Olet ehkä elämäsi aikana kuullut yhden tai useamman savolaisvitsin. Yleensä ne liittyvät savon murteisiin - tai ainakin puhetapaan. Savon murteen tunnistaa lähes kaikki. Ja kilometrien päästä. Sitä voisi kutsua Suomen tunnetuimmaksi murteeksi.
Savolaismurteita käytetään aina markkinointilauseista stand up komediaan. Siitä on moneksi. Savolaismurteita puhuvia löytyy Suomesta laajalta alueelta. Ei siis nimensä mukaisesti vain Savosta. Savolaismurteiden tunteminen on hyödyksi. Jos olet äidinkielen opiskelija, on tämän murteen ymmärtäminen tärkeää. Markkinointiviestinnän ja myynnin alalla voidaan myös hyödyntää savolaismurteita.
Tai ehkä olet kotoisin savolaismurteita puhuvalta paikkakunnalta ja haluat terästää omaa murrettasi. Tässä artikkelissa perehdymme savolaismurteiden historiaan ja nykytilaan. Ota mukava asento, ja valmistaudu sanomaan se savolaisittain!
Savolaismurteiden alkuperä
Voisi kuvitella, että savolaismurteiden rajat ovat kohtuullisen selvät. Onhan niiden ympärille syntynyt myös niin sanottu savolainen identiteetti. On kuitenkin heti alkuun todettava, että edes asiantuntijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen savolaismurteiden levittäytyneisyydestä. Ainut selkeä raja savolaismurteille muodostuu nykyiselle Suomen ja Venäjän rajalle idässä. Tarkemmin ottaen kyse on Suomen ja entisen Karjalan rajasta. Karjalan murre ei kuulu savolaismurteisiin.
Etsi itsellesi sopiva suomen kielen kurssi Superprofilta!
Savolaismurteet kuuluvat suomen kielen itämurteisiin. Itämurteisiin kuuluvat myös kaakkoismurteet. Itämurteet jaetaan joskus kahdeksaan alaryhmään, joskus kymmeneen. Tai jotain siltä väliltä. Rajat eivät ole selkeät.
Suurpiirteiset rajat voidaan asettaa Kainuusta Etelä-Savoon ja lännessä aina Etelä-Pohjanmaan rajoille asti. Nimellisen Savon osuus savolaismurteiden maantieteellisestä levittäytyneisyydestä on itseasiassa vähemmistössä. Moni voisi luulla savolaismurteita puhuttavan vain Savossa.
Raja-alueiden murteesta voi tunnistaa myös hämäläis- ja keskipohjalaismurteille tyypillisiä piirteitä. Savolaismurteet jakautuvat useampiin alaryhmiin ja laajalle maantieteelliselle alueelle. Siksi niiden syntyperää ja historian vaiheita on vaikea tarkemmin määritellä. Savon nähdään olevan savolaismurteiden ydinaluetta. Tähän perustuu myös murreryhmän nimitys. Savolaismurteet ovat edelleen voimissaan, mutta palataan tähän aiheeseen vielä myöhemmin artikkelissa.
Majailetko Oulun alueella? Löydä juuri sopiva suomen kielen kurssi Oulu!
Näytteitä savon murteesta
Savolaismurteet tunnistaa ennen kaikkea niiden intonaatiosta eli miltä ne kuulostavat. Lisäksi niiltä löytyy sanoja, jotka aiheuttavat ulkopuolisissa lähinnä huvitusta ja hämmennystä. Tiedätkö esimerkiksi mitä tarkoittavat utakka, törkytupa ja tilsiminen? Utakka tarkoittaa ahkeraa. Törkyturvan voi ehkä päätellä savon murretta tuntematta. Se tarkoittaa niin sanottua suunsoittajaa, jolta kuulee loukkaaviakin lausahduksia. Tilsimisella viitataan haarukalla muussaamiseen. Ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen jos sana ei ole tuttu entuudestaan!
Murteet herättävät tunteita. On väitetty, että murretta puhuvat puhelinmyyjät pärjäisivät yleiskieltä puhuvia paremmin. Toisaalta murretta puhuvaa ei välttämättä oteta tosissaan. Mitä tunteita alla oleva sitaatti sinussa herättää?
"Yhtenä juloman kylömänä päevänä sovaj jäläkee mie mäni mim poekai kans järvele onkele ja nostamaav verkkova. Meijäv vanha saonane seiso sillo vielä metässä sillä kaoniila, korkijala mäelä ja sieltä myö nähtii saona over ravosta puije ylite järvele asti."
