Suomalainen kulttuuri on monimuotoista ja rikasta. Se kattaa elämän monet osa-alueet taiteesta ruokakulttuuriin, urheiluun ja arvoihin. Se tarkoittaa myös suomalaisia perinteitä, kuten kokkojen polttamista juhannuksena tai joulusaunaa – ja tietysti tapakulttuuria. Lisäksi s2 opetus käsittelee näitä ilmiöitä syvällisesti.
Tämä artikkelipaketti ottaa suomalaisen kulttuurin suurennuslasin alle ja esittelee sen eri muotoja, kuten suomalaisia tapoja, arvoja, perinneruokia ja tärkeimpiä juhlia.
Mitä suomalainen kulttuuri pitää sisällään?
Kulttuuri on parhaimmillaan todella laaja käsite. Laajimmillaan sen voi nähdä elämäntapana, joka kattaa kaikenlaiset tiedot, tavat, arvot ja perinteet. Toisaalta voidaan puhua esimerkiksi populaarikulttuurista tai urheilukulttuurista, jolloin kulttuurin käsite on paljon suppeampi.
Kulttuuri voikin tarkoittaa eri tilanteissa – ja eri ihmisille – eri asioita.
Monelle kulttuurista tulee mieleen taide ja kirjallisuus. Ne voi ajatella kulttuuri-kolikon kääntöpuolena, sillä taide kuvastaa aina tietyn ajan kulttuuria. Otetaan esimerkiksi Eero Järnefeltin maalaus vuodelta 1893:
2000-luvun kaupunkilaisen silmin maalauksesta voi tulla mieleen esimerkiksi tulipaloa tai sotaa seurannut tuho. Teos kuitenkin kuvaa kaskiviljelyä eli polttoviljelyä, joka oli 1700- ja 1800-luvulla yleinen maanviljelystekniikka.
Maalaus kuvastaa suomalaisen maaseutuväestön kurjuutta ja köyhyyttä. Vuosina 1892–1893 viljasato epäonnistui Suomessa monin paikoin, mikä johti nälänhätään. Tämä koetteli etenkin köyhää maaseutua, mikä näkyy etualan tytön anelevassa katseessa sekä nälän turvottamassa vatsassa.
Maalauksessa on myös uskonnollisia piirteitä, sillä kaskesta savu muodostaa kehän tytön pään ympärille – pyhimyksen tapaan. Teoksen nimi ”Raatajat rahanalaiset” on puolestaan suoraan Elias Lönnrotin Kalevalasta, joka tunnetaan Suomen kansalliseepoksena:
tuop’ on piika pikkarainen, raataja rahanalainen
Kalevala, Yhdeskolmatta runo
Nimi linkittyy myös suomen murteisiin, sillä raataja tarkoitti savolaismurteissa kaskiviljelijää. Yksittäisestä taideteoksesta voikin saada valtavasti tietoa siitä, millaista suomalaisten elämä on tiettyyn aikaan ollut – tietoa suomalaisesta kulttuurista.
Taiteen lisäksi suomalainen kulttuuri näkyy esimerkiksi uskonnoissa ja katsomuksissa. Kristinuskolla on ollut Suomessa pitkään tärkeä rooli, mutta se on laskenut tasaista tahtia: vuonna 1950 95 % suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, tänä päivänä reilut 60 %.
Yksi suomalaisten perusoikeuksista onkin uskonnonvapaus, jonka mukaan kaikki ovat tasa-arvoisia uskonnostaan tai vakaumuksestaan riippumatta. Iso osa kulttuurista onkin sellaista, mitä ei voi nähdä, kuten ajattelutapoja, arvoja ja perinteitä.
Suomalainen tapakulttuuri
Yksinkertaisimmillaan tapakulttuuri tarkoittaa käytöstapoja ja normeja, joita monet suomalaiset noudattavat – kuten naapurien tervehtimistä rappukäytävässä tai kenkien poisottoa sisällä. Tässä muutamia muita esimerkkejä:
- Virallisissa tilanteissa suomalaiset tykkäävät kätellä. Läheisten ja sukulaisten kanssa on sen sijaan yleistä halata.
