taas toisella on pelkästään hääpotretteja ja dokumentaarista materiaalia. Kokeneella kuvaajalla monipuolisuus on valttia, mutta aloittelijan kannattaa keskittyä sellaisiin videoihin, joilla haluaa työllistyä. Löydä itsellesi täydellinen valokuvauskurssi Superprofilta!
Jos portfolio on vielä tyhjää täynnä, ensimmäinen asiakas on lähempänä kuin arvaatkaan – nimittäin sinä itse ja yrityksesi tai toiminimesi! Luo omat verkkosivut ja kuvaa sinne sellaisia videoita ja kuvia, jotka kiteyttävät tyylisi kuvaajana.
Tässä muutamia muita ideoita, joilla omaa portfoliotaan voi lähteä täyttämään:
- paikallisten bändien esitykset ja keikat
- urheilujoukkueiden sometilit
- tuttavat ja heidän yrityksensä
- paikalliset tapahtumat ja niiden markkinointi
Kaikenlainen kokemus on hyväksi, mutta portfolioon ei kannata laittaa kaikkea mahdollista. Keskity sellaiseen materiaaliin, josta olet ylpeä ja jota haluaisit tehdä enemmän.
Etsitkö yksityisopettajaa valokuvaukseen? Valokuvaus opiskelu kanssamme auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi tehokkaammin.
Videokuvaajan työkalupakki
Minkälaisia taitoja videokuvaajilta sitten vaaditaan? Muun muassa näitä:
- Laitteiden hallintaa. Kuvaajan pitää tuntea kamerat kuin omat taskunsa, mutta se harvoin riittää: kuvaaja voi olla vastuussa myös mm. valotuksesta, äänityksestä ja editoinnista, jolloin tarvitaan monipuolista laitteiden hallintaa.
- Luovaa silmää. Vaikka videokuvaus eroaa elokuvauksesta, jokaiselta kuvaajalta vaaditaan luovuutta ja taiteellisuutta. Luovuus auttaa myös erottumaan joukosta, sillä kilpailu kuvauskeikoista voi olla kovaa.
- Ajankäytön hallintaa. Videokuvauksissa on usein tiukka aikataulu, ja videot pitää saada purkkiin mahdollisimman nopeasti. Videot pitää myös saada valmiiksi ja jakeluun halutussa aikataulussa, mikä vaatii paineensietokykyä.
- Nopeita hoksottimia. Videoiden taustalta löytyy aina suunnitelma, mutta monesti vastaan tulee myös käsikirjoittamattomia tilanteita ja tapahtumia, joissa tähtihetket tapahtuvat vain kerran. Videokuvaajan pitää siis olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
- Eri tuotantovaiheiden hallintaa. Kuvaamisen lisäksi videokuvaajan olisi hyvä tuntea tuotantoprosessin eri vaiheita ja hallita niistä ainakin joitakin.
Jos tämän perusteella tuntuu siltä, että omat taidot eivät vielä riitä ammattilaiseksi, taitoja voi hankkia ja hioa monella tapaa. Monelle paras vaihtoehto on alalle kouluttautuminen: vaikka työllistäjät eivät tuijota valinnassa tutkintoa, siitä voi olla valtavasti hyötyä.
Suomessa järjestetään media-alan koulutuksia muun muassa ammattiopetuksessa ja AMK-tasolla, ja molemmista tarttuu mukaan kattava työkalupakki, josta on alalla hyötyä.
Esimerkiksi media-alan ammattitutkinnossa voi keskittyä videokuvaukseen ja valaisuun, kuten myös julkaisutuotantoon, verkkopalveluihin ja äänituotantoon. AMK-tason medianomin koulutuksessa keskitytään puolestaan laajalti media-alan teknisiin, tuotannollisiin ja sisällöllisiin tehtäviin.
Tässä Metropolian medianomi-linjan esittelyvideo:
Koulutusten lisäksi videokuvauksesta järjestetään monenlaisia kursseja, joilla omaa osaamistaan voi päivittää pienemmissä erissä. Tarjolla on tietysti myös yksityisopetusta, jonka kautta oppimista voi ohjata haluttuun suuntaan yksilöllisesti ja räätälöidysti.
Superprofin tuutorit tarjoavat opetusta sekä itse kuvaamisessa että tuotannon eri vaiheissa, kuten videoeditoinnissa. Opetus keskittyy kunkin oppilaan tarpeisiin ja tavoitteisiin, joten sitä kautta on helppo tutustua alaan paremmin ja testata, sopisiko se itselle.
Yksityisopetus on hyvä vaihtoehto arjen vilskeeseen, sillä tunteja järjestetään kattavasti etänä ja perustyöaikojen ulkopuolella. Videokuvauksessa voi siis kehittyä myös töiden ja opintojen ohella, ja opetukseen voi sitoutua juuri sen verran kuin haluaa – vaikka alkuun vain yhdeksi introtunniksi.
Ei siis muuta kuin rohkeasti kokeilemaan! Videoala kasvaa kasvamistaan, ja nyt jos koskaan on hyvä aika kokeilla kepillä jäätä ja harkita kuvaajan ammattia.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
