Huhtikuun 9. päivänä vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Juhlapäivän kunniaksi Ilta-Sanomat kirjoitti vuonna 2024 uutisen suomalaisten yleisimmistä kielioppivirheistä. Lista on laadittu suomen kielen professori Hanna Lappalaisen avustuksella:
- kaksoispassiivi
- pilkutus ja välimerkit
- yhdyssanat
- subjektin ja predikaatin kongruenssi eli mukautuminen
- omistusliitteet
Oletko koskaan miettinyt, miltä suomen kieli näyttää vieraskielisen silmin tai opiskeletko suomea vieraana kielenä? Yllä oleva viisikko on varmasti vaikea myös S2-opiskelijoille, mutta kielen näkee eri tavoin, jos se ei ole oma äidinkieli.
Esittelemme seuraavaksi suomen kielen asioita, jotka ovat vaikeita erityisesti S2-opiskelijoille. Tavoitteena ei ole kuitenkaan korostaa virheitä, koska suomea saa puhua monella tavalla. Tavoitteena ei ole myöskään opettaa – artikkelin lopussa on sivustoja ja linkkejä sitä varten!
Sijamuodot ja partitiivi
Suomen sijamuodot ovat monen ensimmäinen kulttuurishokki. Useissa kielissä sanojen suhteita ja rooleja imaistaan prepositioilla (esim. englannin in, on ja at). Suomessa sama tehdään sijamuodoilla, jotka liitetään sanan vartaloon:
- talo → talossa → talosta → taloon
Substantiivit, adjektiivit, numeraalit ja pronominit taipuvat sijamuodoissa, joita on yhteensä 15. Haastetta lisää se, että sanan vartalo muuttuu usein taivuttaessa. Esimerkiksi sanan puku genetiivimuoto on puvun (tästä lisää kohta). Tässä yleisimmät sijamuodot:
| Sijamuoto | Substantiivi | Adjektiivi | Pronomini | Numeraali |
|---|---|---|---|---|
| NOMINATIIVI | talo | musta | minä | kolmas |
| GENETIIVI | talon | mustan | minun | kolmannen |
| PARTITIIVI | taloa | mustaa | minua | kolmatta |
| ESSIIVI | talona | mustana | minuna | kolmantena |
| TRANSLATIIVI | taloksi | mustaksi | minuksi | kolmanneksi |
| INESSIIVI | talossa | mustassa | minussa | kolmannessa |
| ELATIIVI | talosta | mustasta | minusta | kolmannesta |
| ILLATIIVI | taloon | mustaan | minuun | kolmanteen |
| ADESSIIVI | talolla | mustalla | minulla | kolmannella |
| ABLATIIVI | talolta | mustalta | minulta | kolmannelta |
| ALLATIIVI | talolle | mustalle | minulle | kolmannelle |
Yksi vaikeimmista sijamuodoista on partitiivi, joka vastaa kysymyksiin mitä, ketä ja kuinka monta. Partitiiville ei ole suoraa vastinetta englannissa tai monissa muissa kielissä, mikä tekee sen oppimisesta vaikeaa. Partitiivin valinta ei ole myöskään aina selkeä:
Voidaan sanoa (genetiivi):
- Viime vuonna raati valitsi voittajan.
- Kirjoitan viestin pian.
Mutta myös (partitiivi):
- Tänä vuonna se ei valitse voittajaa.
- En kirjoita viestiä.
Verbin rektio
Sijamuodot ja partitiivi liittyvät verbin rektioon. Rektio tarkoittaa sitä, että verbi määrää siihen liittyvän sanan sijamuodon. Esimerkiksi syventyä- ja tutustua-verbien kanssa käytetään illatiivia:
- syventyä opiskeluun
- tutustua uusiin ihmisiin
Haaveilla- ja toipua-verbit vaativat puolestaan elatiivin:
- haaveilla unelmista
- toipua tappiosta
Verbin rektio on vaikeaa juuri siksi, että vaadittu sijamuoto vaihtelee. Yksi verbi voi vaatia partitiivin, toinen akkusatiivin ja kolmas illatiivin. Verbin rektiot voivat olla substantiiveja (kävin Italiassa) tai verbejä (kävin juoksemassa)1:
Substantiivi
- Pidän hedelmistä
- Myöhästyin luennolta.
