Sitä on vaikea kiistää, että englanti on mahtava kieli. Se on yli 1,5 miljardilla puhujallaan maailman suurin kieli ja lingua franca, joka yhdistää niin teknologiaa, yritysmaailmaa kuin kansainvälistä viestintää. Englannin sanasto on myös poikkeuksellisen suuri.
Pistepottia laskee kuitenkin englannin fonologia eli äänneoppi, joka on pahamaineisen outo ja mutkikas. Outouden takaa paljastuu melkoinen sekametelisoppa:
- Englantiin on lainattu paljon sanoja muista kielistä, kuten latinasta ja ranskasta.
- Englannin ääntäminen muuttui 1400–1600-luvuilla merkittävästi (Great Vowel Shift).
- Sanojen kirjoitusasut eivät muuttuneet ääntämisen mukana.
Englannin oikeinkirjoitus ei olekaan luotettava ääntämisopas vaan historiallinen jäänne, mikä johtaa moniin poikkeuksiin ja epäjohdonmukaisuuksiin. Esittelemme seuraavaksi 14 englannin sanaa, jotka tarjoavat englannin opiskelijoille tehokasta kielijumppaa.
1. Aisle (aɪl)
Suomi on siitä mukava kieli, että sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan. Englanti soutaa tässä vastavirtaan ja harrastaa hiljaisia kirjaimia. Penkkirivien tai hyllyjen väliä tarkoittava aisle on tästä hyvä esimerkki: ääntäessä tippuu pois paitsi s myös e – /aɪl/.
Kimuranttiutta lisää se, että aisle lausutaan samalla tavalla kuin isle (saari) – ne ovat siis homofooneja. Molemmat rimmaavat esimerkiksi sanojen smile, tile, bile ja guile kanssa. Hiljasista kirjaimista voi syyttää ranskaa, josta sana on lainattu.
2. Colonel (kɜːʳnə)
Everstiä tarkoittava colonel on raivostuttava sana: miksi se lausutaan kaksi- eikä kolmitavuisena ja mistä ihmeestä r-äänne tulee? Ranskasta tietty! 1500-luvulla ranskan kielen coronelle tarkoitti rykmentin tai sotilasjoukon johtajaa.
Seuraavan sadan vuoden aikana kirjoitusasu ja ranskankielinen ääntämys muuttuivat – coronellesta tuli colonnel. Kirjoitusasu muuttui myös englannissa, mutta he unohtivat päivittää ääntämisopasta, jolloin vanha r-äänne jäi elämään.
3. Conscience (kɒnʃəns)
Conscience (omatunto) näyttää yksinkertaiselta: siinä on con-etuliite ja tiedettä tarkoittava science. Tämä on silkkaa hämäystä, koska ääntäminen muuttuu täysin, kun osat liimataan yhteen. Sana näyttää nelitavuiselta (con-sci-en-ce), mutta ääntäessä niitä on vain kolme (con-shee-ens). Viisaammat voivat kertoa kommenteissa, mistä tämä johtuu!
4. Cupboard (kʌbəʳd)
Ennen vanhaan cupboard tarkoitti kirjaimellisesti tasoa, jolla säilytettiin kuppeja. Tänä päivänä se tarkoittaa komeroa tai kaappia kaikenlaisten astioiden säilytykseen. Jälleen yksinkertaisen näköinen sana, johon liittyy pieni twisti, jonka allekirjoittanut oppi kantapään kautta.
Yliopiston englannin ääntämiskurssilla oli tapana lukea tekstejä kuulokkeet päässä nauhalle. En päässyt lukemisessa pitkälle, kun sain opettajalta kipakkaa palautetta. Olin lausunut cupboardin yhdyssanan tavoin, vaikka p:n ja b:n pitäisi sulautua yhteen – cubberd. Aina oppii uutta!
5. Draught (drɑːft)
Ilmavirtausta tarkoittava draught näyttää kulmikkaalta sanalta, mutta se äännetään melko pehmeästi – /drɑːft/. Muinoin sanan lopun gh lausuttiin kuin saksan kielen "ch" (esim. nimessä Bach), mutta se hioutui ja pehmeni f-äänteeksi, kuten sanoissa laugh ja rough.
Sanan kirjoitus- ja ääntämisasu kuvastaakin sen ikää. Draught otettiin käyttöön ennen 1400–1600-lukujen Great Vowel Shiftiä, jossa englannin ääntäminen muuttui paljon. Sen lähisukulainen draft (esim. luonnos tai kutsunta) edustaa puolestaan uutta, suomalaisenkin suuhun sopivaa ääntämismallia.
6. Epitome (ɪpɪtəmi)
Mitä yhteistä on englannin sanoilla episode ja epitome? Viisi kirjainta ja kreikkalaiset juuret muttei paljoa muuta! Toisin kuin suht loogisessa episodissa ("episoud"), epitomen paino on toisella tavulla, e-kirjaimet lausutaan iinä, eikä sanan lopussa oleva e-kirjain tipu pois kuten englannissa yleensä:
Syyttävä sormi osoittaa jälleen ranskaan, jotka lainasivat sanan ensin kreikkalaisilta. Ranskalaiset laittoivat kirjainten päälle aksenttimerkkejä ääntämisohjeeksi (épitomé). Kun sana saapui kanaalin yli Englantiin, paikalliset pyyhkivät merkit pois, mutta ääntäminen pysyi lähes ennallaan.
