Suomi vieraana kielenä eli S2-opetus ei ole Suomessa mikään uusia ilmiö. Se oli jo vuosituhannen vaihteessa arkipäivää kaikilla koulutuksen tasoilla, ja se on yleistynyt tasaisesti 2000-luvun mittaan.
Yleistymisen taustalla on Suomen kulttuurikentän muutos. Esimerkiksi vuonna 2015 Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa Irakista ja Afganistanista, ja heistä noin kolmasosa jäi maahan. Suomeen on siis tullut enemmän ja enemmän ihmisiä, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea.
Suomessa onkin alettu miettiä tarkemmin maahantulijoiden kielen oppimista, mikä on näkynyt S2-opetuksen yleistymisenä. S2-opetussuunnitelmaa on myös kehitetty tasaisin väliajoin, mutta mistä S2-opetuksessa on pohjimmiltaan kyse?
Summaamme tässä artikkelissa S2-opetusta ja pohdimme, mihin suuntaan se on menossa. Voit myös etsiä itsellesi apua - s2 opinnot verkossa.
S2-opetus yleisesti
S2-lyhenne tottelee myös nimiä suomi vieraana kielenä ja suomi toisena kielenä, mutta koska tämä ei ole kirjallisuusessee, jossa 1000 sanan rajapyykki pitää saavuttaa keinolla millä hyvänsä, käytämme jatkossa lukijaystävällistä äskaks-lyhennettä.
Mistä S2-opetuksessa on kyse? Se tarkoittaa maahanmuuttotaustaisille oppilaille suunnattua suomen kielen opetusta seuraavissa tilanteissa:
- Jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta.
- Jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita, eikä hän pysty toimimaan kouluyhteisön yhdenvertaisena jäsenenä.
- Jos oppilaan suomen kielen taito ei riitä tavalliseen opetukseen.
S2-opetusta tarjotaan kaikilla koulutusasteilla aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja aikuisopetukseen saakka. Käytännössä opetustarjonnassa on kuitenkin vielä suuria eroja, sillä laissa ei ole säännöksiä S2-opetuksesta. S2-opetusta ei toisin sanoen ole pakko järjestää, eikä se aina nouse prioriteettilistan kärkeen – varsinkaan pienimmissä kunnissa.
S2-opetusta ei pidä ajatella suomen kielen tukena tai erityisopetuksena, vaan sillä on omat tavoitteensa, sisältönsä ja arviointikriteerinsä.
Keskeisin tavoite on se, että oppilas pystyy toimimaan ympäröivässä kieliyhteisössä tasavertaisesti muiden kanssa. Käytännössä opetus tähtää siihen, että oppilas oppii suomen kielen niin hyvin, että hän pystyy opiskelemaan tavallisessa opetuksessa.
Opetuksen tavoitteena on myös lisätä oppilaan tietoisuutta suomalaisesta kulttuurista. Tarkoitus ei ole sulattaa S2-oppilaita kantaväestöön vaan antaa tarvittavat työkalut, jotta oppilas voi elää osana suomalaista yhteiskuntaa omaa kulttuuriaan unohtamatta.
S2-opetuksen lisäksi monikielisille oppijoille tarjotaan muunkinlaista opetusta ja tukea.
S2-opetuksen osa-alueet
S2-opetussuunnitelmassa on viisi osa-aluetta, johon opetus keskittyy. Tässä ne lyhyesti käytännön esimerkkien kanssa:
- Tekstien tulkitseminen: lukemaan oppiminen, luetun ymmärtäminen, sanavaraston harjoittelu
- Tekstien tuottaminen: puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien tuottaminen, käsin kirjoittaminen, näppäintaidot
- Vuorovaikutustilanteissa toiminen: kielenkäyttö eri tilanteissa, ääntäminen, kuullun ymmärtäminen
- Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: kielten ja puhetapojen havainnointi, kiinnostavien tekstien löytäminen, eri kulttuurien teksteihin tutustuminen
- Kielen käyttö oppimisen tukena: tiedon kertominen toisille, malleja kielenkäytön tilanteisiin, oppilaan oman äidinkielen hyödyntäminen
Nämä esimerkit on suunnattu 1–2. luokkalaisten S2-opetukseen. Opetusta tarjotaan kuitenkin niin laajalle joukolle oppilaita, että osa-alueiden ydinsisällöt voivat vaihdella oppilaiden välillä. Löydä itsellesi sopiva s2 opettaja.
S2-opetus käytännössä
S2-opetus pyritään aina räätälöimään kullekin oppilaalle sopivaksi, joten sitä toteutetaan eri tilanteissa eri tavoin:
- Jos suomen kielen peruskielitaidoissa on isoja puutteita, S2-opetus voidaan järjestää erillisessä ryhmässä.
- Opetus voidaan myös jakaa kahtia niin, että oppilas on välillä erillisessä ryhmässä ja välillä yleisopetuksessa.
- Kolmas vaihtoehto on niin sanottu samanaikaisopetus, jossa oppilas on yleisopetuksessa ja saa siellä tarvitsemansa tuen.
S2-opetus onkin laaja käsite, ja se voi tarkoittaa eri oppilaille eri asioita. Tähän vaikuttaa myös se, että S2-ryhmiä ei jaotella iän tai vuosiluokan mukaan. Opetuksen lähtökohtana on oppijan suomen kielen taitotaso, mutta siinä huomioidaan myös oppilaan maahantulon ajankohta, aiemmat opinnot sekä monikielisyys.
