Haluaisitko oppia lisää suomalaisesta politiikasta? Tunnetko kaikki eduskuntapuolueet, etsitkö kenties sopivaa presidenttiehdokasta vai haluaisitko opiskella politiikkaa? Sukellamme tässä artikkelipaketissa politiikan ihmeelliseen maailmaan ja esittelemme Suomen poliittista kenttää ja sen historiaa sekä tämän päivän kuumia perunoita, kuten presidentinvaaleja.
Suomen poliittinen historia
Aloitetaan politiikan ruotiminen menneisyydestä eli siitä, miten Suomen poliittinen kenttä on muuttunut aikojen saatossa. Suomen poliittisen historian katsotaan startanneen vuoden 1809 valtiopäivistä, kun Venäjä myönsi Suomen suurruhtinaskunnalle autonomisen eli itsehallinnollisen aseman. Tässä keskeisimpiä tapahtumia vuosikymmenten varrelta:
Suomen suurruhtinaskunta
- Porvoon valtiopäivät 1809: Suomen emämaa vaihtuu Venäjään, mutta Suomi säilyttää Ruotsin vallan aikaiset lakinsa, uskontonsa ja erikoisoikeutensa, ja sille perustetaan erillishallinto.
- 1820-luku: Suomea yritetään hiljalleen liittää lähemmäs Venäjää, mutta radikaaleimmat muutokset jäävät tekemättä vallankumouksen pelon takia.
- 1850-luku: Venäjän keisari Aleksanteri II aloittaa mittavat uudistukset, jotka koskevat myös Suomea. Suomi kehittyy taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja henkisesti.
- 1880-luku: Venäjän maailmanmahti on heikentynyt ja Suomen tärkeys puskurialueena korostuu, joten venäläistämistoimet kiihtyvät.
- Ensimmäinen sortokausi: Suomen suurruhtinaskunta yritetään liittää osaksi Venäjää. Ensimmäinen sortokausi (1899-1905) päättyy Venäjällä puhjenneisiin levottomuuksiin.
- Toinen sortokausi: Venäjä kaventaa Suomen autonomiaa voimakkaasti 1908-1917. Venäjällä syttyy vallankumous, mikä antaa Suomelle mahdollisuuden itsenäistyä.
Itsenäisyyden aika
- Sisällissota: Sisällissota valkoisten ja punaisten välillä syttyy 1918. Valkoiset voittavat noin 5 kk kestäneen sodan.
- Ensimmäinen presidentti: Eduskunta säätää lain, jonka mukaan valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Suomen ensimmäiseksi presidentiksi valitaan K. J. Ståhlberg vuonna 1919.
- Sotavuodet 1939-1945: Suomi puolustaa itsenäisyyttään Neuvostoliittoa vastaan talvi- ja jatkosodassa.
- Jälleenrakennusta: Sotavuosia seuraa jälleenrakennuspolitiikka, jossa maata rakennetaan uudelleen ja sodan arpia hoivataan.
- YYA-sopimus: Vuonna 1948 Suomen ja Neuvostoliiton välille solmitaan YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta.
- Paasikivi-Kekkonen-linja: Presidentti Paasikiven ja Kekkosen johdolla Suomi ylläpitää myönteisiä välejä itänaapuriin ja puolueettomuuspolitiikkaan.
Kohti länttä
- 1960-luvun uudistukset: Suomessa tehdään monia sosiaalipoliittisia uudistuksia, kuten peruskoululaki, eläkelait, rennompi alkoholilaki ja puoluelaki.
- 1970-luku - länteen flirttailua: Suomessa järjestetään Euroopan turvallisuus ja yhteistyökonferenssi 1973, ja Suomi lähenee hitaasti mutta varmasti länttä.
- Neuvostoliitto hajoaa: Neuvostoliitto hajoaa ja YYA-sopimus raukeaa 1991.
- Suorat kansanvaalit: Vuonna 1994 järjestetään ensimmäiset presidentinvaalit, joissa presidentti valitaan suoraan kansanvaaleilla. Presidentiksi valitaan Martti Ahtisaari.
