Perinteet luovat joulun taian. Yhdelle jouluperinteet voivat tarkoittaa herkuista notkuvaa joulupöytää, toiselle aikaista joulusaunaa ja kolmannelle kuusen hakua – joillekin kaikkia niistä. Monien suomalaisten joulu koostuukin samoista perinteistä, mutta silti joulu toisessa perheessä tuntuisi vieraalta.
Millaisia perinteitä sinun jouluusi kuuluu? Esittelemme tässä
- joulun taustaa
- yleisimpiä suomalaisia jouluperinteitä
- perinteiden syntyjä syviä.
Joulun taustaa
Joulu on juhla, jota on pitkään vietetty Jeesuksen syntymän muistoksi. Viime vuosikymmeninä joulu on kaupallistunut paljon, mutta tiesitkö, että joulun perinteet ulottuvat vielä paljon kristinuskoa kauemmas?
Pohjoismaissa ”joulua” on juhlittu tuhansien vuosien ajan, ja syy sille löytyi talven pimeydestä ja kylmyydestä. Viikingit tiettävästi viettivät keskitalven juhlaa syöden ja juoden sukulaistensa kanssa sekä ylistäen Odinia ja muita jumalia, jotta he kääntäisivät kylmän talven kohti kevättä.
Keskitalven juhlaan liittyi myös uhrausperinteitä: talvipäivänseisaus eli 21 tai 22. joulukuuta on vuoden pimein päivä, ja aurinko ja valo haluttiin saada takaisin kaikin keinoin. Myös Suomessa oli tapana juhlia talvipäivänseisausta ja auringon syntymäpäivää, jolloin muinaisten jumalten ajateltiin syntyneen.
Vuoden tärkein juhla suomalaisille oli kuitenkin ns. kekrijuhla eli loppusyksystä juhlittu sadonkorjuujuhla, joka sai 1900-luvun mittaan väistyä joulun tieltä. Kekrijuhla näkyy kuitenkin tavalla tai toisella monissa suomalaisen joulun perinteissä.
Löydä kokkauskurssi tarpeisiisi Superprofissa!
Suomalaiset jouluperinteet
Joulu on levon ja rauhoittumisen juhla, eikä siihen sovi turhan tarkat aikataulut. Jos jouluaaton haluaa kuitenkin pakata täyteen tyypillisiä perinneaktiviteetteja, se voisi näyttää jotakuinkin tältä:
8.00 Aatto alkaa telkkarilla
Monen suomalaisen jouluaatto alkaa television katselulla, sillä telkusta näytetään aina samat jouluklassikot. Päivä starttaa klo 8.00 Joulupukin Kuumalla linjalla, jota on näytetty Ylen kanavilla 1991 lähtien. Sen jälkeen on perinteisesti näytetty Lumiukko-animaatio.
Muita klassikoita ovat esimerkiksi Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu -elokuva sekä Kauneimmat joululaulut -konsertti. Monen jouluperinteeseen kuuluu myös joulurauhan julistus, joka on luettu Turussa aina 1300-luvulta saakka.
Joulurauhan julistukseen liittyy vanha sananparsi "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi". Vanhojen lakien mukaan jouluraha kesti 20 päivää alkaen Tuomaanpäivästä 21. joulukuuta ja päättyen Nuutinpäivään 13. tammikuuta.
12.00 Joulupuuro
Joulun perinteisiin kuuluu tietysti myös joulupuuro, joka syödään jossain vaiheessa aattopäivää. Nykyisin joulupuuro on riisipuuro, johon on tapana piilottaa manteli hyvän onnen merkiksi. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina: riisi oli 1900-luvulle saakka arvokas raaka-aine, ja ennen sitä joulupuuro tehtiin yleensä ohrasta, rukiista tai kaurasta.
13.00 Ylös, ulos ja (hiihto)lenkille
Jouluaattoon liittyy yleensä myös raikasta ilmaa. Jotkut suuntaavat hiihtoladuille, toiset hautuumaalle ja kolmannet kuusen hakuun. Ennen vanhaan kuusi oli tapana hakea itse, mutta nykyisin monet ostavat sen valmiina. Oletko koskaan miettinyt, mistä joulukuusen perinne on saanut alkunsa?
Yhden tarinan mukaan ensimmäinen julkinen joulukuusi oli 1440-luvun Tallinnassa. Toiset taas väittävät, että joulukuusen perinne on lähtöisin 1500-luvun Saksasta. Oli miten oli, kuusen uskotaan viittaavaan paratiisin elämänpuuhun, ja aikoinaan joulupuun ei tarvinnut olla kuusi vaan muut ikivihreät puut kävivät myös hyvin.
