Mitä kielioppi-sanasta tulee ensimmäisenä mieleen? Vaikka äidinkieli olisi ollut suosikkiaineita koulussa, moni tuskin muistelee kielioppia hyvällä. Sitä on saattanut opiskella toista kymmentä vuotta, mutta silti pilkut löytyvät väärästä paikasta, joka ja mikä menevät sekaisin ja kongruenssin kanssa riittää töitä. Jaa niin minkä? Nimenomaan.
Yhteen blogitekstiin on turha lähteä tiivistämään suomen kielioppia – sitä varten löytyy huomattavasti laadukkaampia, kattavampia ja asiantuntevampia lähteitä. Löydät alempaa sen sijaan lähteitä kieliopin harjoitteluun ja tarkistamiseen, ja esittelemme artikkelin lopussa yleisimpiä kielioppivirheitä siltä varalta, että etsit pikakorjausta!
Laita kieliopit kirjanmerkkiin
Äidinkielen harjoittelu voi tuntua vaikeammalta kuin vieraiden kielten treenaaminen. Kielen tärkeimmät palaset ovat jo hallussa, ja iso osa tehtävistä on suunnattu heille, jotka opiskelevat suomea vieraana kielenä. Miten suomea äidinkielenään puhuvan kannattaa lähestyä harjoittelua?
Aina ensin on hyvä miettiä omaa tilannettaan ja taitotasoaan. Jos tavoitteena on kehittää omaa kielipäätään työelämää varten, ja töissä joutuu pyörittelemään virkakieltä, siihen liittyen löytyy paljon hyödyllistä tietoa Kotuksen (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) sivuilta. Jos taas ongelmat piilevät oikeinkirjoituksessa, apu voi löytyä kielioppikursseilta tai verkkokieliopeista.
Joidenkin tavoitteena on pärjätä hyvin yo-kokeissa, jolloin aiempien kokeiden tekeminen, mallivastauksiin perehtyminen ja Ylen abitreeni tarjoavat parhaan kokonaisuuden. Harjoittelu kannattaa siis aloittaa tavoitteiden asettamisella ja sotasuunnitelman laatimisella.
”Kehittyä kieliopissa” ei ole kovinkaan kaksinen tavoite; kieltä käytetään eri paikoissa ja eri tekstilajeissa eri tavoin, joten harjoittelua kannattaa lähestyä omasta näkövinkkelistään: missä suomea käyttää eniten, mitkä suurimmat kompastuskivet ovat ja miten niitä saa harjoiteltua?
Valtaosa suomalaisista kirjoittaa hyvin, ja ongelmat ovat usein pieniä. Tästä syystä ongelmat on hyvä aluksi paikantaa, jotta harjoittelu keskittyy oikeisiin osa-alueisiin.
Yleishyödyllisiä lähteitä
Ylen äidinkielen tehtäväpankki on hyvä vaihtoehto kaikille, jotka haluavat palautella kielen perusasioita mieleen ja harjoitella niitä tehtävien avulla. Tehtäviä löytyy niin ääntämiseen, alkukirjaimiin, yhdyssanoihin, paikannimiin, numeroihin, välimerkkeihin kuin kirjoittamiseenkin, ja ne on jaettu mukavan pieniin kokonaisuuksiin.
Kielen pieniä rakennuspalasia voi harjoitella myös Kotuksen suomen kielen pähkinöillä. Kielenhuollonpähkinöiden avulla voi testata omaa osaamistaan oikeinkirjoituksen ja kielen rakenteiden osalta, ja innokkaimmat saavat paljon irti myös sana-, murre-, nimi- ja virkakielipähkinöistä.
Kolmas kelpo vaihtoehto on Kirjoittajan ABC-kortti, joka sisältää kaikenkirjavaa tietoa kirjoitusprosessista, tekstin- ja kielenhuollosta sekä testiaseman, jossa voi jälleen testata omia taitojaan monipuolisesti.
