Olemme tässä artikkelisarjassa sukeltaneet pianonsoiton maailmaan ja esitelleet mm. historian tärkeimpiä pianosäveltäjiä sekä suurimpia pianovirtuooseja. Artikkelit pistivät miettimään, miltä samanlaiset listat näyttäisivät Suomen mittapuulla.
Taiteilijoita on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, sillä taide on lopulta mielipidekysymys. Tämän artikkelin tavoitteena ei olekaan listata suomalaisen pianonsoiton crème de la crème vaan esitellä huippupianisteja, pianosäveltäjiä ja pianonsoiton opettajia, jotka ovat vieneet suomalaista pianonsoittoa eteenpäin ja jättäneet siihen lähtemättömän vaikutuksen.
Ingeborg Hymander
Taiteen ja urheilun kentillä ajatellaan usein, että jos omat taidot eivät riitä huipulle, tyydytään valmentamaan tai opettamaan tulevaisuuden huippuja. Pianonsoitossa tässä mennään pahasti metsään, sillä iso osa konserttipianisteista toimii myös opettajina ja osa jopa suosii sitä.
Näin tapahtui Ingeborg Hymanderin (1865–1938) kohdalla, jolla oli kaikki edellytykset elättää itsensä konserttipianistina. Hän kuitenkin pyhitti aikansa pianonsoiton opettamiseen ja pedagogiikan kehittämiseen.
Hymander toimi pianonsoiton opettajana Helsingissä monena vuosikymmenenä ja oli julkaisemassa alan ensimmäisiä suomenkielisiä oppikirjoja. Hän olikin uranuurtaja, jonka opeissa kävi monia suomalaisia huippupianisteja. Kehitä taitojasi, pianotunnit Helsinki!
Selim Palmgren
Selim Palmgren (1878–1951) tunnetaan ennen kaikkea säveltäjänä, joka jäi Suomessa Jean Sibeliuksen suureen varjoon. Hän oli myös taitava pianisti, joka niitti kansainvälistä mainetta omien pianosävellyksiensä tulkitsijana.
Palmgrenin tuotanto kattaa yli 300 pianokappaletta. Monissa niissä hän tasapainottelee suomalaisten ja kansainvälisten vaikutteiden välillä; hänen tyylinsä oli Sibeliusta kansainvälisempi eikä näin sopinut yhtä hyvin aikaan, jolloin Suomessa rakennettiin omaa kansallista identiteettiä.
Tämä ei kuitenkaan himmennä Palmgrenin loistoa. Häntä pidetään suomalaisen pianomusiikin pioneerina sekä ensimmäisenä suomalaisena pianokonserttojen säveltäjänä. Uransa loppua kohden Palmgrenin asema Suomessa vankistui, ja hänestä tuli Sibelius-Akatemian ensimmäinen sävellyksen professori.
France Ellegaard
France Ellegaardia (1913–1999) on kutsuttu Skandinavian pianistien kuningattareksi ja yhdeksi koko 1900-luvun parhaista konserttipianisteista. Hän syntyi Ranskassa tanskalaisille vanhemmille ja hankki aikuisiällään Suomen kansalaisuuden, joten paikka listalla on taattu!
Ellegaard opiskeli pianonsoittoa Pariisissa ja rohmusi nuorena monia kunniamerkintöjä ja palkintoja. Konsertoinnin hän aloitti 15-vuotiaana ja esiintyi tiheään Euroopan tärkeimmissä musiikkiympyröissä. Hänet tunnettiin erityisesti etevänä Chopin-tulkitsijana.
Vuonna 1949 hän avioitui suomalaisen taidemaalarin Birger Carlstedtin kanssa ja muutti Suomeen. Hän nousi nopeasti suomalaisten suursuosikiksi, ihastui maahan ja hankki Suomen kansalaisuuden ja jäi niille sijoille.
Konsertoinnin ohella Ellegaard opetti pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja esiintyi viimeisen kerran vuonna 1982 69-vuotiaana.
Liisa Pohjola
Liisa Pohjola (1936–2021) syntyi Seinäjoella vuonna 1936 musiikkisukuun. Hän aloitti pianonsoiton osin ulkoisesta paineesta, sillä hänen musisoivat veljensä tarvitsivat säestäjää. Sisaruskatraasta kasvoi kaikista merkittäviä musiikkivaikuttajia ja Liisa Pohjolasta suomalaisen pianon legenda.