- Vihaan hellettä.
Verbi
- Alan opiskella englantia.
- Olen etsimässä aarteita.
- En päässyt opiskelemaan.
Koska rektiot eivät tunnu aina loogisilta, niitä pitää opetella ulkoa. Ulkoa opettelua vaikeuttaa se, että sama verbi voi tarkoittaa eri tilanteissa eri asioita:
- Pidin puheen ystäväni häissä.
- Pidän puhelinta öisin yöpöydällä.
- Pidän sinusta.
- Minun pitää ottaa särkylääke.
Rektiot muistuttavat tässä englannin kielen fraasiverbejä, joiden prepositiot voivat vaihdella. Take in, take out, take off, take on, take to ovat kaikki oikein mutta tarkoittavat täysin eri asioita.
Astevaihtelu
Miksi sanomme samaan aikaan "Suomen pääkaupunki on Helsinki" ja "Olen kotoisin Helsingistä"? tai "Kerrostalon vieressä on kauppa" ja "Käyn kaupassa"? Astevaihtelun takia!
Astevaihtelu tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että sanan sisällä oleva konsonantti (k, p, t) voi kadota tai muuttua toiseksi äänteeksi taivuttaessa:
- puku – puvun
- pappi – papin
- konsertti – konsertissa
Astevaihtelu koskee konsonantteja k, p ja t sekä niiden yhdistelmiä muiden konsonanttien kanssa. Vaikean tästä tekee se, että astevaihteluun liittyy paljon sääntöjä ja muistettavaa. Homman jujuna on kaksi perustilaa – vahva aste ja heikko aste – jotka vaihtelevat keskenään:
| Vahva aste | Heikko aste | Esimerkki |
|---|---|---|
| -kk- | -k- | laukku - laukut |
| -pp- | -p- | kaappi - kaapit |
| -tt- | -t- | matto - matot |
| -k- | - | selkä - selät |
| -p- | -v- | rapu - ravut |
| -t- | -d- | äiti - äidit |
| -nk- | -ng- | kenkä - kengät |
| -nt- | -nn- | ranta - rannat |
| -lt- | -ll- | multa - mullat |
| -rt- | -rr- | parta - parrat |
| -mp- | -mm- | rumpu - rummut |
Yleiskieli vs. puhekieli
Suomi eroaa rakenteiltaan monista Euroopan suurkielistä. Kun opiskelija pääsee jyvälle kirjakielestä, vastaan tulee uusi haaste: suomen puhekieli eroaa kirja- tai yleiskielestä paljon. Puhekieli vaihtelee paljon myös alueellisesti.
Kirjakieli
- Sinä olet myöhässä.
- Olemme kohta siellä.
- Menen kohta nukkumaan.
- Haluatko tulla mukaan?
Puhekieli
- Sä oot myöhäs.
- Ollaan just siel.
- Mie meen koht nukkuun.
- Läheks messii?
Puhekieli rakentuu samoista palikoista kuin kirjakieli, mutta sanat lyhenevät, äänteet muuttuvat ja rakenteet yksinkertaistuvat. Vieraskieliset joutuvat siis opiskelemaan kahta järjestelmää rinnakkain.
Puhekielen harjoittelua ei auta se, että suomalaiset osaavat hyvin englantia. Moni vaihtaa nopeasti englantiin, kun juttukaveri tekee virheen tai etsii sanaan. Se ei tarkoita, että toisen kielitaito olisi huono, vaan tarkoituksena on helpottaa viestimistä.