Jos haasteet eivät liity niinkään oikeinkirjoitukseen tai kielioppiin vaan esimerkiksi tekstin tuottamiseen, monilukutaitoon tai argumentointiin, Ylen Äidinkieli: Oppimateriaali voi olla paras vaihtoehto. Sivuston artikkeleista voi oppia esimerkiksi tekstien välistä kommunikaatiota, kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa, tyylin ja kontekstin merkitystä sekä vaikuttamisen keinoja, jotka kaikki auttavat syventämään omia kirjoitustaitojaan.
Palaute on kultaakin kalliimpaa
Kirjoittamisesta voi oppia itsenäisesti paljon, mutta kirjoittajana kehittyminen vaatii myös palautetta. Jos kirjoittaa harvoin, voi olla vaikea tunnistaa oman kielensä kehityskohteita, ja taitavatkin kirjoittajat sokaistuvat toisinaan omille teksteilleen.
Koulumaailmassa palautetta tulee niin paljon, että siihen helposti turtuu. Jos kirjoittamisesta innostuu myöhemmällä iällä, tarjolla ei enää olekaan ilmasta ja laadukasta palauteautomaattia, vaan sitä joutuu etsimään muualta.
Monet yritykset, kuten Kirjoittajaklubi ja Kirjoittajakoulu, tarjoavat maksullisia kirjoituskursseja, joilta saa palautetta kirjallisesta ilmaisustaan. Kotuksen verkkosivuilta löytyy puolestaan oikeinkirjoituskurssi, joka sisältää teoriaa ja harjoituksia mm. alkukirjaimista, välimerkeistä ja yhdyssanoista. Tässä kohtaa kannattaa jälleen miettiä, mitkä omat kehityskohteet ovat ja minkälainen palaute auttaa parhaiten – koneelta vai ihmiseltä saatu.
Palautetta voi hankkia myös yksityisopetuksesta. Superprofilla on kirjoitushetkellä 15 äidinkielen yksityisopettajaa, ja yksittäisen tunnin hinta alkaa 15 eurosta. Yksityisopetuksen parhaita puolia on sen räätälöitävyys ja oppilaslähtöisyys: tunteja voi ottaa juuri niin monta kuin haluaa ja silloin, kun itselle sopii, ja ne keskittyvät oppijan tarpeisiin ja tavoitteisiin.
Olisiko suomen kielen opiskelu netissä sinulle se oikea vaihtoehto?
Resursseja kieliopin tarkistamiseen
Kirjoittamisessa ei voi koskaan olla täydellinen, mikä pätee myös kielioppiin. Harva pystyy oppimaan Ison suomen kieliopin kannesta kanteen, joten käden ulottuvilla on hyvä olla muutama luotettava lähde kimurantteihin tilanteisiin.
Wikipedian kanssa kehotetaan aina olemaan kriittinen, mutta tänä päivänä sitä voi pitää oikein kelvollisena ja luotettavanakin starttipaikkana kaikenlaiselle tiedonhaulle. Kielioppiin se sopii erityisen hyvin, sillä kyseessä on vakiintunut aihe, joka muuttuu harvoin, ja jos muutoksia tulee, ne ovat pieniä.
Eri artikkeleita on siis kerettyä hioa paljon vuosien mittaan, ja keskeinen sisältö löytyy tiivistetysti yhdestä artikkelista, mikä tekee navigoinnista helppoa. Jos siis haluat samalla kertaa tarkistaa peruslausetyypit ja sijamuodot, löydät ne helpoiten Wikipedian Suomen kielioppi -artikkelista.
Jos kaipaat kattavampaa mutta kuitenkin selkeää verkkokielioppia, Finnlectura on siihen hyvä vaihtoehto. Sivusto tarjoaa kaiken tarvittavan niin äänneopista, muoto-opista kuin lauseopistakin, ja yksittäiset artikkelit ovat mukavan pelkistettyjä ja selkeitä. Eri aiheet on verkkokieliopeille tyypilliseen tapaan linkitetty yhteen, joten toisiinsa liittyvien artikkelien välillä on helppo liikkua.