S2-opetuksessa voi siis olla hyvinkin eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia oppilaita, jotka osaavat suomea jokseenkin samalla tasolla.
S2-opetuksen tunnusmerkit
Miltä S2-opetus näyttää käytännössä? Sen keskiöstä löytyy monikielisyys ja monikulttuurisuus: suomen kieltä ei opiskella kuplassa, vaan tunneilla hyödynnetään oppilaiden äidinkieltä ja edetään tutusta aiheesta vieraaseen. Opetuksessa kiinnitetään huomiota myös eri kieliin ja kulttuureihin sekä pohditaan niiden eroja.
Äskakkosessa korostuu myös opettajan käyttämä kieli: puheen tulee olla selkeää ja yksinkertaista, ja oikeita sanoja pitää käyttää niiden todellisissa merkityksissä. Opettajana kielen pitää olla myös rikasta ja monipuolista, jotta oppilaat tottuvat suomen kielen eri sävyihin ja rekistereihin.
Opetuksessa painotetaan vahvasti toiminnallisuutta, ja puhe pyritään liittämään konkreettisesti tekemiseen. Ruokasanastoon voidaan esimerkiksi tutustua todellisen ruoan ja astioiden kautta, ja tavoitteena on oppia kieltä mahdollisimman arkisesti ja käytännönläheisesti.
Yksi läpileikkaava teema on oppilaslähtöisyys, sillä S2-opetuksessa on usein eri ikäisiä ja eri taustaisia lapsia. Kielen oppiminen on aina yksilöllistä, ja eri lapset oppivat eri tavoin ja eri tahdissa, joten yksilöt korostuvat vielä tavallista opetusta enemmän.
Positiivinen oppimisympäristö on tärkeä osa kaikenlaista oppimista, mutta se korostuu S2-opetuksessa, jossa oppilaat joutuvat herkemmin mukavuusalueensa ulkopuolelle. Opetuksessa pitää saada epäonnistua, kyseenalaistaa ja pohtia.
Lasten ja nuorten S2-opetuksessa korostuu myös leikkisyys. Leikkiminen on lapselle luonteista ja hauskaa, ja se toimii siltana kulttuurien välillä. Leikkien kautta voi tutustua uuteen kulttuuriin, ja leikki tuo yhteen eri oppilaita ja kulttuuritaustoja.
S2-opetus tilastoina
Millainen tarve S2-opetukselle sitten on? Yle uutisoi 2023 keväällä, että Suomen ala- ja yläasteilla on yli 40 000 S2-oppilasta. Kun tähän lisätään varhaiskasvatus, lukiot, ammattikoulut, korkeakoulut ja aikuisopetus, luku kasvaa huomattavasti.
Valtaosa S2-oppilaista asuu pääkaupunkiseudulla. Suomessa on noin 20 peruskoulua, jossa yli puolet oppilaista on S2-opetuksessa – valtaosa niistä sijaitsee Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Piikkipaikkaa pitää Kytöpuiston koulu Vantaalla, jonka oppilaista noin 81 % on S2-oppilaita. Koko Suomessa on sen sijaan noin 80 koulua, joissa S2-oppilaita on enemmän kuin kolmannes.
Jos kaipaat lisää tilastoja, samaisesta uutisesta pystyy tarkistamaan oppilasmäärät kouluittain ja kunnittain.
S2-oppilaiden keskittyminen pääkaupunkiseudulle tarkoittaa sitä, että myös suomi toisena kielenä -opetus keskittyy sinne. Yksi opetuksen haasteista onkin se, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia osallistua S2-opetukseen. Opetustavat ja -mahdollisuudet vaihtelevat alueittain, ja varsinkin pienemmissä kunnissa on vähemmän opetusta tarjolla.
S2-opetukseen liittyy myös muita haasteita, vaikka sitä on kehitetty tiuhaan:
- Myöhään Suomeen tulleiden tilanne on usein haastava, sillä opetusta on tarjolla lapsia ja nuoria vähemmän.
- Vaikka kouluilla ja kunnilla olisi halua järjestää kattavaa opetusta, resurssit tulevat usein vastaan.
- Kelpoisia opettajia on liian vähän: opettajakoulutuksessa ei painoteta riittävästi S2-opetusta, ja yliopistojen opetustarjonnassa on suuria eroja.
Muun muassa näihin ongelmiin on jo puututtu, mutta matka on vielä kesken. Suomen väestönkasvu nojaa tulevaisuudessa maahanmuuton varaan, joten S2-opetuksen kysyntä tulee vain kasvamaan. Jos opetusta ei saada parannettua, iso osa Suomeen tulleista jää yhteiskunnan ulkopuolelle.
Lähteet
1. Opetushallitus. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2). Viitattu 22.12.2023 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/suomi-toisena-kielena-ja-kirjallisuus-s2
2. Owalgroup. (17.3.2022) Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen nykytilan arviointi. Viitattu 22.12.2023 https://owalgroup.com/wp-content/uploads/2022/03/S2-opetuksen_arviointi_170322.pdf
3. Tiina Tikkanen. (9.9.2021). S2-opetukselle on selkeä tarve, mutta opettajia on liian vähän. https://www.opettaja.fi/tyossa/s2-opetus-kuntoon/
4. Yle. (16.2.2023). Kieli & koulu. Viitattu 22.12.2023 https://yle.fi/a/74-20016772
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
