Kun pyydetään luettelemaan murteita, ei aivan jokainen osaa nimetä lounaismurteita joukkoon mukaan. Savolaismurteita vähemmän vitsailtu ja kehä kolmosen sisällä asuvan kuplan ulkopuolella puhutut lounaismurteet tunnetaan parhaiten Turun murteesta.
Murteilla on tapana assosioitua mielessämme jonkin isomman keskuskaupungin murteeseen. Murteiden pääryhmien alle kuuluu kuitenkin useampia toisistaan erotettavia murteita. Siinä mielessä siis esimerkiksi Turussa puhuttava murre eroaa Merikarviassa puhuttavasta murteesta.
Vaikka meillä Suomessa on monia murteita, ymmärrämme silti hyvin toisiamme. Ajoittain tietyt murresanat saattavat aiheuttaa hämmennystä. Voit vain kuvitella sen hämmennyksen jota suomen kieltä oppineet ulkomaalaiset kokevat matkustaessaan eri puolilla Suomea. Tässä artikkelissa syvennymme lounaismurteisiin, niiden historiaan sekä erityispiirteisiin. Lounaismurteet ovat syntyneet vähintään yhtä kauan aikaa sitten kuin suomen puhuttu kieli muutenkin. Yli 2000 vuotta ajassa taaksepäin.
Mitä ovat lounaismurteet?
Lounaismurteet kuuluvat suomen kielen länsimurteisiin. Yleisesti ottaen kaikki suomen kielen murteet jaetaan länsi- ja itämurteisiin. Lounaismurteiden lisäksi länsimurteisiin kuuluvat muun muassa hämäläismurteet sekä etelä-, keski- ja pohjoispohjalaismurteet. Lisäksi lounaismurteet jaetaan vielä kahteen eri ryhmään: pohjoiseen ja itäiseen murrealueeseen. Pohjoista murrealuetta kutsutaan joskus asiantuntijoiden keskuudessa myös itäiseksi murrealueeksi. Nimistä riippumatta rajat sekä eroavaisuudet ovat selkeät.
Pohjoisen ja itäisen murrepuoliskon sisään mahtuu vielä monia toisistaan eroavia lounaismurteita - ja kuntia. Murteet ovatkin syntyneet niin sanotusti kautta aikain pienissä kylissä. Ajanlaskun vaihteessa (tai alkaessa) ei tosiaan vielä matkusteltu ympäri Suomea tai edes lähiseutua.
Koska kirjoitettua suomen kieltä ei ole vielä ollut olemassa, on jokaiseen kyläpahaiseen syntynyt oma tapansa puhua kieltä. Tätä tapaa puhua kieltä kutsutaan nykyään murteeksi. Toki murteen määritelmään kuuluu muutakin, mutta näin asia on yksinkertaisuudessaan.
Etsi itsellesi sopiva suomen kielen kurssi Superprofilta!
Murteet ovat muuttuneet vuosien saatossa. On tiettyjä piirteitä, jotka yhdistävät alueen murteita ja tuovat ne yhteen lounaismurteiden pääryhmään. Alueen murteet ovat historian valossa saaneet muun muassa skandinaavisia ja muinaisruotsalaisia vaikutteita. Hämäläismurteet ovat olleet aikoinaan samaa murrealuetta lounaismurteiden kanssa, mutta eriytyneet jo ennen ajanlaskun alkua.
Nykyisten lounaismurteiden alueellisia rajoja pidetäänkin asiantuntijoiden parissa hyvin selkeinä. Alue on hieman kutistunut alkuajoiltaan. Turku kaupunkina sijoittuu juurikin pohjoisen ja itäisen murrealueen väliin. Turun murre tuleekin usein esiin, kun puhutaan lounaismurteista. Murteet on helppo sijoittaa omassa mielessä johonkin isoon kaupunkiin.
Jos asiantuntijoilta kysytään, Turun murre ei sinänsä ole oma murteensa. Varsinkin tänä päivänä isoissa kaupungeissa puhuttava kieli saa jatkuvasti monia vaikutteita vaihtuvan väestön seurauksena. Murteet ovatkin yleisesti ottaen tasoittuneet. Eniten tasoittumista tapahtuu sanaston ja murteiden rakenteen osalta.