Jos taas haluat oppaan, joka tarjoaa kaiken maan ja taivaan väliltä, etkä pelkää haasteita, suuntaa Ison suomen kieliopin verkkoversioon. Se sisältää yli 1700 artikkelia suomen kielen kieliopista, joten jos Wikipedia ja Finnlectura jättävät jossakin asiassa kylmäksi, sisältö on varmasti VISKissä – jos sen vain löytää. Kieliopin vaikeus selittyy sen kohdeyleisöllä: se on suunnattu ennen kaikkea kielen ammattilaisille.
Viimeisenä muttei suinkaan vähäisempänä on Kielitoimiston ohjepankki. Se ei yllä sisällöltään lähellekään VISKiä, mutta sieltä löytyy kaikki tarvittava selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Itse suuntaan Kotuksen kielioppiin erityisesti silloin, kun haluan tarkistaa jotain yksityiskohtaista, kuten ukrainankielisten nimien taivuttamisen tai erikoismerkkien käytön. Ohjepankin esimerkit ovat myös parhaimmasta päästä, ja monista artikkeleista löytyy sekä tiivistelmä että koko ohje, mikä helpottaa tiedonhakua.
Jos siis haluat oppia kielioppia johdonmukaisesti, Wikipedia ja Finnlectura sopivat siihen. Jos taas haluat paneutua kielenhuollon ongelmiin, Kielitoimiston ohjepankki on erinomainen vaihtoehto. Suomen kielen opettaja voisi olla myös oikein hyvä ratkaisu!
Yleisiä kielioppivirheitä
Ylempänä esitellyt sivustot auttavat kielioppivirheiden kanssa. Alempaa löydät puolestaan yleisimpiä virheitä, joiden korjaaminen on helppoa! Oikeinkirjoitusvirheet jäivät listauksen ulkopuolelle, ja fokus on kieliopissa. Suomen kielen kurssi Tampere, olisiko se hyvä vaihtoehto sinulle?
1. Joka vai mikä
Suomessa pää- ja sivulause erotetaan pilkulla, jos niillä ei ole yhteistä lauseenjäsentä. Joka ja mikä ovat relatiivipronomineja, joilla on omat tehtävänsä sivulauseessa: joka viittaa yleensä pilkkua edeltävään sanaan, mikä edeltävään lauseeseen.
- Sinuhe egyptiläinen on paras kirja, jonka olen koskaan lukenut.
- Ulkona paistaa aurinko, mikä saa hymyn huulille.
Tähän ja alla oleviin kohtiin liittyy luonnollisesti poikkeuksia, joihin voi perehtyä esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankin sivuilla!
2. Kuin vai kun
Kun- ja kuin-konjunktiot näyttävät kovin samalta, mutta niiden välillä on kirjoitetussa kielessä selkeä ero: kun ilmaisee aika- tai syysuhdetta, kuin puolestaan vertailua.
- Soitan takaisin, kun ehdin.
- Olen pidempi kuin sinä.
Kimurantteja ovat sanaliitot, jossa aikasuhde ja vertailu yhdistyvät: samaan aikaan kun/kuin; sikäli kun/kuin. Näissä tilanteissa ei ole varsinaista väärää vastausta, vaan raja on häilyvä.
Esimerkeissä näkyy myös yksi olennainen ero konjunktioiden välillä: vertailevan kuin-konjunktion eteen ei tule pilkkua! Samaan aikaan kun -kaltaisissa rakenteissa saa valita, käyttääkö pilkkua vai ei.
3. Kongruenssi
Selasitko koko artikkelin vain löytääksesi johdannossa mainitun kongruenssin? Pahoittelut siitä! Kongruenssi tarkoittaa sitä, että lauseenjäsenet elävät sulassa sovussa keskenään. Esimerkiksi lauseen subjektin ja predikaatin tulee mukautua toisiinsa:
- (Sinä) kirjoitat hyvää suomea.