- Suomi liittyy EU:hun: Vuonna 1995 Suomi liittyy EU:hun kansanäänestyksellä: 56,9 % suomalaisista kannattaa liittymistä.
- 2000-luku: uudet tuulet: Historian ensimmäiseksi naispresidentiksi valitaan Tarja Halonen. Samalla perustuslakia uudistetaan ja presidentin valtaa vähennetään.
Tämän pikakelauksen ulkopuolelle jää monia keskeisiä ja mielenkiintoisia tapahtumia, joihin voit perehtyä täällä.
Suomen poliittiset puolueet
Miltä Suomen politiikka näyttää tänä päivänä? Vaikket tietäisi siitä paljoa, muista nämä kaksi käsitettä: edustuksellinen demokratia ja monipuoluejärjestelmä.
- Edustuksellinen demokratia tarkoittaa sitä, että puolueet asettavat jäseniään ehdolle vaaleihin ja kansalaiset äänestävät ehdokkaiden joukosta suosikkiaan.
- Monipuoluejärjestelmä tarkoittaa sitä, että vaaleihin osallistuu eri puolueita, jotka kilpailevat keskenään äänistä.
Tällä pääsee jo alkuun, mutta mitä ne puolueet ovat? Ne voi ajatella ryhmänä henkilöitä, jotka ajavat yhdessä itselleen tärkeitä yhteisiä arvoja. Yhden puolueen ytimessä voi olla esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastustaminen, toisen suomalaisuus ja kolmannen kristilliset arvot.
Tästä päästääkin Suomen puoluekenttään, joka on melko kirjava (eduskuntapuolueet suuruusjärjestyksessä):
| Eduskuntapuolue | Perustamisvuosi | Puheenjohtaja | Arvot | Poliittinen kirjo |
|---|---|---|---|---|
| Kokoomus | 1918 | Petteri Orpo | yksilönvapaus, yrittäjyys, kansainvälisyys | keskusta–oikeisto |
| Perussuomalaiset | 1995 | Riikka Purra | suomalaisuus, kansanvalta, maahanmuutto- ja EU-kriittisyys | oikeisto |
| SDP | 1899 | Antti Lindtman | oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, työ, koulutus | keskusta–vasemmisto |
| Keskusta | 1906 | Annika Saarikko | vastuullisuus, vapaus, paikallisuus | keskusta |
| Vihreät | 1987 | Sofia Virta | kestävyys, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus | keskusta–vasemmisto |
| Vasemmisto | 1990 | Li Andersson | oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vapaus | vasemmisto |
| RKP | 1906 | Anna-Maja Henriksson | kaksikielisyys, vapaus, tasa-arvo | keskusta–oikeisto |
| KD | 1958 | Sari Essayah | kristillisyys, perhe, oikeudenmukaisuus | keskusta–oikeisto |
| Liike Nyt | 2018 | Hjallis Harkimo | vastuullisuus, yrittäjyys, yksilövapaus | keskusta–oikeisto |
Tämänhetkisen hallituksen muodostavat Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP ja Kristillisdemokraatit, joten Suomessa siirryttiin Sanna Marinin vasemmalle nojaavasta hallituksesta Petteri Orpon luotsaamaan oikeistohallitukseen.
Eduskuntapuolueiden lisäksi Suomessa on myös rekisteröityjä puolueita, jotka jäivät ilman eduskuntapaikkaa, kuten Avoin Puolue, Sinimusta Liike, Suomen Kommunistinen puolue ja Vapauden liitto. Vaihtoehtoja siis riittää, joten jokaiselle löytyy varmasti mieluisa puolue.
Suomen presidentinvaalit 2024
Kirjoitushetkellä politiikassa puhutaan paljon myös vuoden 2024 presidentinvaaleista, jotka ovat aivan nurkan takana. Istuvan presidentin Sauli Niinistön taival Suomen ykkösmiehenä tulee päätökseen, ja seuraavaksi presidentiksi valitaan joku seuraavista:
- Pekka Haavisto – valitsijayhdistyksen ja Vihreiden tukema ehdokas
- Alexander Stubb – Kokoomuksen ehdokas
- Jussi Halla-aho – Perussuomalaisten ehdokas
- Mika Aaltola – valitsijayhdistyksen ehdokas
- Olli Rehn – valitsijayhdistyksen ja Keskustan tukema ehdokas
- Jutta Urpilainen – SDP:n todennäköinen ehdokas
- Li Andersson – Vasemmistoliiton ehdokas
Ennakkokaavailuissa Pekka Haavistoa pidetään hienoisena ennakkosuosikkina, mutta kisassa ei ole selkeää voittajaa tai edes kärkikaksikkoa. Kukaan ehdokkaista ei tule saamaan ensimmäisellä kierroksella äänienemmistöä, joten presidenttikisa ratkotaan toisella kierroksella kahden eniten ääniä saaneen kandidaatin välillä.