7. Hierarchy (haɪərɑːʳki)
Hierarchyn vaikeus johtuu osittain siitä, että hierarkia on suomalaisille tuttu sana. Ensimmäinen tavu lähtee selkärangasta suuntaan hie, vaikka sen pitäisi lähteä suuntaan hai. Vaikeutta lisää se, että sanassa on kaksi ärrää lähekkäin ja että lopun "chy" lausutaan "ki".
8. Jostle (dʒɒsəl)
Jos jostlaat jotakuta, olet erehtynyt tönimään tai tungeksimaan. Sana ei ole vaikeimmasta päästä ääntää, mutta siinä on yksi piirre, joka toistuu monissa englannin kielen sanoissa – hiljainen t-kirjain. Ja niitähän riittää:
- bustle
- rustle
- castle
- bristle
- apostle
- hustle
- whistle
- wrestle
- nestle
9. Knee (niː)
Hiljaisten kirjainten kaava jatkuu myös englannin kielen polvessa. Knee saapui aikoinaan englantiin saksan kielestä (Knie), jossa k-kirjain lausutaan yhä mukavan painokkaasti.
Englanninkielisen suuhun ei kuitenkaan sovi se, että sana alkaa k-kirjaimella ja toisella konsonantilla, joten se jätetään lausumatta. Tällaisia sanoja on englannissa paljon: know, knife, knuckle, knight, knit, knot, knock.
10. Phlegm (flem)
Oletko koskaan miettinyt, mikä kirkas, limakalvoja peittävä ja sairastuessa kellertäväksi muuttuva lima on englanniksi? Phlegm, joka menee kirjoitusasultaan (ja mielikuvaltaan) heittämällä englannin kielen rumimpien sanojen joukkoon!
Ääntämisasu on pehmeämpi, mikä selittyy jälleen ranskan kielellä. Lähtöpysäkkinä toimi muinaiskreikan phlégma, joka tarkoittaa tulehdusta. Kreikkalaiset lausuivat lopussa olevan g-kirjaimen, mutta ranskalaisten suissa sana muuttui muotoon fleume.
Fleume tai flewme oli 1500–1600-luvun englantilaisille todennäköisesti liian looginen ja helppo vaihtoehto, joten he muuttivat kirjoitusasun nykyiseen muotoon ja lähemmäs kreikkalaisia juuria. Ääntämisasu ei kuitenkaan muuttunut mihinkään.
11. Rural (rʊərəl)
Rural on rehti sana. Se ei yritä esittää tai peitellä mitään. Siinä ei ole hiljaisia kirjaimia tai sen suurempia outouksia. Se on vain vaikea, koska molemmat tavut alkavat r-kirjaimella. Koska englantilainen ärrä ei pärise suomalaiseen tapaan, sitä voi olla vaikea ääntää puhtaasti.
12. Squirrel (skwɪrəl)
Rikotaan aakkosjärjestystä hieman, koska "rural squirrel" on mahtava sanapari – se sopii niin kielivoimisteluun kuin indie-bändin nimeksi! Lausumisosastolla englanninkielinen orava on kaukana mahtavasta: "skw" on vaikea, englannin ärrä on vaikea, vokaalit ovat vaikeita kuten myös viimeinen tavu, jossa on sekä r- että l-äänne.
13. Salmon (sæmən)
Mikä tekee salmonista eli lohesta vaikean ääntää? Hämy-l sanan keskellä. Sanan juuret noudattavat tuttua kaavaa:
Alkuperäisessä latinan kielen sanassa oli l-kirjain – salmo. Latinalaiset johtivat sanan ilmeisesti salire-verbistä (hypätä), sillä lohilla on tapana hyppiä.
Sana päätyi latinasta ranskaa puhuville normanneille, jotka eivät tykänneet keskellä olevasta l-kirjaimesta. Näin salmosta tuli saumon.
Ranskasta sana päätyi englantilaistutkijoille, jotka lisäsivät 1500–1600-luvulla l-kirjaimen latinahöyryissään takaisin.
14. Worcestershire (ˈwʊstəˌʃɪə)
Jos englannin ääntäminen olisi toimintapeli, Worcestershire olisi sen pääpahis. Suomenkieliset aivot jakaisivat Länsi-Englannin kreivikunnan nimen loogisesti tavuihin: Wor–cest–er–shi-re. Tämä on kuitenkin kaukana oikeaoppisestä ääntämyksestä:
Tässä on paljon pureskeltavaa, mutta asian ydin liittyy cester-osaan. Kun c on e:n edellä, se lausutaan pehmeänä ässänä. E-äänne on kuitenkin tippunut aikojen saatossa pois, mikä aiheutti ketjureaktion: sester -> sster -> ster.
Entä miksipä lopun "shireä" ei lausuta kuten Tolkienin Keski-Maassa konsanaan? Koska se sijaitsee sanan lopussa. Viimeisillä tavuilla ei ole painoa, ja brittienglannissa sanan lopussa olevan r-äänteet tippuvat usein pois. Näin paperilla pelottava Worcestershire on suussa suht sulava "wooster-sher"
Mikä näistä sopii suomalaissuuhun huonointen? Äänestä ja kommentoi alla!
Mikä on englannin kielen vaikein sana ääntää?
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