Pohjola aloitti musiikkiopinnot Helsingissä ja eteni sieltä nopeasti maailmalle. Opintoja kertyi mm. Itävallassa, Ranskassa ja Saksassa, mikä siivitti hänen tietään kohti suomalaisen pianonsoiton kirkkainta kärkeä.
Pohjola esiintyi solistina Suomessa ja ulkomailla ja opetti pianonsoittoa ensin Turun konservatoriossa ja myöhemmin Sibelius-Akatemiassa pianomusiikin professorina. Hän keräsi uransa aikana monia tunnustuksia, kirkkaimpana vuonna 2010 myönnetty valtionpalkinto elämäntyöstään.
Superprof auttaa sinut eteenpäin, löydä siis täydellinen pianonopettaja vastaten omia tarpeitasi.
Ralf Gothóni
Raumalla vuonna 1946 syntynyt Ralf Gothóni aloitti musisoinnin nuorena: 3-vuotiaana käteen iskettiin viulu, joka vaihtui parin vuoden päästä pianoon. Pian hän soitti Vivaldia, Beethovenia ja Bachia, eikä mennyt kauaa, kun Gothóni alkoi kehitellä pianon ääressä omia sävellyksiään.
Pojan taidot laitettiin perheessä merkille, ja pianonsoittoa alettiin harjoittelemaan toden teolla – ensin kovakurisen isän ja sitten pianonsoiton opettajan johdolla. Murrosiässä musisointi jäi kuitenkin taka-alalle, ja Gothóni lopetti harrastuksen kokonaan.
Tätä jatkui pari vuotta, kunnes hän kuuli radiosta Griegin pianokonserton, purskahti itkuun ja riensi kotiin soittamaan. Tauko ei ollut syönyt parasta terää, sillä hän haki pian Sibelius-Akatemiaan ja pääsi sisään maksimipisteillä.
Tästä Gothóni ponnisti pitkälle kansainväliselle uralle, jonka aikana hän on esiintynyt maailman suurimmilla lavoilla ja suurimpien orkestereiden kanssa soolopianistina. Hänen palkintokaapistaan löytyy mm. Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto vuodelta 1983 sekä Pro Finlandia -mitali vuodelta 1990.
Gothóni on työskennellyt myös kapellimestarina ja musiikkipedagogina, ja vuonna 2012 Espanjan kuningatar Sofia palkitsi hänet taiteellisista ja pedagogisista ansioistaan. Oletko itse kiinnostunut musiikkipedagogin opinnoista? Etsi itsellesi pianotunnit Tampere ja saavuta tavoitteesi!
Matti Raekallio
Vaikka kulunut stereotypia ”musiikinopettajat ovat vain epäonnistuneita muusikoita” pitäisi jonkun kohdalla paikkansa, Matti Raekallion (s. 1945) kohdalla näin ei varmasti ole.
Jos CV:stä löytyy 30 vuoden edestä Sibelius-Akatemiaa sekä yli 10-vuotinen professuuri maailman maineikkaimmassa musiikkipyhätössä New Yorkin Julliardissa, ei voi olla vain loistava pedagogi vaan myös loistava pianisti.
Helsingissä syntynyt Raekallio aloitti pianonsoiton verrattain myöhään 11-vuotiaana, mutta vakuuttui muutamassa vuodessa siitä, että pianonsoitto ja musiikki oli hänen tulevaisuutensa. Hän muutti 17-vuotiaana piano-opintojen perässä Lontooseen, josta tie vei Wienin ja Pietarin kautta Sibelius-Akatemiaan.
Konserttilavoilla Raekallio on esittänyt muun muassa Beethovenia, Skrjabinia ja Prokofjevia, ja levytyksiä on kertynyt noin 20 albumin verran. Nykyään Raekallio majailee Helsingissä ja opettaa freelance-pohjalta huippupianisteja sekä etänä että paikan päällä.
Iiro Rantala
Iiro Rantalan (s. 1970) musiikkitaival alkoi seitsemänvuotiaana Cantores Minores -poikakuorossa. Tästä innostuneena hän aloitti piano-opinnot Käpylän musiikkiopistossa ja myöhemmin Oulunkylän Pop & Jazz -opistossa, josta tie vei edelleen Sibelius-Akatemian jazzmusiikin linjalle.