Ote Eteläsavon murteesta, Kaleva Wiikin Sano se murteella -kirjasta.
Ylläoleva sitaatti tiivistää hyvin tärkeimmät savolaismurteen ominaispiirteet aina taivutuksista kirjainmuutoksiin. Suosittelemme lukemaan sitaatin ääneen tai hiljaa mielessä. Monella savolainen intonaatio tulee mukaan kuin itsestään. Vaikka ei siis itse olisi savon murteen puhuja. Ilman näytettä savon murteen tuottaminen voi olla haastavaa ellei sitä ole opiskellut. Esimerkiksi lounaismurteisiin verrattuna savolaismurteet ovat säilyttäneet selkeämmät eroavaisuutensa yleiskieleen verrattuna.
Savolaismurteilla löytyy paljon kirjallisuutta aina romaaneista sarjakuviin. Sitä esiintyy myös populaarikulttuurissa elokuvista musiikkiin. Jos oikein innostut lukemaan savolaismurteella niin jopa tieteellistä tekstiä löytyy. Esimerkiksi Jani Koskisen kokonaan murteella kirjoitettu kandidaatintutkielma (kantituantintutkiilma). Savolaismurteen voi oppia, vaikka ei olisi sen "natiivi" puhuja. Tämä pätee myös muihin murteisiin. Murteiden opiskelua voisikin verrata uuden kielen opiskeluun.
Murteiden tila tänä päivänä
Murteet ovat syntyneet puhutusta kielestä. Tänä päivänä niitä käytetään myös kirjoitetussa kielessä. Voisi siis sanoa, että murteiden käyttö on monipuolistunut? On kuitenkin totta, että huolet murteiden häviämisestä ovat aiheellisia. Murteet ovat hiljalleen muuttuneet lähemmäs suomen kielen yleiskieltä.
Savolaismurteet kuuluvat ehkä vähiten muuttuneisiin, mutta monet muut murteet ovat menettäneet enemmän ominaispiirteitään puhutussa kielessä. Vaikka murteilla julkaistaan kirjallisuutta, perustuu niiden olemassaolon ydin puhuttuun kieleen.
Kaipaatko joustavaa opiskelua? Suomen kielen kurssi verkossa on tähän paras vaihtoehto.
Murteella puhumista kuulee eniten iäkkäiden suusta. Uudemmat sukupolvet puhuvat vähemmän murteella, ja heidän yleiskielensäkin on saanut monia muita vaikutteita. Esimerkiksi globalisaatio ja kansainvälistyminen vaikuttavat ihmisten tapaan puhua.
Murteiden opetus on samalla vähentynyt osana sekä peruskoulutusta että korkeakoulun opintoja. Yliopistotasolla murteiden arvo näyttäytyy lähinnä nykykielen kehitysten ja ilmiöiden tutkimuksessa. Murteiden alaryhmiä on kadonnut käytöstä kokonaan vuosien saatossa. Murteilla ei ole Suomessa virallista asemaa kielessä.
Se, että jokin paikkakunta kuuluu tiettyyn murrealueeseen ei tarkoita, että siellä kyseistä murretta enää puhuttaisiin. Tästä hyvä esimerkki on Karjalan murteet, joka on nykyään enempi teoreettinen murre kuin käytännössä puhuttava. Yleensä murretta puhuvat he, jotka ovat sen syntymästään asti oppineet. Harva nykyään opiskelee puhumaan itselleen "vierasta" murretta. Poikkeuksia kyllä löytyy. Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy mielenkiintoisia näytteitä eri alueiden murteista. He ylläpitävät myös murresanakirjaa.
Murteissa säilyy perinteisesti pisimpään intonaatio. Tämä viittaa siis siihen miltä puhe kuulostaa. Monet tunnistavatkin juuri tästä eri murteita, vaikka murteiden sanastot tai muut ominaispiirteet eivät olisi tuttuja. Moni saattaa puhua esimerkiksi vanhempien tai isovanhempien puhumaa murretta vain intonaation kautta. Murre onkin paljon muuta kuin vain sanastoa ja kielen rakennetta. Esimerkiksi stadin slangia ei lasketa murteeksi, sillä se perustuu lähinnä vain sanastoon. Stadin slangi ottaa vaikutteita monista vieraista kielistä.