Vaaleissa mielenkiintoisinta onkin se, kumpi kakkoskierroksen ehdokkaista miellyttää vastaleiriä enemmän. Haavisto saa varmasti vankan tuen vasemmalta eli Vasemmistoliiton, Vihreiden ja SDP:n äänestäjiltä, mutta muuten hän jakaa vahvasti mielipiteitä.
Jos hän saa vastustajakseen Stubbin, kilpailusta tulee varmasti tiukka. Perussuomalaiset tuskin hyppäävät sankoin joukon Stubb-kelkkaan ykköskierroksella, mutta toisella kierroksella kelkassa voi olla jo tunkua, jos vastaan asettuu Haavisto.
Mihin kelkkaan itse meinaat hypätä? Äänestäminen onnistuu ennakkoäänestyksessä 17.–23.1. tai virallisena äänestyspäivänä 28.1.2024. Mahdollinen (lue: hyvin todennäköinen) toinen kierros järjestetään 11.2., ja seuraava presidentti vahvistetaan keskiviikkona 14.2.
Politiikan opiskelu Suomessa
Tiesitkö jo kaiken tämän, koska elät politiikka-aallon harjalla? Kenties opiskelet politiikkaa tai haluaisit opiskella sitä? Suomessa se onnistuu monessa eri yliopistossa, ja politiikan tutkimuksen kohdalla valtio-oppi on suuntauksista perinteisin:
- Helsingin yliopistossa voi opiskella politiikkaa ja viestintää.
- Turun yliopistossa voi opiskella poliittista historiaa ja valtio-oppia.
- Tampereen yliopistossa voi opiskella politiikan tutkimusta.
- Jyväskylän yliopistossa voi opiskella valtio-oppia.
- Lapin yliopistossa voi opiskella politiikkatieteitä ja sosiologiaa.
- Åbo Akademissa voi opiskella valtio-oppia.
Monet yliopistot tarjoavat myös yhteiskuntatieteiden opintoja, jotka eivät mene yksi yhteen valtio-opin kanssa, mutta ne linkittyvät kuitenkin politiikan teemoihin. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella voi opiskella yhteiskuntapolitiikkaa.
Politiikan opiskelijat eivät valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin, vaan opinnot avaavat monenlaisia työelämän ovia. Yksi voi työllistyä poliittisen elämän eri sektoreille, toinen kansainvälisiin tehtäviin, kolmas tutkimuspuolelle, neljäs mediaan ja viides koulutukseen.
Mahdollisia työpaikkoja on toisin sanoen valtavasti, sillä opiskelu antaa monipuolisen työkalupakin: kriittistä silmää, viestintätaitoja, yleissivistystä, tutkimustietoa ja soveltamistaitoja. Näitä osataan arvostaa kaikilla aloilla, ja koska kaikkea voi tarkastella politiikan näkökulmasta, politiikan opiskelu todella kannattaa.
Lähteet
1. Allianssi. Yleiskieliset puolue-esittelyt. Viitattu 31.10.2023 https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/yleiskieliset-puolue-esittelyt/
2. Juha Ristamäki ja Lauri Nurmi. (24.8.2023). IL-kysely: Uudet luvut julki – Näin kävisi presidentinvaalien toisella kierroksella. Iltalehti. Viitattu 31.10.2023 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0e83c3fc-adb0-40c4-b5cb-abfe3c0dc829
3. Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi ja kumppanit. (2009). Suomen poliittinen historia 1809–2009 (6. uud. p.). WSOY Oppimateriaalit.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