Suomeen joulukuuset saapuivat 1800-luvun alkupuoliskolla: paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli vuonna 1829 tiettävästi kahdeksan kuusta! Ne yleistyivät ensin helsinkiläisissä säätyläiskodeissa ja 1900-luvun alkupuolella muualla Suomessa, ja samaa kaavaa noudattivat monet muutkin perinteet.
Etsi omia tarpeitasi vastaava kokkauskurssi Helsinki!
15.00 Aikainen joulusauna
Joulusauna on perinteistä pyhimpiä, ja se lämmitetään usein tavallista aiemmin. Aikainen sauna ei kuitenkaan yleistynyt joulun mukana, vaan se on ollut pitkään osa perinteistä sadonkorjuu- eli kekrijuhlaa. Kekrissä kiuas saatettiin lämmittää heti aamulla, jotta vainajien henget saivat kylpeä pitkän kaavan mukaan.
Vainajien lisäksi aikaisin saunominen liittyi myös tonttuihin, joilla on pitkät perinteet Suomessa (tästä lisää kohta). Viimeisten saunojien oli tapana laittaa puita pesään, jotta kotitonttu sai peseytyä.
Harva suomalainen enää lämmittää joulusaunan tonttujen tai vainajien takia, mutta aikaisen saunan perinne on silti jäänyt elämään. Yksi syy tälle on varmasti käytännöllisyys: joulua vietetään usein isommalla porukalla, jolloin saunojia on tavallista enemmän. Jouluun mahtuu myös monenlaista (ilta)ohjelmaa, jolloin saunaa on hyvä aikaistaa.
17.00 Kuusen koristelu
Yksi jouluaaton kohokohdista – varsinkin lapsille – on joulukuusen koristelu, joka on perinteisesti yhdistetty 1500-lukuun, kristinuskoon ja uskonpuhdistaja Martti Lutheriin. Luther oli erään tarinaan mukaan ihastellut kuusipuiden lomasta pilkistäviä tähtiä, mikä sai hänet koristelemaan kotona olleet kuusen oksat pienillä kynttilöillä.
1600-luvun alun Ranskasta löytyy puolestaan ensimmäinen maininta asuntoon tuodusta kokonaisesta kuusesta, joka koristeltiin paperisilla ruusuilla, kynttilöillä, kekseillä ja makeisilla. Tästä alkoi koristeluperinne, joka levisi hiljalleen ympäri Eurooppaa ja lopulta Suomeen:
Perinteiset kuusenkoristeet linkittyvät vahvasti kristinuskoon:
- Ennen vanhaan kuusen oksille laitettiin esimerkiksi omenoita, jotka symboloivat paratiisin elämänpuun hedelmiä.
- Kuusen latvaan laitettava tähti muistuttaa joulutähteä, joka loisti seimen yllä. Sen uskotaan viittaavan myös tietäjiin, jotka löysivät Jeesus-lapsen tähteä seuraamalla.
- Enkelikoristeet julistavat joulun ilosanomaa.
- Kynttilät tuovat pimeään vuoden aikaan valoa, ja palava kynttilä on elämän ja kuolemattomuuden symboli.
18.00 Ylensyönti
Tässä kuvitteellisessa jouluaatossa ruoka valmistuu kätevästi itsestään, mutta todellisuudessa sen valmistelu aloitetaan kuitenkin varhain ja jopa monta päivää aiemmin. Pelkkä kinkun valmistaminen vie monta tuntia, ja monissa kodeissa joululeipiä, pipareita ja kakkuja leivotaan pitkin päivää.
Itse kokkaaminen ei kuitenkaan ole se, mistä joulu tunnetaan, vaan jouluherkkujen syöminen. Suomalaisesta joulupöydästä on perinteisesti löytynyt kinkkua, laatikoita, kalaa, rosollia sekä kaljaa. Monet nykypäivän jouluherkuista yleistyivät kuitenkin vasta 1900-luvun mittaan, ja ennen sitä varsinaista jouluruokaa ei edes ollut.
Vanhin ja perinteisin suomalainen jouluruoka on lipeäkala, joka oli tapana valmistaa joka talossa itse. Se oli joka kodin ylpeyden aihe, mutta perinne alkoi hiipua 1900-luvulla, jolloin kinkusta tuli joulupöydän kruunu. Muita supisuomalaisia jouluruokia ovat esimerkiksi peruna- ja lanttulaatikko.
Haluaisitko tietää lisää jouluisten jälkiruokien taustoista?
