Särskrivning on yksi Ruotsin puhutuimmista ja hauskimmista kieleen liittyvistä ilmiöistä. Kyse on yksinkertaisesti siitä, kirjoitetaanko tietty sana yhteen vai erikseen: kycklinglever vs. kyckling lever ja kulglass vs. kul glass?
Suomalaisen korvaan tämä ei kuulosta kummoiselta ongelmalta tai kovinkaan hauskalta, olemmehan yhdyssanojen mestareita. Ruotsin kieli toimii kuitenkin hieman eri tavalla, mistä syntyy hauskoja kommelluksia, varsinkin vieraskielisten käsissä.
Särskrivning on noussut some-aikakaudella kulttimaineeseen: esimerkiksi Facebookissa on ryhmiä, joissa metsästetään räikeimpiä ja hauskimpia yhdyssanavirheitä. Tämä artikkeli esittelee ilmiötä tarkemmin ja sitä, miten yhdyssanavirheitä voi välttää.
Yhteen vai erikseen?
Suomi on yhdyssanojen luvattu kieli. Se pitää sisällään yhden maailman pisimmistä yhdyssanoista (lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas), ja sanat liittyvät toisiinsa vaivattomasti legopalikan tavoin.
Yhdyssanarikkaus johtuu siitä, että suomi on agglutinoiva eli "liimautuva" kieli. Sanoihin voi liimata erilaisia päätteitä ja muita osia, jotka muuttavat merkitystä. Kun talo-sanaan lisätään monikon tunnus -i ja inessiivin sijapääte -ssa, saadaan taloissa.
Yhdyssanoja voi usein muodostaa ilman sen suurempia muutoksia:
- tieto + kone = tietokone
- kerma + vaahto = kermavaahto
- taiteilija + luonne = taiteilijaluonne
- hermo + loma = hermoloma
Toisinaan yhdyssanan alkuosa on genetiivi- eli omistusmuodossa:
- halko + hakkaaja = halonhakkaaja
- vesi + keitin = vedenkeitin
- alue + valtaus = alueenvaltaus
- koti + hoito = kodinhoito
Jos yhdyssanan kirjoittaa vahingossa erikseen, se voi muuttaa suomeksikin merkitystä: "jälki pyykissä" on eri kuin "jälkipyykissä", "sähkö tuolissa" eri kuin "sähkötuolissa" ja "päähän pisto" eri kuin "päähänpisto". Erheistä voi repiä myös huumoria:
- "Osta läski pyörä" tuskin houkuttelee monia ostajia. 🐘🚲
- Kaupassa voi olla "kinkku ostoksilla". 🐷🛒
- "Maksu muurin takana" voi antaa vääriä signaaleja. 💰🧱🚫
Ruotsin kielen särskrivning perustuu samaan ilmiöön: kun yhdyssanan väliin eksyy välilyönti, merkitys voi muuttua täysin. Ilmiötä vahvistaa se, ettei ruotsi ole yhtä "liimautuva" kieli kuin suomi, mikä tekee kirjoitusvirheistä merkityksellisempiä.
Toinen artikkelimme tarjoaa pikakelauksen ruotsin substantiivien sukuihin!
Hauskoja särskrivning-esimerkkejä
Sitten itse aiheeseen! Nettiin on kerätty pidemmän aikaan hauskoja yhdyssanavirheitä, joita voi selata esimerkiksi Facebookin Sverige mot särskrivning -ryhmässä. Tässä muutamia esimerkkejä:
Sjukgymnast vs. sjuk gymnast
Jos CV:ssä komeilee sjukgymnast, on ihka oikea fysioterapeutti – ainakin paperilla. Sjuk gymnast tarvitsee puolestaan "sairaana voimistelijana" itse hoitoa. Tähän liittyy hauska anekdootti suomen kielestä: fysioterapia ja -terapeutti ovat melko uusia sanoja, ja aiemmin puhuttiin lääkintävoimistelusta ja lääkintävoimistelijoista ruotsin mallin mukaan.
Prinskorv vs. prins korv
Prinssinakki on nimensä mukaisesti pieni nakki, joka koristaa ruotsalaisia ruokapöytiä varsinkin jouluna ja juhannuksena. Jos perinneherkun kirjoittaa erikseen, nakki ei ole enää syötävä vaan prinssin virkaa toimittava aristokraatti.
Rökfritt vs. rök fritt
Tämän esimerkin erheellä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Rökfritt tarkoittaa englannin "smokefreen" tavoin tupakointivapaata aluetta eli tupakointikieltoa. Rök fritt kääntyy puolestaan kätevästi muotoon "smoke freely", eli ei kun estoitta röökaamaan!
Extrapris vs. extra pris
Oletko koskaan eksynyt ruotsinkieliseen kauppaan mustana perjantaina? Ikkunat on vuorattu ALE-tarroilla ja hyllyt notkuvat tarjoushintaisia extrapris-tuotteita. Pettymys on suuri, jos kauan himoitun television kyljessä komeilee extra pris -tarra: telkku ei ole saatavilla tarjous- vaan lisähintaan.