- Ykkösluokkalaiset vasta harjoittelevat suomen kielioppia.
Tähänkin liittyy erikoisuuksia, kuten määränilmausten kanssa: ”Suurin osa/yli 50 prosenttia oppilaista uskoo kirjoittavansa hyvin.” Samaan kategoriaan kuuluvat myös ryhmäsanat: ”Henkilöstö on tyytyväinen muutoksiin”. Suurin osa oppilaista ja henkilöstö koostuvat useammasta kuin yhdestä ihmisestä, mutta predikaatti on silti yksikössä.
4. Omistusliitteet
Omistusliitteiden puuttuminen johtuu todennäköisesti siitä, ettei niitä ruukata käyttää puhuessa. Monet sanovat siis mieluummin ”Se on mun auto” kuin ”Se on minun autoni” tai ”Se on teidän päätös” kuin ”Se on teidän päätöksenne”. Yleiskieleen omistusliitteet kuitenkin kuuluvat, ja ne pitää muistaa myös 3. persoonan kanssa:
- Herra Huu ja hänen ystävänsä
- Presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion vastaanotto oli todella onnistunut.
5. Lauseiden erottelu
Monesti törmää myös lauseisiin, joita ei ole eroteltu oikealla tavalla. Päälauseiden välissä saattaa olla pisteen sijaan pilkku tai sitten pää- ja sivulausetta ei ole eroteltu oikealla konjunktiolla.
Kävin aamulla lenkillä, huomenna pääsen treenaamaan joukkueen mukana.
- Korjausehdotus: Kävin aamulla lenkillä, ja huomenna pääsen treenaamaan joukkueen mukana.
- Korjausehdotus: Kävin aamulla lenkillä. Huomenna pääsen treenaamaan joukkueen mukana.
Kokeeseen kannattaa lukea useampana iltana, viimeisen illan pänttäämisellä ei pääse pitkälle.
- Korjausehdotus: Kokeeseen kannattaa lukea useampana iltana – viimeisen illan pänttäämisellä ei pääse pitkälle.
- Korjausehdotus: Kokeeseen kannattaa lukea useampana iltana, sillä viimeisen illan pänttäämisellä ei pääse pitkälle.
Bonus: vieras sanajärjestys
Suomen kielessä ei ole oikeaa tai väärää sanajärjestystä, joten bonuskohdan vinkki ei ole varsinainen virhe. Käänteinen informaatiorakenne on kuitenkin suomen kielelle epätyypillinen piirre. Suomessa tuttu asia kerrotaan ensin ja uusi asia sen jälkeen:
- Keskeyttäminen ja arvostelu ovat huonoja käytöstapoja. Niihin lasketaan myös rumien sanojen käyttö, toisten kustannuksella nauraminen ja kiittämättömyys.
Englannin kielessä informaatiorakenne on usein käänteinen, joten se on hyvin voinut vaikuttaa rakenteen yleistymiseen suomessa. Edellä olevan lauseen voi ilmaista käänteisesti näin:
- Huonoja käytöstapoja ovat muiden keskeyttäminen ja arvostelu. Myös rumien sanojen käyttö, toisten kustannuksella nauraminen ja kiittämättömyys lasketaan huonoihin käytöstapoihin.
Lauseen kyllä ymmärtää, mutta se ei ole yhtä selkeä kuin ensimmäisen lauseen teema–reema-rakenne.
Tunnistitko itsesi joistain kohdista? Yleisimmät kielioppivirheet ovat pieniä, ja ne vaikuttavat ymmärrettävyyteen vain harvoin. Mikäli teksti kuitenkin pyrkii antamaan asiantuntevan kuvan, pienet ja helposti korjattavat virheet syövät uskottavuutta nopeasti. Ota siis kielioppi haltuun netin materiaalien, kirjoituskurssien tai yksityisopetuksen avulla ja kehity kirjoittajana!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