Suomen kielen kurssi verkossa - Superprofista löydät satoja verkko-opettajia!
Turun murteen sanastoa
Turun murteen sijaan on selkeämpää puhua turkulaisista ilmaisuista, sanastosta ja muista erityispiirteistä. Tai tarkemmin sanottuna, lounaismurteille yhtenäisistä piirteistä. Pohjalaismurteistakin tuttu piirre on esimerkiksi vaihtaa d kirjain r kirjaimeksi puhuttaessa. Metsä sanassa saattaa ts muuttua "tuplateeksi" eli tt, mettä.
Ylipäätänsä konsonanttien tuplaaminen ensimmäisessä tavussa on lounaismurteille tyypillistä. Toisaalta niin sanotun yleiskielen tuplakonsonantteja lyhennellään eli logiikka toimii molempiin suuntiin - päinvastaisesti. Konsonanttien pidentämistä tasapainottamaan tulee kuitenkin sanojen lyhentäminen loppupäästä.
Etenkin viimeinen vokaali tuppaa tekemään sanoissa katoamistempun. Esimerkiksi lausahdus syötiin päivällistä saattaa muuttua muotoon syöttiin päivällist'. Eipä sana syärä (eli syödä) ole myöskään murrealueella täysin tuntematon - etenkin joidenkin sekä lounaismurretta että hämäläismurteita sekoittavilla alueilla. Hämäläismurteet ovatkin ehkä lähimpänä lounaismurteita kaikkien murreryhmien joukosta.
Vokaaleilla on joskus tapana kadota myös keskeltä sanaa, esimerkiksi Nakkila voidaan vääntää muotoon Nakkla. On kuitenkin eroja pohjoisen ja itäisen murrealueiden välillä. Esimerkiksi pohjoisen puolella kaksoset on kaksoset, mutta itäisellä murrealueella kaksjoiset tulee vastaan puheessa. Kuten kaikkiin muihinkin murteisiin, myös lounaismurteisiin liittyy oma intonaationsa. Aidon murteen puhujan erottaakin parhaiten juuri tästä intonaatiosta verrattuna murretta muuten oppineeseen. Intonaatio katoaa murteesta yleensä viimeisenä.
Lounaismurteet ovat myös saaneet vaikutteita viron kielestä. Siksi osa sanoista saattaa jopa kuulostaa suoraan tutulta jos viron kieli on hallussa. Tosin sekin on tullut mukaan pienen mutkan kautta eteläkantasuomen kautta, jolla on myös ollut merkitystä lounaismurteiden kehittymiselle. Vaikka lounaismurteet ovat ehkä eniten muuttuneiden joukossa, on ne myös yksi vanhimmista murreryhmistä. Tämä yleensä näkyy vaikeampana murresanastona. Uusien murteiden sanaston oppiminen on silti hauskaa ja mielenkiintoista!
Murteiden tuntemisen hyödyt
Miksi murteita kannattaa tuntea paremmin, jos aidoksi murteen puhujaksi voi lähtökohtaisesti vain syntyä? Murteet ovat samalla nykyisen suomen kielen yleis- ja kirjakielen esimuotoja. Ymmärtääkseen jotain on hyvä tuntea sen historia. Tässä tapauksessa murteiden opiskelu auttaa ymmärtämään paremmin äidinkieltä.
Murteet tulevatkin monelle tutuksi jo peruskoulun äidinkielen tunneilla. Monella meistä on vanhempia sukulaisia, jotka edelleen puhuvat vahvalla murteella. Se on siis myös osa oman suvun ja paikkakunnan historiaa.
