Shakista puhutaan älypelinä. Älypeli on kuitenkin puhekielinen ilmaisu, jolle ei ole todellista tarkkaa määritelmää. Siinä mielessä ei myöskään voida sanoa, että shakki vaatii "älyä". Älykkyys linkittyy shakkiin tavalla tai toisella. Älykkäämpi ei kuitenkaan automaattisesti aina voita shakkipeliä.
Shakin pelaaminen vaatii strategiaa ja suunnittelua. Se on myös sosiaalinen peli, jossa täytyy ottaa toinen ihminen huomioon. Jos joku kehuskelee olevansa älykäs, koska pärjää hyvin shakissa, voi hän olla yhtä hyvin oikeassa kuin väärässä. Riippuen myös siitä miten älykkyys määritellään.
Tässä artikkelissa perehdymme siihen mitä älykkyys todella on ja miten se liittyy shakkiin. Onko älykkyys synnynnäinen ominaisuus? Onko se menestykkään shakin pelaamisen edelletys? Vai tuleeko shakinpelaaja kenties älykkäämmäksi juuri shakin pelaamisen ansiosta eikä toisin päin?
Mitä on älykkyys?
Aloitetaan älykkyyden määrittelystä. Älykäs, fiksu, viisas... kaikilla näillä sanoilla on jo puhekielessäkin hieman eri kaiku. Psykologian tieteenalalla vallitsee moniälykkyysteoria, joka jakaa älykkyyden seitsemään eri osaan:
- kielelliseen älykkyyteen,
- matemaattis-loogiseen älykkyyteen,
- musiikilliseen älykkyyteen,
- avaruudelliseen ja visuaaliseen älykkyyteen,
- liikunnalliseen älykkyyteen,
- intrapsyykkiseen älykkyyteen,
- ja interpsyykkiseen älykkyyteen.
Puhekielessä älykkyydellä viitataan useimmiten kielelliseen ja matemaattis-loogiseen älykkyyteen. Puhutaan myös yleisälykkyydestä mitä esimerkiksi älykkyysosamäärää testaavat testit mittaavat. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti tähän yleisälykkyyteen ja älykkyysosamäärään shakinpelaajilla.
Esimerkiksi Suomessa Mensa vastaa älykkyysosamäärän testauksesta. Heidän sivuillaan voi tehdä myös suppean ja suuntaa-antavan nettitestin omasta älykkyydestä. Älykkyysosamäärä vertautuu muun väestön tuloksiin, ja muun muassa Mensan jäsenyyteen vaaditaan 98 % muuta väestöä parempi testitulos.
Yleisälykkyyttä voisi luonnehtia myös yksilön kognitiivisena kyvykkyytenä. On totta, että shakin pelaamisessa vaaditaan erilaisia kognitiivisia taitoja. Tiedämme myös, että kognitiivisia taitoja voi kehittää. Älykkyys on perimän ja ympäristön lopputulema eikä vakiona pysyvä ominaisuus syntymästä lähtien.
Tiesithän, että älykkyysosamäärää mittaava testi kehitettiin alunperin seulomaan tukea tarvitsevia lapsia koulussa? Sen tarkoitus ei suinkaan ollut nostaa "älykkäitä" ihmisiä jalustalle. Sitä on myös kritisoitu siitä, että se määrittelee älykkyyden vain yhden mittariston kautta.
Älykkyysosamäärän testaus ei ole myöskään laajalti käytössä kaikissa maissa ja itse testikin on hieman erilainen maasta riippuen. Esimerkiksi Suomessa testiin voi hakeutua lähtökohtaisesti vain vapaaehtoisesti Mensan pitämien testitilaisuuksien kautta.
Mensa ei anna tarkkoja älykkyysosamäärälukuja heille, jotka ovat 99 % muuta väestöä älykkäämpiä. Näin ollen suomalaista ja yhdysvaltalaista Mensan jäsentä ei voi edes verrata keskenään. Shakin pelaaminen on ollut älykkyystutkijoiden mielenkiinnonkohde jo pitkään, ja monen shakin suurmestarin ÄO on yleisön tiedossa.
Kaikkien aikojen parhaat shakinpelaajat
Shakin pelaajia pidetään yleisessä keskustelussa älykkäinä. Etenkin shakin suurmestareita, jotka tunnetaan myös englannin kielen termillä grandmasters. Suurmestarin titteliä ei kuitenkaan myönnetä älykkyysosamäärän mukaan vaan puhtaasti shakissa menestymisen perusteella.
Suomen ensimmäinen shakin suurmestari on Heikki Westerinen. Hänen tarkkaa älykkyysosamääränsä ei ole tiedossa. Katsotaan siis tarkemmin kansainvälisiä shakin suurmestareita ja heidän väitettyjä älykkyysosamääriään.
- Magnus Carlsen on shakin entinen maailmanmestari ja suurmestari. Hänen älykkyysosamääräkseen on ilmoitettu 190. Vertailun vuoksi, esimerkiksi Suomen Mensaan pääsee 130 tuloksella. Kaikki älykkyyttä mittaavat testit eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia. Tästä huolimatta on selvää, että tämän tuloksen perusteella Magnus on yksi älykkäimmistä pelaajista.
- Bobby Fischer oli ensimmäinen yhdysvaltalainen shakin maailmanmestari. Hän voitti maailmanmestaruuden vuonna 1972 Boris Spasskia vastaan. Fischerin älykkyysosamääräksi on väitetty noin 180-187, mutta myös matalampia tuloksia on raportoitu vuosien varrella testistä riippuen.