- Keskustellessa suomalaiset menevät usein suoraan asiaan. Juttelu on vuorottaista, sillä toisen päälle puhuminen koetaan töykeäksi. Myös hiljaiset hetket ovat yleisiä.
- Ruokailutottumusten osalta monet suomalaiset syövät kaksi lämmintä ruokaa päivässä, lounaan ja päivällisen. Kouluun ei myöskään tarvitse viedä omia eväitä.
- Iso osa suomalaisista saunoo vähintään kerran viikossa, ja saunaan mennään usein ensimmäisen kerran alle puolivuotiaana. Saunakaveriksi käy niin perheenjäsen, ystävä kuin liikekumppani, ja kaikki ovat lauteilla samalla viivalla.
- Matot pestään matonpesupaikoilla tai mattolaitureilla, minkä taustalla on perinne pestä matot järvessä tai meressä.
Nämä tavat ja tottumukset pätevät varmasti isoon osaan suomalaisista, mutta (tapa)kulttuuri muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa. Ennen ei esimerkiksi tullut kuuloonkaan syödä hattu päässä, mikä on nykyään melko yleistä.
Suomessa onkin korostunut valinnan vapaus ja yksilöllisyys. Tämä näkyy myös suomalaisissa arvoissa: tietyt asiat yhdistävät meistä monia, mutta yksilöiden välillä on myös suuria eroja.
Yleisiä suomalaisia arvoja ovat muun muassa rehellisyys, tasa-arvo, yhdenmukaisuus, turvallisuus sekä luonto-arvot. Näitä arvostetaan varmasti ympäri maailmaa, mutta suomalaiset ovat arvostaneet niitä eri kyselyissä monia muita enemmän.
Suomalaisesta kulttuurista olisikin vaikea puhua ilman luontoa. Vaikka luonto on tänä päivänä harvalle suomalaiselle elinehto, monet pitävät sitä itselleen tärkeänä:
- Luonto tarjoaa monille mielenrauhaa ja energiaa.
- Monet suomalaiset marjastavat, sienestävät, metsästävät tai käyvät kalassa.
- Pelkkä lähiluonnossa liikkuminen on tärkeä osa monen arkea.
- Luonnosta voi nauttia myös luontokuvien, -dokumenttien ja -kirjojen muodossa.
Luonnolla onkin paljon tarjottavaa, ja suomalaiset osaavat arvostaa sitä.
Suomalaiset perinneruoat
Kulttuuri näkyy myös ruokapöydässä ja lautasella. Ruoka on aina tuonut ihmisiä yhteen saman pöydän ääreen, syventänyt suhteita ja rakentanut sitä kautta yhteisiä tapoja. Syöminen on perinteisesti ollut perheen yhteinen hetki, joka on viestinyt välittämisestä.
Lautasella kulttuuri näkyy puolestaan suosikkiruokina ja perinneherkkuina, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Nykyään ne ovat yhä useammin pizzoja ja pastoja, mutta ne voivat olla myös karjalanpiirakoita, hernekeittoa tai mämmiä, jotka ovat täynnä suomalaista ruokaperinnettä.
Kuten edelliskohdan arvojen kanssa, suomalaisilla ei ole yhteisiä perinneruokia. Valtaosa on varmasti joskus törmännyt karjalanpiirakkaan mutta harvempi kalakukkoon tai mustaanmakkaraan.
Suomalaiset perinneruoat ovatkin usein alueellisia, ja yhden perinneruoka voi olla toiselle täysin vieras. Yleisesti ottaen monet niistä on tehty vaatimattomista raaka-aineista, ja ruokakulttuuri on saanut vaikutteita sekä itä- että länsinaapurista.
Tässä muutamia tunnetuimpia perinneherkkuja:
- Ruisleipä äänestettiin vuonna 2016 Suomen kansallisruoaksi, ja sitä on syöty täällä satojen vuosien ajan.
- Karjalanpiirakka levisi ympäri Suomea 1900-luvulla Karjalan siirtoväen mukana, ja sittemmin siitä on kasvanut suursuosikki.
- Karjalanpaisti on suomalaisten pataruokien ykkönen, ja se äänestettiin vuonna 2007 Suomen kansallisruoaksi.