Savolaismurteiden lisäksi muun muassa peräpohjalaiset murteet Pohjois-Suomessa ovat säilyneet kohtalaisen hyvin verrattuna muihin murteisiin. Koska murteiden puhujia on vähemmän ja murteiden opetusta vähennetään kouluissa, tulee murteiden opettajien löytämisestä entistä vaikeampaa. Tämä osaltaan johtaa murteiden tuntemisen vähentymiseen kansan keskuudessa. Suomen kielen murreilmiöt kytkeytyvät myös muiden maiden katoaviin murteisiin. Merkittävää vaikutusta on historian valossa tullut esimerkiksi Ruotsista ja Virosta.
Suomen murteet jaetaan tällä hetkellä kahteen pääryhmään; länsimurteisiin ja itämurteisiin. Näihin kuuluu nykykäsityksen mukaan kahdeksan eri murrealuetta. Itämurteisiin kuuluu tässäkin artikkelissa käsitellyt savolaismurteet sekä kaakkoismurteet. Länsimurteisiin kuuluu peräpohjalaismurteet, lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet sekä keski- ja pohjoispohjalaismurteet. Murteet kehittyvät samoin kuin suomen kieli muuttuu jatkuvasti. Kieli kuvastaa ympäröivää yhteiskuntaa.
Haluatko oppia lisää savolaismurteista? Kannattaa harkita äidinkielen yksityisopettajan pitämiä oppitunteja. Superprofin kautta löydät asiantuntevat suomen kielen yksityisopettajat, jotka auttavat äidinkielen opiskelussa sinun toiveiden ja tarpeiden mukaan. Murteen opetusta voi olla vaikea löytää tänä päivänä omalta paikkakunnalta, mutta Superprofin yksityisopettajien ansiosta voit ottaa murteiden opetusta silloin kuin sinulle sopii. Yksilöllistä opetusta tarjotaan niin kasvokkain kuin verkon välityksellä, joten sijaintikaan ei ole ongelma.
Tutustu Suomen kielen murteiden maailmaan jo tänään. Opiskelit sitten murteita opetuksen avulla tai itsenäisesti, on niiden tuntemisesta monia hyötyjä. Murteet eivät ole kuolleet, ja niille on edelleen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Murteita osaamalla voit myös erottua eduksesi, ja ymmärtää paremmin muita suomalaisia matkustaessa kotimaassa!
Lähteet
Kettunen, Lauri. Suomen murteet, Murrekartasto. Suomen kirjallisuuden seura. 1999.
Koskinen, Jani. Saamelaisen interhverenssivaikutuksen merkitys kantinuavissiin kielliin ominaispiirtteihen kehityksessä: Jurij Kusmenkon Der Samische Einfluss auf die Skandinavischen Sprachen riittisessä tarkastelussa. Kantituatintutkiilma. https://www.mv.helsinki.fi/home/jvukoski/Kantituatintutkiilma.pdf (Viitattu 22.2.2023)
Kotimaisen kielten keskus. Suomen murteet. https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet (Viitattu 22.2.2023)
Wiik, Kalevi. Sano se murteella, minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan. Pilot-kustannus. 2006.
Wiik, Kalevi. Suomen murteet, kvantitatiivinen tutkimus. Suomen kirjallisuuden seura. 2004.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
Erittäin mielenkiintoista.Sen vaikeuden vuoksi nimenomaan.Erittäin suurella mielenkiinnolla olen nyt tutkinut savon murretta.Itse olen kotoisin Turun-Salo akselilta.Törmäsin Savon kielen sanakirjassa todella paljon sanoihin jotka olivat täysin outoja.
Miksi muuten savon murre kuulostaa hassulta,humoristiselta.Vähän kyllä samaan tapaan kuin turun murrekin.Kirjakieli ei välttämättä ole aina hauskalta kuulostavaa.Syy moiseen tuntemukseen??Itse käytän usein puhuessani ns.sivistysanoja joita jotkut ovat arvostelleet ja sanoneet että yritän vain näyttää”fiksummalta”.Ja se kun ei ole totta todellakaa.Ne vaan tulevat ”jostain” mistä en itse tiedäSamoin kuin murresanat tulevat ”jostain tyhjästä pisteestä”puheessa.Mistä??-en tiedä.Koulu-ajoilta on jäänyt mileen miten aina äidinkielentunnilla opettaja heilutti tnnin alussa vihkoa kädessään ja tesin aina kenen vihko se oli..Lopulta oli oltava nokkela ja pilata jotenkin aineen loppu ettei olis joutun lukemaan sitä edelleen luokan eteen.Kääk kuten Aku huudahtaisi.
Hei Markku! Kiitos paljon kommentistasi – mielenkiintoisia ajatuksia.