Olet maamme, armahin Suomenmaa, / ihanuuksien ihmemaa!
J. H. Erkko, runoilija
Mitä suomalaisesta kulttuurista tulee ensimmäisenä mieleen? Se voi olla suomalainen sisu, suomalaisten luontosuhde tai esimerkiksi suomen kieli. Kulttuurit rakentuvat monista tekijöistä, ja tämä artikkeli esittelee suomalaisen kulttuurin eri muotoja.
Suomalainen kirjallisuus
Helmikuun 28. päivänä juhlitaan Kalevalan päivää, joka tunnetaan myös suomalaisen kulttuurin päivänä. Ei olekaan ihme, että juuri kirjallisuus liitetään vahvasti suomalaiseen kulttuuriin.
Elias Lönnrotin kokoamasta runokokoelma Kalevalasta (1849) kasvoi nopeasti suomalaisuuden ja suomen kielen symboli aikana, jolloin suomalaisen identiteetin rakentaminen oli alkutekijöissään ja maata johdettiin ruotsin kielellä.
Lönnrotin ja kumppaneiden uroteot 1800-luvun alkupuolella viitoittivat tietä suomenkieliselle kirjallisuudelle ja mm. Aleksis Kivelle, jonka Seitsemän veljestä (1870) osoitti, että suomen kieli taipuu myös kulttuurin kieleksi. Kirjallisuus olikin tärkeässä roolissa siinä, että suomi nousi kansakunnan pääkieleksi.
Historian saatossa kirjallisuus on myös yhtenäistänyt suomalaisten repaleisia rivejä. Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia (1959–1962) auttoi suomalaisia käsittelemään itsenäistymiseen ja sotiin liittyviä traumoja. Kirjallisuus onkin aina aikansa tuote, ja kirjalliset teokset ikuistavat suomalaisia arvoja ja ajatuksia, tunteita ja tottumuksia.
Suomalainen taide
Kirjallisuuden lisäksi suomalainen kulttuuri elää muissa taiteen muodoissa, kuten maalaustaiteessa. Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja muut kansallistaiteilijat onnistuivat vangitsemaan suomalaisuuden ytimen, heijastamaan aikansa kulttuuria ja haastamaan yhteiskunnallisia normeja.
Arkkitehtuurissa suomalaisuus kiteytyy Alvar Aaltoon, jonka lukuisat rakennukset koristavat Suomea ja ulkomaita. Aalto tunnetaan myös huonekalujen ja koriste-esineiden suunnittelijana, ja monen kotia koristaa Iittalan Aalto-maljakko, suomalaisen muotoilun symboli.
Jos jatketaan merkkihenkilölinjaa, suomalainen musiikkiperinne linkittyy usein Jean Sibeliukseen, jonka Finlandia-hymni (1899) symboloi Suomen kansan nousua venäläisten sortotoimia vastaan.
Suomi tunnetaan tietysti myös metallikansana, ja Nightwishin ja Children of Bodomin kaltaiset yhtyeet ovat vieneet palan Suomea maailmalle. Metallin suosiolle on monia teorioita:
- Raskas musiikki tarjoaa muuten seesteisille suomalaisille keinon päästellä höyryjä.
- Suomen pitkät, kylmät ja sitä kautta synkeät talvet toimivat polttoaineena metallimusiikille.
- Perinteinen suomalainen folk-musiikki on melankolista, ja sen pakanallisuus taipuu hyvin metalliin.
- "Vika" on kenties hanavedessä?
Elokuvan ja TV:n saralla suomalaisuudesta tulee mieleen muun muassa Pertti "Spede" Pasasen ja Vesa-Matti Loirin Uuno Turhapuro, joka toi suomalaisia yhteen pilkkaamalla kaikkea mikä liikkuu: oikeistoa ja vasemmistoa, miehiä ja naisia, maaseutua ja kaupunkia.
On myös melko suomalaista räkättää vuotta vanhoille Kummeli-sketseille, katsoa Tuntematon sotilas joka itsenäisyyspäivä ja näyttää lapselle Muumi-animaatioita, koska itsekin on katsonut niitä pienenä.
Tarvitsetko apua suomen kielen opiskeluun? S2 opetus voi vastata tarpeitasi.
Uskonnot Suomessa
Myös uskonnoilla on tärkeä rooli suomalaisessa kulttuurissa. Kaiken taustalla on uskonnonvapaus, jonka mukaan kaikki Suomessa asuvat saavat itse valita uskontonsa – tai olla valitsematta.
Valtaosa eli reilut 60 % suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin kirkkokunta on ortodoksinen kirkko (1 %). Muihin uskonnollisiin liikkeisiin, kuten katoliseen kirkkoon tai buddhalaisuuteen, kuuluu yhteensä 1,8 % suomalaisista.
Uskontokuntiin kuuluvien osuus on laskenut Suomessa tasaista tahtia: vielä vuonna 2000 evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 85 % suomalaisista ja 1950-luvulla 95 %. Luvut eivät tietenkään kerro koko totuutta, sillä esimerkiksi maahanmuuttajista kaikki eivät ole rekisteröityneet uskonnollisiin yhteisöihin.
Ennen kristinuskoa Suomessa harjoitettiin alkuperäisuskontoja, joihin viitataan usein muinaisuskona. Suomalainen muinaisusko vaihteli ajan ja paikan mukaan, mutta sille oli tyypillistä muun muassa monijumalisuus, vainajien palvonta ja pyhä luontosuhde.
Suomalainen perinneruoka
Suomalaisesta kulttuurista on vaikea puhua ilman perinneruokia, joista monet koostuvat vaatimattomista raaka-aineista. Tyypillisiä perusantimia ovat ruisleipä, peruna ja erilaiset puurot, joita on nautittu Suomessa iät ajat.