- Kalakukko on Itä-Suomen ja erityisesti Kuopion perinneruoka. Kalakukon paksun ruiskuoren sisällä on kala- ja sianlihatäytettä.
- Poronkäristys on tätä nykyä Lapin-matkailun ykkösherkku. Ennen se oli poromiesten pikaruokaa, sillä jäisestä poronpaistista oli helppo vuolla ohuita lastuja paistettavaksi.
- Mustamakkara on Tampereen ja Pirkanmaan perinneruoka, jota on valmistettu Suomessa yli 500 vuoden ajan.
- Mämmiä valmistetaan ruisjauhosta, ruismaltaista ja vedestä, ja sitä on herkuteltu Suomessa iät ajat: ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1700-luvulla, mutta villeimmät arviot menevät jopa 1100–1200-luvulle.
Suomalaiset juhlaperinteet
Suomalaiseen kulttuuriin linkittyy vahvasti myös erilaiset juhlat, jotka ovat meille kaikille yhteisiä. Juhlien kohdalla puhutaan usein juhlapyhistä tai pyhäpäivistä, sillä monella niistä on kristilliset juuret.
Suomessa on kuitenkin myös pitkä pakanallinen juhlaperinne. Esimerkiksi juhannusta vietettiin ennen kristinuskon saapumista Ukko ylijumalan kunniaksi. Monissa perinnejuhlissa yhdistyykin kristilliset ja pakanalliset perinteet.
Tässä muutamia tärkeimpiä suomalaisjuhlia:
- Uusivuosi on täynnä rakettien pauketta ja lupauksia tulevalle vuodelle.
- Loppiainen merkkaa joulunajan päätöstä.
- Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin, ja silloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta.
- Vappu on sekä kevään että työväen juhla.
- Juhannus on suomalaisten kansanjuhla, jolloin monet pakenevat mökeilleen ja kaupungit hiljenevät.
- Itsenäisyyspäivänä seurataan paraateja, katsotaan Tuntematon sotilas ja ihastellaan Linnan juhlien kutsuvieraita.
- Joulu on suomalaisten tärkein juhla täynnä herkullista ruokaa, yhdessäoloa, joululauluja sekä lahjoja.
Vielä 1900-luvun alkupuolella suomalaisten tärkein juhla oli loppusyksyn kekri, joka merkkasi maatalon syystoimien loppumista ja satokauden päättymistä. Muinoin kekri merkkasi myös vuoden vaihtumista, sillä maalaisarki rakentui satokauden ympärille.
Vaikka erilaiset juhlat yhdistävät suomalaisia, kukin juhlii niitä tavallaan. Monen jouluun kuuluu joululahjat, joulukuusi ja joulukinkku muttei suinkaan kaikkien. Perinteet elävätkin kaiken aikaa, ja tulevaisuuden joulu voi näyttää hyvinkin erilaiselta kuin tänä päivänä.
Kulttuuri elää ja kehittyy jatkuvasti myös yleisellä tasolla. Muutokset ovat harvoin suuria tai nopeita mutta kuitenkin varmoja, sillä kulttuuri sisältää muuttuvia asioita, kuten tietoja, tapoja ja arvoja. Kun siis suomalaiset muuttuvat, suomalainen kulttuuri muuttuu ja kehittyy siinä sivussa.
Kulttuurin rinnalla on kuitenkin perinteitä, jota pitää muista vaalia, sillä Suomen historia on täynnä asioita, joista voimme olla ylpeitä.
Lähteet
1. Edu.fi. Kultakausi-oppimateriaali. Viitattu 18.7.2024
2. Hertz. Suomalainen perinneruoka – lähde makumatkalle Suomen ympäri. Viitattu 18.7.2024
3. InfoFinland. Suomalainen tapakulttuuri. Viitattu 18.7.2024
4. Kulttuuriperinto.fi. Kaikki mitä sinun tulee tietää kulttuuristamme. Viitattu 18.7.2024
5. Yle. Oppiminen. Juhlapäivät – miksi tänään liputetaan? Viitattu 18.7.2024
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