- Garry Kasparov oli aikansa nuorin shakin maailmanmestari ja puolusti titteliaan jopa 15 vuoden ajan. Häntä on pidetty kaikkien aikojen parhaana pelaajana. Hänen älykkyysosamääräkseen väitettiin 190, mutta virallisesti tehty testi on antanut hänelle tuloksen 135. Tämäkin on osoitus erinomaisesta älykkyydestä.
On hyvä muistaa, että "väitetyt tulokset" eivät aina täsmää todellisten testitulosten kanssa, kuten Kasparovin tapauksessa. Välillä shakin pelaaminen liitetään aivan liian vahvasti mitattavaan älykkyyteen, joten korkeita älykkyysosamääriä "veikataan" puhtaasti vain shakkimenestyksen perusteella.
Toisaalta, on hyvin mahdollista, että ei-pärjäävien shakin pelaajien joukossa on heitä, joiden älykkyysosamäärä hipoo samoja lukemia. Toisaalta suurmestareista löytyy myös heitä, joiden ÄO ei ole erityisen korkea.
Lisäksi on mainitsemisen arvoista, että monet "alansa parhaat" ovat älykkäitä. Oli kyseessä sitten maailman paras insinööri tai opettaja. Älykkyys kertoo usein enemmän oppimiskyvystä, ja lopulta missä tahansa taidossa kyse on nimenomaan oppimisesta.
Joskus puhutaan myös synnynnäisestä lahjakkuudesta, mutta tähän ei kannata keskittyä liikaa. Tiesithän, että esimerkiksi Beethovenilla ei tutkitusta ollut musiikillista lahjakkuutta ennakoivaa geeniä. Geenien perusteella olisi voinut olettaa, ettei hänestä tule muusikkoa lainkaan. Perimä ei ole kaikki kaikessa!
Älykkyyden esiintyminen kaikilla shakinpelaajilla
Harjoitus tekee suurmestarin. Kukaan shakinpelaaja ei ole ilmiömäisen hyvä heti aloittaessaan. Shakki ei perustu älykkyyteen tai lahjakkuuteen siinä mielessä missä monesti sen ajatellaan. Ennen kaikkea shakissa menestyäkseen on harjoiteltava ahkerasti.
Tämän vuoksi on esimerkiksi täysin mahdollista, että shakkia aktiivisesti harrastava lapsi peittoaa helposti korkeasti koulutetun aikuisen (tai noh... kenen tahansa aikuisen, sillä koulutuskaan ei takaa älykkyyttä). Älykkyys tulee mukaan siinä mielessä, että se nopeuttaa oppimista.
Mainitsimme aikaisemmin, että älykkyyteen vaikuttaa ympäristö. On tieteellisesti todistettu, että shakin pelaaminen kehittää älykkyyttä. Se parantaa muun muassa muistia, ongelmanratkaisukykyä ja loogista päättelyä.
Voidaan siis spekuloida, että shakin suurmestarit ovat pystyneet saavuttamaan älyllisen potentiaalinsa juurikin shakin pelaamisen ansiosta. Samalla tämä on loistava uutinen kaikille shakin harrastajille - omat kognitiiviset taidot pääsevät kehittymään harrastuksen myötä!
Se pitää varmasti paikkansa, että jo "valmiiksi" älykkäät ihmiset saattavat hakeutua aktiivisemmin älypelien kuten shakin pariin. Shakin parista löytyy myös paljon matemaattisesti taitavia yksilöitä. Shakissa menestyminen vaatii paljon muutakin kuin perinteistä älykkyyttä.
Shakki on sosiaalinen peli, jossa täytyy osata lukea vastustajaa ja ennakoida tulevaa. Se vaatii nöyryyttä, sillä kukaan ei voita jokaista shakkiottelua. Se vaatii myös kärsivällisyyttä. Shakkipeli voi parhaimmillaan kestää useita tunteja. Hätiköiden ei shakissa voita - paitsi ehkä pikashakissa.
Perinteisten kognitiivisten taitojen lisäksi shakki lisää luovuutta. Se tarjoaa myös yhteisön, josta löytää samanhenkisiä ihmisiä. Ja modernissa maailmassa yksi parhaista hyödyistä on se, että shakki tarjoaa teknologiasta vapaata ajanvietettä. Toki shakkia voi kyllä pelata myös verkossa.
Sinun ei siis tarvitse olla erityisen älykäs aloittaaksesi shakin pelaamisen. Se on harrastus, joka sopii aivan kaikille. Ja jos muuten ihan tarkkoja ollaan, harva tietää omaa älykkyysosamääränsä eikä sen arviointi ilman testaamista ole kovin luotettavaa. Ehkä siis oletkin salainen nero sitä itse tietämättä.
Niin tai näin, shakin aloittaminen on helppoa. Sinun täytyy vain opetella shakin säännöt, shakkinappuloiden siirrot ja alkaa pelaamaan. Shakkia voi pelata vastustajaa vastaan, mutta sen harjoittelu onnistuu myös itsenäisesti.
Shakki ei ole tylsää ja yksitoikkoista. Se tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja uutta opittavaa. Kokeile jo tänään. Ja jos kaipaat lisää haastetta ja tukea harjoitteluun missään vaiheessa, harkitse shakin yksityistuntien ottamista Superprofin kautta!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
