Helsingissä asuu suurin osa Suomen väestöstä. Yhteensä yli 600 000 asukasta. Kun lasketaan mukaan koko pääkaupunkiseutu, nousee väkiluku 1,4 miljoonaan. Vieraskieliä Helsingissä asuu yli 15% koko asukasmäärästä. Voidaankin puhua aikamoisesta kielten sekamelskasta. Kaupunki on kuitenkin pinta-alaltaan pieni, vain noin 214 neliökilometria. Vertauksena esimerkiksi Suomen suurimpaan kuntaan, Inariin, mahtuisi yli 80 "helsinkiä".
Pinta-alaltaan pienessä mutta väkiluvultaan rikkaassa kaupungissa erilaiset puhetavat pääsevät vaikuttamaan toisiinsa. Vieraat kielet, isot ammattikielit, murteet, slangit ja niin edelleen. Yleisesti ajatellaan, että Helsingissä puhutaan stadin slangia. Mutta onko stadin slangi sama asia kuin Helsingin murre? Ja onko stadin slangi murretta ylipäätänsä?
Suomen pääkaupungin stadin slangi on kaikkien tuntema vähintään ilmiönä. Sen kielitieteellinen merkitys on sen sijaan harvemmin tiedossa. Monelle slangi ja murre tarkoittavat sen kummemmin ajattelemassa samaa asiaa. Tässä artikkelissa perehdymme slangin ja murteen eroihin sekä Helsingin murteen ja stadin slangin ominaispiirteisiin.
Murteen määritelmä
Murteen määritelmä ei ole täysin yksiselitteinen. Murretta voidaan pitää omana kielijärjestelmänä. Sitä leimaa maantieteellinen ulottuvuus. Tästä hyvä esimerkki on savolaismurteet. Samaa murretta harvemmin puhutaan täysin erillään olevilla alueilla. Eri murteet eivät kuitenkaan ole eri kieliä. Suomen kieltä puhuvat lähtökohtaisesti ymmärtävät toisiaan murteesta riippumatta. Eri kieltä puhuvat sen sijaan eivät.
Toisin kuin slangi, murre ei ole vain yleiskielestä poikkeavaa sanastoa. Murteilla on oma "epävirallinen" kielioppinsa, jonka logiikka on todennettavissa kielitutkimuksen parissa. Murteet voidaan tunnistaa myös niille ainutlaatuisista puhetavoista eli intonaatioista. Entisaikaan murrealueilla koko väestä on puhunut samaa murretta. Slangi sen sijaan saattaa olla vain tietyn ihmisryhmän puhetapa.
Suomen kielen kurssi Oulu - valitse tavoitteisiisi sopiva yksityisopettaja.
Murteisiin liittyy kieliopillisia ilmiöitä. Näitä ovat muun muassa yleiskielestä poikkeavat:
- Konsonanttien astevaihtelut.
- Geminaatiot eli kaksoiskonsonantit.
- Vokaalien diftongiutuminen.
- Persoonapronominit.
- Suffiksit eli jälkiliitteet.
Kaikki yllämainitut vaikuttavat automaattisesti myös intonaatioon eli siihen miltä murre kuulostaa puhuttuna. Eri murteissa saattaa kuitenkin olla samankaltaisia muutoksia esimerkiksi astevaihteluiden suhteen, mutta silti ne kuulostavat melodialtaan erilaisilta. Intonaatio säilyy murteen puhujilla yleensä pisimpään. Samalla se on osuus opeteltavaksi ei-natiiville murteen puhujalle. Esimerkiksi Peräpohjan murteisiin kuuluva Rovaniemen murre on tunnistettava.
Slangin määritelmä sen sijaan perustuu ainoastaan yleiskielestä poikkeavaan sanastoon, mutta ei muutoin sisällä yleiskielestä poikkeavia piirteitä. Stadin slangi ei suinkaan ole ainut slangi. Usein kuulee puhuttavan muun muassa ammattislangeista. Ja nämäkin viittaavat nimenomaan poikkeavaan sanastoon. Slangi viittaa enemmän tietyn ihmisryhmän käyttämään sanastoon.