Omat vanhempani ovat kotoisin pohojanmaalta ja etenkin lapsuudessa isovanhempien puhetapa tarttui omaankin puhumiseen. Kesälomalla pohjanmaalla vietetyt viikot huomattiin kyllä palatessa takaisin pääkaupunkiseudulle. En kuitenkaan ole syntynyt pohjanmaalla eivätkä vanhempani puhu vahvaa murretta, joten murteen tarttuminen on hyvin väliaikaista. En sanoisi osaavani paljoa murresanastoa, mutta intonaatio tarttuu helposti. Sen tosin tiedän, että pöllöö (pohjanmaan murteella) ei tosiaan tarkoita lintua.
Murteiden opiskelu voi olla myös hauskaa ajanvietettä. Uusien sanojen, rakenteiden ja intonaatioiden opiskelu haastaa aivoja ja kehittää kielellisiä kykyjä. Nykyään on tarjolla paljon murteella kirjoitettuja novelleja, romaaneja ja jopa sarjakuvia. Esimerkiksi Aku Ankkaa voi lukea monella eri murteella. Murteeseen liittyvät kysymykset ovat suosittuja erilaisissa visailuissa ja lautapeleissä. Ehkä on sinun aikasi loistaa kavereiden peli-illassa (tai Haluatko miljönääriksi TV-ohjelmaa seuratessa).
Kuten jo mainitsimme, murteiden tunteminen on tärkeä osa äidinkielen taitoja. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun esimerkiksi äidinkielen ylioppilaskokeissa on murteisiin liittyvä tehtävä. Äidinkielen opiskelussa avuksi voivat olla Superprofin yksityisopettajat. Ehkä murteet ovat äidinkielen taitojesi heikko kohta tai haluat muuten vain oppia lisää murteista. Syitä on monia, ja äidinkielen yksityistunnit voidaan räätälöidä yksilöllisesti näiden mukaan. Eri murteiden hallinnassa voit kysyä suoraan opettajilta. Ehkä löydän aidon murteen puhujan!
Ehkä olet muuttamassa toiselle paikkakunnalle, ja haluat oppia puhumaan "maan tavalla". Siinä missä Lontoossa vuosiaan viettänyt suomalainen oppii puhumaan brittienglantia, myös paikkakuntaa vaihtaneelle alkaa tarttua puheeseen paikkakunnalla puhuttava murre. Tosin englannin erot eivät ole erillisiä murteita. Mutta perusajatus niiden oppimisen suhteen on sama. Murteen määritelmä onkin tarkka. Esimerkiksi stadin slangi ei ole virallisten määritelmien puitteissa murretta.
Jos haluat oppia lisää Suomen eri murteista, kannattaa tutustua muun muassa savolaismurteisiin ja peräpohjalaisiin murteisiin. Murteet ovat iso aihepiiri, josta löytyy aina lisää opiskeltavaa. Se tekeekin siitä mielenkiintoista uutta tietoa janoavalle. Se kietoutuu äidinkielen lisäksi historiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Murteita ymmärtävät ovat kielellisesti lahjakkaampia. Suomi on tuhansien järvien ja kymmenien murteiden maa!
Lähteet
Gertsch, Mia. Murteet pitävät pintansa – "Kun maailma muuttuu, murteet tuovat pysyvyyttä". Yle. https://yle.fi/a/3-8888055 (Viitattu 21.2.2023)
Kettunen, Lauri. Suomen murteet, Murrekartasto. Suomen kirjallisuuden seura. 1999.
Kotimaisten kielten keskus. Suomen murteet. https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet (Viitattu 21.2.2023)
Priiki, Katri. Suomen kielen alueellinen vaihtelu, 4. luento. Turun yliopisto. https://finnugor.arts.unideb.hu/segedanyag/katripriiki_4.pdf (viitattu 20.2.2023)
Wiik, Kalevi. Sano se murteella, minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan. Pilot-kustannus. 2006.
Wiik, Kalevi. Suomen murteet, kvantitatiivinen tutkimus. Suomen kirjallisuuden seura. 2004.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
Muteet ovat erikoisen ”ihania” Olen pitänyt esitelmiä murresanoista, ruotsin kielen vaikutuksesta lähinnä Satakunnan allueen murteisiin
Hei Esko! Kiitos kivasta kommentistasi. :) Murteet ovat kyllä kiehtovia!