Tie valokuvaamisen mestariksi on pitkä ja kivinen, mutta omalla intohimolla hyöstettynä tie on samalla antoisa ja täynnä onnistumisia. Kukaan ei ole seppä syntyessään eikä myöskään hyväksi kuvaajaksi pääse ilman ahkeraa harjoittelua. Sinustakin voi tulla seuraava Elina Brotherus.
Lukematon määrä valokuvaajia on aloittanut aikoinaan innostuksesta vain kuvata kotona ja lähiympäristössä kiinnostavia asioita. Valokuvaus on paljon enemmän kuin vain kuvien ottamista (jota lähes jokainen meistä tekee päivittäin). Jostain on silti aloitettava.
Tässä artikkelissa esittelemme ensimmäiset askeleet kohti valokuvausharrastusta tai jopa valokuvaajan uraa. Verkko on täynnä materiaaleja ja resursseja, joiden avulla valokuvauksen opiskelu lähtee käyntiin. Ja tarvitset vain kameran, jotta voit aloittaa käytännön harjoittelun.
Hyvien kuvien ottamisen perusteet
Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Se on toki myös totta, mutta meillä on olemassa hyvän kuvan piirteitä, jotka todella tekevät kuvasta mielenkiintoisen. Hyvä kuva on taitavasti rakennettu, herättää reaktion, tarjoaa enemmän kuin yhden kokemuksen tason, on valokuvauksen kontekstissa ja sisältää idean.
Hyvä kuva ei myöskään imitoi ja se ottaa huomioon kohderyhmänsä. Hyvän kuvan ominaisuuksia ei saa heti haltuunsa vaan valokuvaus vaatii kovaa työtä ja erilaisten taitojen harjoittelua. Aloittelijana on aloitettava tutustumalla aivan perusteisiin.
Esimerkiksi kuvan sommittelun osalta on opeteltava kuvauskulmien ja rajaamisen merkitys. Näihin on olemassa "sääntöjä" kuten kultainen leikkaus. Toisaalta parhaiten oma visuaalinen silmä kehittyy harjoittelemalla. Sanotaan, että vasta säännöt opittuaan voi kokeilla niiden tietoista rikkomista.
Erityisen tärkeää on vakaa käsi (tai useimmiten hyvä kamerajalusta) ja valaistuksen huomioiminen. Jo näillä pääsee pitkälle alkuvaiheessa. Ja sitten on tietenkin tutustuttava kameran käyttöön ja sen moniin asetuksiin. Perusasetuksien säädöt ovat kamerasta riippumatta pitkälti samat, kunhan tietää mistä ne löytää.
Kameran asetusten käytössä on huomioitava muun muassa:
- Aukon valinta.
- Suljinaika eli valotusaika.
- ISO-arvo eli valoherkkyys.
- Valotuksen korjaus ja valkotasapaino.
- Terävyysalue ja kohdentaminen.
- Sarjakuvaus ja itselaukaisin tarpeen mukaan.
- Filtterit eli suotimet. Näitä käytetään harvemmin.
- Kuvien tiedostomuodon valinta. Suositeltua on tallentaa sekä JPEG- että raw-versiot kuvista.
- Salaman käyttö ja monet muut asetukset, joihin pääset tutustumaan yksi kerrallaan.
Kuten huomata voi, on terminologia tärkeää. Suurin osa sanoista ei maallikolle sano yhtään mitään. Mutta kerran kun ne oppii niin se riittää. Sitten täytyy enää perehtyä miten niiden säädöt vaikuttavat kuvaan yksin ja yhdessä muiden säätöjen kanssa.
Älypuhelin ja valokuvauksen välineet
Tätä nykyä osa älypuhelimista voi olla tehokkaampia työkaluja kuvaamiseen kuin yksinkertaisimmat digikamerat. Siksi älypuhelimella kuvaaminen voi olla osa esimerkiksi valokuvaajien media-alan opintoja korkeakouluissa. Esimerkiksi sommittelun ja ideoinnin osalta perusteet ovat samat laitteesta huolimatta.
Älypuhelimessa on kuitenkin vähemmän asetuksia säädettäväksi. Toisaalta erilaisten välineiden käyttö voi olla hyödyllistä, vaikka kamerana toimisi älypuhelin. Valokuvaamisessa käytetään muun muassa seuraavia välineitä:
- Tripodi eli kolmijalka tai muu kamerajalusta, joka auttaa ehkäisemään valokuvan tärähtämistä.
- Objektiivit eli linssistö, joka määrittelee miten kuva näkyy. Objektiivilla voi nähdä lähemmäs tai kauemmas kuin ihmissilmällä ja täten tuoda uutta ulottuvuutta valokuvaan.
- Tietokone, jota ei käytetä vain kuvien ottamisen jälkeen vaan joskus myös kytkettynä suoraan kameraan kuvatessa. Erityisesti studiokuvauksessa tietokone on usein mukana jo kuvaustilanteessa.
- Lisävalot ja kakkossalamat, joilla saadaan muutettua valaistuksen tasapainoa ja voimakkuutta.
- Taustakankaat, joita hyödynnetään erityisesti tuotteiden ja ihmisten kuvaamiseen studiossa tai sisätiloissa.
Monet studiot ovat useamman valokuvaajan yhteiskäytössä tai esimerkiksi valokuvaajayhteisön omistuksessa. Sinun ei siis tarvitse omistaa omaa studiota päästäksesi kuvaamaan sellaisessa. Tutustu alueesi studioihin ja verkostoidu muiden kuvaajien kanssa.