Muita yleisiä ongelmia
Yllä olevalle listalle olisi voinut laittaa monia muitakin juttuja, koska ihmiset ovat erilaisia. Oma äidinkieli ja yleinen kielitaito vaikuttavat paljon siihen, mitkä asiat tuntuvat vaikeilta. S2-opiskelijat voivat kipuilla myös esimerkiksi näiden kanssa:
Pitkät yhdyssanat
Suomen kielessä on paljon pitkiä yhdyssanoja, kuten maitokaakaojuomajauhe ja elintarviketurvallisuusvirasto. Pituuden lisäksi haasteena on tunnistaa, missä sanojen rajat menevät ja miten ne vaikuttavat toisiinsa.
Vieraat äänteet
Suomi ei ole äänteiltään erityisen vaikea kieli, mutta tietyt äänteet eroavat muista kielistä. Suomenkielisen on helppo erottaa a/ä ja o/ö, mutta muille ne voivat kuulostaa tismalleen samalta. Y/u ja terävä ärrä aiheuttavat nekin haasteita.
Pitkät vokaalit ja konsonantit
Suomen kielessä lähes kaikki äänteet voivat olla joko lyhyitä (yksi kirjain) tai pitkiä (kaksi kirjainta). Kaksi peräkkäistä vokaalia tai konsonanttia vaikuttavat ääntämisen lisäksi merkitykseen: tuli on eri asia kuin tulli tai tuuli.
Vokaaliharmonia
Suomessa vokaalit jaetaan etuvokaaleihin (a, o, u) ja takavokaaleihin (y, ä, ö) sekä neutraaleihin (e, i). Vokaaliharmonia tarkoittaa sitä, että etu- ja takavokaalit eivät saa sekoittua samassa sanassa: pöytä (etu) ja auto (taka).
Vastapainona mielenkiintoa ja logiikkaa
Tästä artikkelista voisi päätellä, että suomi on mahdottoman vaikea kieli oppia. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa! Suomessa riittää haasteita ja sääntöjä, mutta niiden taustalla piilee usein paljon logiikkaa. Suomeen liittyy myös monia mielenkiintoisia juttuja2:
Suomen kielessä yhtä kirjainta vastaa yleensä yksi äänne, mikä tekee ääntämisestä ja kirjoittamisesta helppoa ja loogista.
Uusia sanoja muodostetaan liittämällä sanavartaloihin johtimia. Esimerkiksi sanasta kirja tulee kirjasto, kirjailija ja kirjallisuus, mikä helpottaa sanojen opiskelua.
Suomen kielessä on paljon sääntöjä mutta vähän poikkeuksia. Vaikka sijamuotoja on yhteensä 15, ne toimivat johdonmukaisesti ja loogisesti.
Koska sanoja muodostetaan johdinten avulla, ne ovat ytimekkäitä. Esimerkiksi juoksentelisinkohan vaatii englanniksi monta sanaa: "I wonder if I should run around aimlessly."
Suomessa on 8 vokaaliäännettä (a, e, i, o, u, y, ä ja ö), joita käytetään puheessa paljon. Vokaalien paljous tekee puheesta soljuvaa ja melodista.
Kenties pahin virhe onkin ajatella, että suomea on mahdoton oppia, ja pelätä virheiden tekemistä. Uuden kielen opiskelu vaatii aina aikaa, mutta se on aina mahdollista. Opiskelun tukena voi käyttää esimerkiksi näitä sivustoja:
- Uusi kielemme -sivustolla on yli 650 englanninkielistä artikkelia suomen kieliopista.
- Kielibuustin sivuilla on hyviä resursseja ja materiaaleja opiskeluun.
- Kielitoimiston ohjepankissa on selkeitä ohjeita suomeksi.
- Kielitoimiston sanakirjasta voi tarkistaa sanojen merkityksiä ja taivutusmuotoja.
Jos itsenäinen opiskelu tuntuu vaikealta, Superprofin kirjoilla on kymmeniä suomen kielen yksityisopettajia, jotka tuovat opiskeluun selkeyttä, rakennetta, palautetta ja tukea!
Lähteet
- Kielenoppijan työkalupakki. Verbin rektiot. Viitattu 25.5.2026
- Kieliö. 15 + 1 faktaa suomen kielestä. Viitattu 25.5.2026
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