Kaikki Helsingissä asuvat eivät puhu slangia. Toki Helsingissä asuvien puhe eroaa esimerkiksi rovaniemeläisen tai tamperelaisen puheesta. Mutta tämä liittyy enemmän siihen, että kaksi viimeisimpänä mainittua puhuvat yleensä oman alueensa murretta. Siinä missä suomen yleiskieli ja murteet, myös slangi kehittyy.
Stadin slangin synty
Helsinki on aikoinaan ollut melkein täysin ruotsinkielistä aluetta. Vielä 1800-luvun loppupuolella vain neljännes asukkaista on puhunut suomea. Helsingin voidaan määritellä olevan murteetonta aluetta Suomessa. Muut murteet ovat lähtöisin jo vuosituhansien takaa. Jos alue on ollut pääosin ruotsinkielistä vielä reilut sata vuotta sitten, on vaikea kuvitella suomen kielen murteen syntymistä samoin kuin muille alueille.
Olisiko suomen kielen opiskelu verkossa sinulle sopiva vaihtoehto?
Lisäksi Helsingin väestö on kasvanut ja muuttunut merkittävästä aivan viime vuosisatojen ja -kymmenien aikana. Vahvasti muuttovoittoinen paikkakunta on saanut asukkaita sekä muilta murre- että kielialueilta. Yhtenäisen murteen syntymiselle ei ole ollut otollista kasvutilaa.
Helsingin murre ja stadin slangi ovat hyvä eriyttää toisistaan. Vaikka niiden voisi ajatella olevan melkein synonyymeja toisilleen, näin ei kuitenkaan ole. Ainakin jos kuunnellaan kielitieteen asiantuntijoita. Helsingin murre ei kuulu Suomessa oleviin murrealueisiin. Jos se pitäisi johonkin murrealueeseen sijoittaa, olisi valinta luultavimmin hämäläismurteet tai lounaismurteet.
Stadin slangin sanasto on saanut paljon vaikutteita muista kielistä, kuten ruotsista ja venäjästä. Nykyään voimme nähdä lainasanoja tulevan jopa Lähi-Idässä käytettävistä kielistä. Stadin slangi on ollut alunperin nuorten miesten ja poikien käyttämä puhekieli. Sen synty voidaan sijoittaa jonnekin 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen.
Vanhaa stadin slangia edustavat sanat 1900-luvulta ovat osin jo jääneet unholaan, ja vaihtuneet uudempiin. Slangeille tyypillinen piirre on lainata vieraskielisiä sanoja omaan käyttöönsä. Helsingin alueen eri kieltä puhuvien asukkaiden monipuolistuessa myös stadin slangiin on tullut uusia sanoja.
Helsingissä asuminen ei automaattisesti tarkoita, että ymmärtäisi slangisanoja. Tämä kertookin hyvin sen erosta murteeseen. Toinen slangin esimerkki löytyy armeijasta. On olemassa niin sanottu inttislangi. Sen sanastoa on vaikea ymmärtää ellei kuulu armeijan käyneiden joukkoon. Slangi liittyy ennen kaikkea sosiaaliseen statukseen, ja sen myötä ympäröivään ihmisryhmään.
Löydä itsellesi sopiva suomen kielen kurssi Superprofilta!
Esimerkkejä stadin slangista
Koko elämäni pääkapunkiseudulla asuneena vastaani tulee edelleen kuukausittain stadin slangin sanoja, joita en ymmärrä. Toisaalta mitä slangeihin tulee, puhun itsekin hyvin omaa ammattislangiani, joita ulkopuoliset eivät ajoittain tunnu ymmärtävän. Voi olla, että osa ei edes tunnista mitkä sanat ovat murresanoja, slangisanoja ja yleiskieltä.