Kaukaa tuleva kahvi on sekin olennainen osa suomalaista kulttuuria. Suomalaiset kuluttavat keskimäärin 12 kiloa kahvia vuodessa, mikä on eniten koko maailmassa. Kahvia juodaan tilanteessa kuin tilanteessa: aamukahveja, päiväkahveja, mitalikahveja, valmistujaiskahveja...
Suomalaiseen perinnepöytään kuuluu myös karjalanpiirakka, joka levisi 1900-luvulla sotaa paenneiden siirtokarjalaisten mukana ympäri Suomea. Perinneruoat ovatkin usein alueellisia: lappilaisen lautaselta löytyy usein poroa, rannikolta kalaa. Samalla tavalla kalakukkoja syödään erityisesti Savossa ja mustaamakkaraa Tampereella.
Perinneruokiin voi laskea myös maksalaatikon ja hernekeiton, jotka kuuluvat molemmat suomalaisten suosikkieineksiin. Jälkkäripuolella suosittuja herkkuja ovat pannukakku, korvapuusti ja mustikkapiirakka – leipäjuustoa ja mämmiä unohtamatta!
Juhlapyhät ja niihin liittyvät perinteet kertovat paljon Suomesta ja suomalaisista.
Suomalainen urheilu
Myös urheilu on erottamaton osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. Siniristilippu liehui ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle vuoden 1920 olympialaisissa, joissa juhlittiin yhteensä 36 suomalaismitalia.
Tätä seurannutta 16 vuoden jaksoa pidetään suomalaisen yleisurheilun kulta-aikana, joka poiki yhteensä 30 olympiakultaa. Sittemmin menestystä on tullut harvemmin, mutta yleisurheilun aukkoa on paikannut milloin hiihto, milloin jääkiekko, milloin moottoriurheilu ja milloin mäkihyppy.
Suomen kansallislajina pidetään Lauri Pihkalan kehittämää pesäpalloa, joka on säilyttänyt vankan suosionsa jääkiekon ja jalkapallon vanavedessä. Suomesta on tullut myös monta lajinsa mestaria:
mm. Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen
mm. Juha Kankkunen, Markus Grönholm ja Kalle Rovanperä
mm. Veikko Hakulinen, Virpi Kuitunen ja Iivo Niskanen
mm. Matti Nykänen ja Janne Ahonen
viisi maailmanmestaruutta: 1995, 2011, 2019, 2022 ja 2026
Kilpaurheilun ohella suomalaiset ovat aktiivisia kuntourheilijoita, mikä näkyy erityisesti talvisin hiihtoladuilla. Eikä pidä unohtaa penkkiurheilua: varsinkin jääkiekon maailmanmestaruudet tuovat kaikenkarvaiset suomalaiset yhteen toreille ympäri maata.
Suomalainen luonto
Metsät ovat monelta kantilta olennainen osa suomalaista kulttuuria: ne ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja toisaalta Suomen tärkein luonnonvara. Tämän voi yleistää laajemmin myös muuhun luontoon, sillä ylivoimainen enemmistö suomalaisista pitää luontoa itselleen tärkeänä: 87 % vastaajista Sitran teettämässä kyselyssä.
Vaikka luonto on monelle tärkeä, siihen liittyvät asenteet, ajatukset, tunteet ja toiminta voivat vaihdella. Iso osa kyselyyn vastanneista saa luonnosta aineetonta hyvinvointia, kuten mielenrauhaa, virkistystä, energiaa ja rentoutumista.
Yli puolet koki luonnon tärkeäksi myös sen antimien takia, kuten marjojen, sienten, riistan ja kalan. Valtaosalle on tärkeä päästä liikkumaan lähiluonnossa ja huolehtia siitä. Suomalaisten luontosuhde kattaa paljon muutakin, kuten vaikuttavat luontokuvat ja luontodokumentit.
Vaikka vain pieni osa suomalaisista on enää riippuvainen luonnon antimista, se koetaan keskeiseksi osaksi arkea, siitä ollaan huolissaan ja sen suojelemiseksi ollaan valmiita näkemään vaivaa.
Mistä suomalaisuus on tehty?
Suomalainen kulttuuri on monen summa, ja se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Tässä artikkelissa on esitelty monia ulkoisia ja tuotettuja asioita, kuten Kalevalaa, karjalanpiirakoita ja urheilumenestystä, mutta se voi olla paljon muutakin.
Se voi tarkoittaa juhannuksen pakomatkaa mökille, pesuvesien kantamista järvestä ja omasta rauhasta nauttimista. Tai työelämän suorasukaisuutta, saunanlauteita, joissa kaikki ovat samalla viivalla, äitiyspakkauksia tai kaikille avoimia kirjastoja – tai mitä tahansa tapakulttuuria.
Listalle voisi hyvin nostaa myös suomalaisen koulujärjestelmän, jota pidettiin pitkään maailman parhaana. Laadukas koulutus on tuonut suomalaisille koulutetun ja osaavan kansan maineen, mikä on johtanut Nokian ja Linuxin kaltaisten menestystarinoiden syntyyn.
Suomalaisessa kulttuurissa onkin monia asioita, joista saamme olla ylpeitä ja joita pitää vaalia.
Lähteet
- Kulttuuriperinto.fi. Kaikki mitä sinun tulee tietää kulttuuristamme. Viitattu 11.7.2024
- Lily.fi. Suomalainen kulttuuri – ihastuttavan omanlaistaan! Viitattu 11.7.2024
- Sitra. Suomalaisten luontosuhteet -kysely. Viitattu 11.7.2024
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