20.00 Joulupukin ja tonttujen odottaminen
Kun maha on ääriään myöten täynnä, on ruokalevon aika. Rauhoittuminen voi kuitenkin olla vaikeaa erityisesti lapsille, sillä edessä häämöttää jouluaaton kohokohta: pukki ja lahjat!
Joulupukki
Joulupukin esikuvana pidetään 300-luvulla elänyttä piispaa ja hyväntekijää Pyhä Nikolausta. Legendan mukaan hän syntyi nykyisen Turkin alueella, ja häntä pidettiin merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojelupyhimyksenä. Englanninkielinen joulupukki eli ”Santa Claus” onkin saanut nimensä häneltä (englanniksi ”Saint Nicholas”, latinaksi ”Sanctus Nicolaus”).
Suomeen tämä lahjoja jakava Nikolaus rantautui 1800-luvun alkupuolella. Aluksi hän pukeutui harmaaseen turkkiin, mutta 1900-luvulla asu vaihtui punaiseen amerikkalaisen pukin innoittamana. Nikolaus ei kuitenkaan ollut ensimmäinen pukki Suomessa, vaan heitä oli paljon ennen kristinuskoakin. Esimerkiksi eläimen taljaan ja sarviin sonnustautunut ”kekripukki” kiersi syysjuhlassa talosta toiseen viinan ja herkkujen perässä!
Kokkauskurssi voi tuoda sinulle lisää luovuutta resepteihisi.
Tontut
Lahjojen jakamiseen liittyy vahvasti myös joulutontut, nuo pukin kiltit apurit. Suomalaisen kansanperinteen tontut eivät kuitenkaan olleet erityisen kilttejä tai lapsenomaisia, vaan niitä pidettiin kohdin haltijoina, joita piti kohdella hyvin.
Kotitonttu oli uskomuksen mukaan harmaaseen pukeutunut vanha ukko tai eukko, joka saattoi ruveta ilkikuriseksi. Näin ollen sille piti tarjota ruokaa, saunalöylyt ja nukkumapaikka. Ajatus kiltistä joulutontusta yleistyi Suomessa vasta 1800-luvun lopulla.
Lahjat
Joululahjoja alettiin jakaa Suomessa 1700-luvulla. Perinne sai jälleen alkunsa kaupungin säätyläisistä ja levisi sitä kautta maaseudulle. Tyypillisiä lahoja olivat esimerkiksi itse tehdyt vaatteet ja esineet sekä ruoka ja juoma, joita annettiin yleensä perheenjäsenille.
Lahjoja on kuitenkin jaettu joulun aikana paljon aiemminkin. Esimerkiksi Rooman valtakunnassa oli tapana antaa lahjoja vuoden pimeimpänä aikana ennen kristinuskon yleistymistä. Kun kristinusko levisi, lahjojen jakaminen yleistyi ja levisi entisestään, sillä tietäjät olivat tuoneet Jeesus-lapselle lahjoja.
Kuuluuko teidän jouluunne joitain muita perinteitä? Kommentoi alle!
Lähteet
1. Anni Reenpää. (22.12.2020). Voi tonttu, minkä teit! Tiesitkö, että suomalainen tonttu on alkujaan omapäinen otus, joka saattoi suuttuessaan polttaa koko talon? Kotiliesi. Viitattu 21.12.2023 https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/nostalgia/joulutonttu/
2. ET-toimitus. (24.12.2015). ”Hyvää pakanoiden juhlaa” – tiesitkö tämän joulun historiasta? ET-lehti. Viitattu 21.12.2023 https://www.etlehti.fi/artikkeli/koti_ruoka/hyvaa_pakanoiden_juhlaa
3. Iltalehti. (22.12.2014) Tiedätkö, miksi joulukuusessa on palloja? 7 yllättävää faktaa koristeista. Viitattu 21.12.2023 https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/2014121818939536
4. Pirkko Vekkeli. (20.12.2022). Pukki, kuusi ja piparit – suomalaisilla on paljon rakkaita jouluperinteitä, mutta mistä ne ovat saaneet alkunsa? Meillä kotona. Viitattu 21.12.2023 https://www.meillakotona.fi/artikkelit/yleisimmat-jouluperinteet
5. UPM blogi. Joulukoristeiden värikäs historia. Viitattu 21.12.2023 https://www.upmpulp.com/fi/uutiset-ja-materiaalit/blogit-ja-tarinat/stories/the-colourful-history-of-christmas-decorations/
6. Yle. (24.12.2008). Joululahjoja jakoivat jo muinaiset roomalaiset. Viitattu 21.12.2023 https://yle.fi/a/3-6131387
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