Ylen toimittajat kirjoittivat muutama vuosi sitten artikkelissaan, että stadin slangiin lainataan sanoja jo Aasian mantereelta lähtien. On hyvä huomata, että stadin slangi on myös kirjoitettua slangia. Sanasto saattaa olla hieman erilaista kirjoitetussa kielessä johtuen sanojen lyhentämisestä muotoon, joka on puhuttuna lähes mahdotonta lausua. Esimerkiksi lyhenne lpl tarkoittaa läpällä eli vitsillä.
Vanhan ajan ja nykypäivän stadin slangin vierasperäisiä lainasanoja:
- Kaveri eli ystävä tulee heprean tai jiddishin kielen sanasta khaver.
- Tsau' eli moikka tulee italian kielen sanasta ciao.
- Blankku eli valkoviini tulee ranskan kielen sanasta vin blanc.
- Bueno eli hyvä on suora käännös espanjan kielestä.
- Opus eli kirja tulee latinan kielen teosta tarkoittavasta sanasta.
- Nani tarkoittaa siis oikeesti, ja on lainattu japanin kielestä.
- Buli eli suuri on yksi monista ruotsalaisperäisistä sanoista.
- Mesta eli paikka tulee venäjän kielen sanasta mésto (место).
- Tsuge eli juna tulee saksan kielen sanasta Zug.
Nykyään stadin slangin sanoissa on aikaisempaa enemmän lainattua englannista ja Euroopan ulkopuolella puhuttavista kielistä. Murresanat uusiutuvat erityisesti sukupolvien vaihtuessa. Monia stadin slangin lyhennesanoja tulee myös suoraan suomen kielestä, esimerkiksi käty tulee sanoista kämppä tyhjänä.
Stadin slangi sisältää jo itsessään yhden slangina pidettävän sanan, stadi. Stadista puhuvat perinteisesti Helsingissä sekä pääkaupunkiseudulla asuvat. Ulkopuoliset käyttävät monen paikallisen inhoamaa sanaa hesa. Toisaalta moni myös kummastelee jos ulkopuolinen käyttää stadi sanaa.
Stadin slangin perusteiden tunteminen on perussivistystä. Aivan kuten myös kaikkien suomen kielen murteiden ymmärtäminen. Vaikka murteet ja slangit ovat eri asioita, molemmat ovat osa suomen kieltä. Asiaa voisi verrata englannin (tai minkä tahansa muun kielen) opiskeluun. On ymmärrettävä alueelliset erot ja osattava vähintään oman alan erikoissanastoa.
Vaikka oma äidinkieli olisi suomi, aina löytyy lisää opittavaa. Kielen monipuolinen hallinta on osoitus monista työelämässä ja vapaa-ajalla tarvittavista taidoista. Kannattaa siis tutustu paremmin suomen kielen murteisiin. Suomen kielen opiskelussa apuna voivat olla äidinkielen opetusta tarjoavat yksityisopettajat, joita löytyy myös Superprofin kautta!
Lähteet
Forsberg, Ulla-Maija. Stadin slangin monipuolinen tausta. Kielikello. https://www.kielikello.fi/-/stadin-slangin-monikielinen-tausta (Viitattu 24.2.2023)
Hurtta, Heikki. Mitä murretta Helsingissä puhutaan? Kotimaisten kielten keskus. https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/mita_murretta_helsingissa_puhutaan (Viitattu 24.2.2023)
Marttinen, Vesa & Svahn, Nina. Stadin slangiin tulee lainasanoja jo japanista asti, mutta tiedätkö, mitä ”nani” tarkoittaa? Entä ovatko tuttuja ”käjä” ja ”lpl”? Yle. https://yle.fi/a/3-11667796 (Viitattu 24.2.2023)
Wiik, Kalevi. Sano se murteella, minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan. Pilot-kustannus. 2006.
Wiik, Kalevi. Suomen murteet, kvantitatiivinen tutkimus. Suomen kirjallisuuden seura. 2004.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