Eivät välineet tähän vielä loppuneet. Tuotteita kuvatessa käytetään muun muassa erikoissiimaa tuotteiden asetteluun. Tuotekuvauksessa tosin tunnetusti vain mielikuvitus on rajana, kun yritetään luoda haluttua illuusiota. Oletko esimerkiksi joskus miettinyt miten hampurilaiset näyttävät niin hyviltä mainoksissa?
Verkkomateriaalit ja valokuvien editointi
Verkossa opiskelulla on puolensa. Ensinnäkin, oppimateriaalit eivät tule loppumaan. On alan e-kirjoja, tutoriaalivideoita, blogiartikkeleita, podcasteja ja sosiaalisen median täsmävinkkejä. Verkosta löytyy myös kattavia valokuvauksen kursseja. Niillä käsitellään itse valokuvausta, editointia kuin visuaalista ideointia.
Harva valokuvaaja jättää otetut valokuvat käsittelemättä. Jälkityö vie yleensä eniten aikaa, ja vaatii todellista osaamista. Itse valokuvaus on vain yksi vaihe koko prosessissa. Erityisesti editointia on helppo opiskella verkon välityksellä.
Editoinnin perusteisiin sisältyy muun muassa seuraavia aihealueita:
- Rajaaminen ja suoristaminen
- Vaalentaminen ja tummentaminen
- Terävöinti ja kontrasti
- Värivirheiden ja sävyjen muokkaaminen
- Luova kuvankäsittely
Editointiin kuuluu peruasioita kuten punasilmäisyyden poistaminen, joka jokaisen valokuvaajan on hyvä taitaa. Toisaalta mahdollisuudet ovat loputtomat. Editoinnissa voi yhdistää vaikkapa kaksi kuvaa yhteen tai hyödyntää tietokonegrafiikkaa osana kuvaa.
Tekemällä oppii valokuvauksen parhaiten
Valokuvauksen harjoittelun taika piilee siinä, että voit ottaa yhdestä kuvauskohteesta vaikka sata kuvaa ja kokeilla jatkuvasti uusia asioita. Kokeilemalla oppii parhaiten. Yhteen muistikorttiin mahtuu satoja kuvia, ja lisää tilaa saa poistamalla huonoja kuvia, siirtämällä kuvat koneelle tai vaihtamalla muistikortin.
Lisäksi on suositeltavaa tutustua muihin kuvaajiin ja oppia seuraamalla toisten valokuvaajien työskentelyä. Tämä on tärkeää silloinkin, vaikka muuten opiskelisit valokuvausta itsenäisesti. Voit myös pyytää kavereita toimimaan harjoittelumalleina, jos olet kiinnostunut ihmisten kuvaamisesta.
Valokuvauksen harjoittelussa maltti on valttia. Opettele yksi asia kerrallaan ja aloita rauhallisesti perusteista. Oma tyyli löytyy varmasti matkan varrella ja syventäviin taitoihin kerkeää perehtyä, kun peruspakka alkaa olla kasassa.
Esimerkiksi kuvattavana olevien ohjaaminen ei ole yksinkertainen tehtävä. Varsinkin jos kuvaa ihmisiä, joiden työ ei ole olla kuvattavana. Tärkeintä on mukavan tunnelman luominen. Ohjaamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi taustamusiikkia tunnelman luomiseen.
Olit sitten aloitteleva kuvaaja tai jo hieman kokeneempi, voit ottaa avuksesi valokuvauksen yksityisopettajan. Yksilöllisten vinkkien ja räätälöidyn opetuksen ansiosta näet kehityksen kuvissasi alta yksikön. Valokuvauksen opettajia löydät Superprofista.
Olipa valintasi valokuvauksen opiskeluun mikä tahansa, voimme luvata, että uuden oppiminen ei tule loppumaan kesken. Valokuvaus on melkein kuin elämäntapa. Sitä voi harrastaa tai siitä voi luoda kokonaisen työuran itselleen. Meistä kuka tahansa voi oppia valokuvaamaan!
Lähteet
Busch, David D. Digital Travel Photography - Digital Field Guide. Wiley Publishing Inc. 2006.
Flyktman, Reima. Digikuvaus - Ota parempia kuvia! Readme.fi. 2012.
Flyktman, Reima. Valokuvaus harrastuksena - Luontokuvaajan opas. Readme.fi. 2018.
Freeman, Michael. Lähikuvaus digikameralla. Docendo Finland. 2006.
Freeman, Michael. Miten valokuva toimii - Näe, tulkitse ja opi mestarikuvaajilta. Docendo 2012.
Jokinen, Heikki. Työnä kuva - Visuaalisen viestinnän tekijän opas. 2021.
Kallio, Henna-Leena. Digitreenit: Haluatko parempia kuvia? Tutustu puhelimesi kameran asetuksiin. Yle. Julkaistu 1.11.2027. Päivitetty 12.12.2022. Viitattu 23.10.2024. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/01/digitreenit-tutustu-kannykkakameraasi-ja-ota-parempia-kuvia
Kelby, Scott. Digikuvauskirja 3 (The Digital Photography Book 3). Readme.fi. 2010.
Laukkanen, Lauri. Camp Creative - Luova valokuvaus ja kuvankäsittely. Docendo. 2015.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