Brunhårig vs. brun hårig
Maailmassa on monenlaisia ihmisiä. Jotkut ovat vaaleaihoisia ja punatukkaisia, toiset tummaihoisia ja tukattomia. Tinder-kuvausta veistellessä kannattaakin olla välilyöntien kanssa tarkkana, sillä se erottaa ruskeatukkaisen henkilön (brunhårig) ruskeaihoisesta, jolla kasvaa hiuksia (brun hårig)
Pst! Ruotsin kielessä on myös muita hauskoja piirteitä!
Välilyöntivirhe voi korostua entisestään, jos yhdyssanan osilla on useampi merkitys. Esimerkiksi lever tarkoittaa ruotsiksi sekä maksaa että elämistä. Markkinoilta voi siis löytää kananmaksaa (kycklinglever) tai kanan, joka elää (kyckling lever).
Bär voi samalla tavalla tarkoittaa joko marjaa tai kantamista. Björnbärsmarmelad eli karhunvatukkamarmeladi on monen herkkua, mutta jos björnille, bärille ja marmeladille tulee ero, markkinayleisössä voi törmätä marmeladia kantavaan karhuun.
Huumoria voi lisätä antamalla yhdyssanoille kontekstia: kerrostalon ilmoitustaululla oleva "Se upp för rullatortjuvar" on jämpti varoitus rollaattorivarkaista, kun taas "Se upp for rullatort juvar" varoittaa varkaita rollaattorien vaaroista.
Tästä tulee mieleen englannin kielen klassikko "Let’s eat, grandpa" – karkeasti käännettynä "Eiköhän syödä, ukki". Jos pilkku tippuu pois, toteamuksesta tulee hieman groteskimpi…
Syyt erheiden taustalla
Miksi yhdyssanavirheitä sitten tehdään? Syynä on varmasti yleinen kielitaidon heikkeneminen, oppimisvaikeudet ja epävarmuus. Ruotsin ja Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet 2000-luvulla vauhdilla, ja tiukan paikan tullen mutkikas sana voi vaikuttaa pätkittynä selkeämmältä.
Nykyään oikeinkirjoitukseen kiinnitetään myös aiempaa vähemmän huomiota. WhatsAppissa ja Snäpissä ei ole kauheasti väliä, ovatko pilkut paikallaan tai yhdyssanat kyljekkäin, vaan viestit tuupataan eetteriin mahdollisimman nopeasti puhekielen tapaan.
Englannin kielellä on silläkin vaikutusta, sillä englannin yhdyssanat kirjoitetaan milloin yhteen, milloin erikseen ja milloin väliviivalla. Ruotsi on vielä englannin sukulaiskieli, johon tulee kaiken aikaa englannin vaikutteita.
Särskrivningin kohdalla pitää muistaa myös kielen sosiaalinen puoli. Yhdyssanavirheiden keräämisestä on kasvanut koko kansan harrastus, joten niitä voidaan viljellä puhtaasti huumorimielessä ja pilke silmäkulmassa.
Särskrivningei ole kuitenkaan uusi ilmiö. Ennen kuin ruotsin yleiskieltä alettiin yhtenäistää 1800-luvulla, monet nykypäivän yhdyssanat kirjoitettiin erikseen. Esimerkiksi Ruotsin kansallisrunoilija Carl Michael Bellmanin teksteissä "viinapullo" on brännvins flaska, ei brännvinsflaska.
Vinkkejä yhdyssanavirheisiin
Yhdyssanavirheistä on harvoin harmia, mutta niitä kannattaa yrittää välttää. Vaikka sisältö olisi hiottu viimeisen päälle, toistuvat oikeinkirjoitusvirheet antavat hutiloidun ja huolimattoman kuvan. Tässä muutamia käytännön vinkkejä:
- Lue teksti ääneen. Jos sanojen välissä pitää vaistomaisesti tauon, ne kirjoitetaan todennäköisesti yhteen. Jos sanat soljuvat mukavassa pötkössä, kirjoita ne yhteen.
- Mieti sanan merkitystä. Sanojen kohdalla kannattaa miettiä, mitä niillä haluaa sanoa. Puhutko yhdestä vai useammasta asiasta? Jos yhdestä, sen pitäisi onnistua yhdellä sanalla.
- Tarkista sanakirjasta. Tenkkapoon tullen oikeinkirjoituksen voi tarkistaa esim. Ruotsin Akatemian sanalistasta (Svenska Akademiens ordlista) tai Kielitoimiston sanakirjasta.
- Älä luota koneisiin sokeasti. Wordin kielentarkastus on kelpo työkalu, mutta sillä on välillä vaikeuksia yhdyssanojen kanssa. Jos olet eri mieltä, varmista sanakirjasta.
- Lue aktiivisesti. Mitä enemmän sanoja lukee, sitä helpommin ne jäävät mieleen. Vaikeita sanoja voi kirjoittaa myös muistiin.
Mitä tästä opimme? Vaikka yhdyssanat ovat suomalaisille (ja ruotsalaisille) tuttua huttua, niiden kanssa tehdään paljon virheitä. Vieraiden kielten kohdalla tämä voi korostua, mutta se on täysin normaalia ja yhdyssanavirheet kuuluvat asiaan.
Virheisiin voi suhtautua ruotsalaiseen tapaan myös huumorilla. Kukaan ei tietysti halua, että CV tai työhakemus pursuilee oikeinkirjoitusvirheitä, mutta tietyissä paikoissa ne voivat keventää tunnelmaa ja olla jopa tietoinen valinta ja toivottu lisä!
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