Sibelius-Akatemiassa ollessaan Rantala perusti Eerik Siikasaaren ja Rami Eskelisen kanssa Trio Töykeät -jazztrion, josta kasvoi nopeasti yksi Suomen arvostetuimmista jazzpoppoista.
Rantala ei kuitenkaan tyytynyt tähän vaan suuntasi rapakon taakse New Yorkiin lisäopintojen perässä. Manhattanin School of Musicin jazzosasto osoittautui harmillisesti ”täydeksi flopiksi”, jolloin Rantala vaihtoi klassiselle linjalle.
Rantalan CV:ltä löytyykin yli 2 000 keikkaa Trio Töykeän riveissä, monia pienempiä projekteja, mittava soolotuotanto maailmankiertueineen sekä lukuisia sinfoniaorkesteriesityksiä Suomessa ja ulkomailla. Hän on myös säveltänyt musiikkia valkokankaalle, televisioon ja teatterilavoille, joten Rantalan huippuun hiottuun tekniikkaan ja vauhdikkaaseen viihdyttävyyteen voi törmätä monessa paikkaa.
Kansainvälisiin säveltäjähuippuihin voi tutustua toisessa artikkelissamme.
Antti Siirala
Jos suomalaisia pianisteja haluaisi laittaa jonkinlaiseen järjestykseen, Antti Siirala (s. 1979) olisi varmasti listan kärkipäässä. Tätä puoltaa pelkästään se, että Siirala on kaikkien aikojen voitokkain suomalaispianisti:
- Vuonna 1997 hän voitti Wienin arvostetun Beethoven-kilpailun 18-vuotiaana.
- Vuonna 2000 Siirala voitti Lontoon kansainvälisen pianokilpailun sattuman kautta, sillä häntä pyydettiin korvaamaan äkillisesti sairastunutta finalistia.
- Vuonna 2003 voitot tarttuivat sekä Dublin että Leedsin kansainvälisestä pianokilpailusta, jota pidetään yhtenä Euroopan kovatasoisimmista kilpailuista.
Tällöin 24-vuotias Antti Siirala kuului Euroopan kuumimpiin nimiin, ja konserttikalenteri oli buukattu useammalle vuodelle. Sittemmin Siiralaa on palkittu myös äänilevyistään, joilla hän on tulkinnut mm. Haydnia, Mozartia, Beethovenia ja Brahmsia ylistyssanojen saattelemana.
2010-luvun alkupuolella konserttielämä sai vaihtua opetushommiin, kun Siirala aloitti Münchenin musiikkikorkeakoulun pianonsoiton professorina. Tässä hän seurasi oman opettajansa – muuan Matti Raekallion – jalanjälkiä, ja Siiralalle on kertynyt opetuskokemusta myös New Yorkin Juilliard Schoolista sekä Sibelius-Akatemiasta.
Suomesta onkin ponnistanut maailmalle monia huippupianisteja, jotka ovat hurmanneet sekä konserteilla että levytyksillään. Maine ja mammona eivät kuitenkaan ole kaikki kaikessa, vaan monet heistä ovat luoneet uraa myös opettajana ja koulineet tulevaisuuden pianotähtiä.
Kuka suomalaisista pianisteista on sinun suosikkisi? Kommentoi alle!
Lähteet
1. Isopuro, Jukka. 20.4.1999. Pianotaiteilija France Ellegaard. Yle. Viitattu 19.8.2024
2. Konttori-Gustafsson, Annika. 15.1.2021. Ingeborg Hymander – suomalaisen pianopedagogiikan uranuurtaja. Taideyliopisto. Viitattu 19.8.2024
3. Lehtonen, Tiina-Maija. 2.5.2019. Pianotaiteilija Ralf Gothóni eli lapsuutensa kovassa kurissa. Yle. Viitattu 19.8.2024
4. Lähdetie, Ismo: Palmgren, Selim. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. Viitattu 19.8.2024
5. Mattila, Mattias. 1.1.2022. Suomen merkittävimpiin pianisteihin lukeutunut Liisa Pohjola on kuollut. Yle. Viitattu 19.8.2024
6. Mattila, Mattias. 20.5.2021. Maailmankuulu soitonopettaja Matti Raekallio: "Lapsilta pitäisi vaatia enemmän, meikäläisellä peruskoulutuksella ei kiinalaisille pärjätä”. Yle. Viitattu 19.8.2024
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
