Joulu, pääsiäinen, juhannus ja pyhäinpäivä… Vaikka Ruotsilla ja Suomella on pitkä yhteinen historia ja monen monta yhteistä juhlaa, molemmissa maissa on omat perinteensä ja tapansa niiden kaikkien viettoon.
Jokainen vuodenaika tuo mukanaan omat pyhänsä ja perinteensä, jotka heijastavat Ruotsin historiaa ja ruotsalaisia arvoja. Pyhät ovat täynnä symboliikkaa, juhlallisuuksia ja yhteisöllisyyttä – aina valoisista juhannusöistä pimeän kodikkaisiin jouluiltoihin. Tämä artikkelipaketti esittelee tärkeimpiä ruotsalaisjuhlia ja niiden perinteitä.
Joulu, adventti ja Lucia-juhla
Joulu, adventti ja Lucia-juhla kuuluvat länsinaapurin rakastetuimpien perinteisiin. Ne valaisevat pimeää talvea valolla ja musiikilla, niillä on sekä uskonnollinen että kulttuurinen ulottuvuus, ja niitä vietetään innokkaasti eri puolilla Ruotsia.
Adventti
Adventti merkkaa joulunajan alkua, ja se kattaa joulua edeltävät neljä sunnuntaita. Jouluun valmistaudutaan usein adventtikynttilöillä ja -tähdillä, jotka levittävät valoa talven pimeyteen. Perinteisesti jokaisena adventtisunnuntaina sytytetään yksi kynttilä, ja sunnuntaisin järjestetään myös adventtijumalanpalveluksia.
Ruokapuolella adventti tunnetaan piparkakuista ja lussekattereista eli Lucia-pullista, joiden sahrami lämmittää sekä kehoa että mieltä. Ruotsalaiskodista voi löytyä myös adventtikalenteri, joka tarjoaa jokaisena joulua edeltävänä päivänä pienen yllätyksen.
Lucia-juhla
Joulukuun 13. päivä vietettävä Lucian päivä on yksi ruotsalaisimmista juhlapyhistä. Sen tarkoituksena on muistaa Pyhää Luciaa, italialaista pyhimystä, joka symboloi valoa pimeydessä. Lucia-juhlaan kuuluu Suomestakin tuttu Lucia-kulkue, jossa valkoiseen mekkoon sonnustautunut tyttö johtaa kynttiläkruunu päässään laulavaa kulkuetta.
Lucia-kulkueita järjestetään kouluissa, kirkoissa, yrityksissä ja jopa kodeissa. Juhlalla onkin erityinen paikka ruotsalaisten sydämissä, ja se edustaa toivoa ja valoa joulukuun pimeydessä. Juhlan aikana on tapana kokoontua läheisten kanssa yhteen ja nauttia Lucia-pullia, piparkakkuja ja glögiä.
Joulu
Ruotsalainen joulu on hyvin lähellä suomalaista: juhlinta keskittyy jouluaattoon, johon kuuluvat joulukuusi, jouluherkut ja lahjat. Ruotsalaiset eivät kuitenkaan katso aattoaamuna joulupukin kuumalinjaa vaan iltapäivästä Kalle Anka och hans vänner önskar God jul eli Samu Sirkan joulutervehdystä, joka on vuosittain Ruotsin katsotuimpia ohjelmia.
Ruotsalainen joulu tunnetaan myös joulupukeista – ei kuitenkaan lahjoja tuovasta partasuusta vaan vuohipukista! Ennen punanuttuisen pukin yleistymistä ruotsalaisovilla kävi usein vuoheksi pukeutunut nuorimies jakamassa joulumieltä, lahjoja ja joskus myös kepposia.
Kansainvälisesti Ruotsin tunnetuin pukki lienee Gävlen 13-metrinen olkipukki, joka on pystytetty Gävlen kaupungin torille vuodesta 1966 saakka. Pukkia on odottanut monesti kova kohtalo: useimmiten se on poltettu, joskus hakattu ja kerran jopa varastettu!
Ruotsalainen pääsiäinen – Jeesuksen kuolema ja pääsiäispuput
Pääsiäinen on yksi vanhimmista ja tärkeimmistä kristillisistä joulupyhistä, jolloin muistetaan Jeesuksen ylösnousemusta. Alunperin puhtaasti uskonnollinen juhla on kehittynyt Ruotsissa moniin suuntiin, ja nykyään se pitää sisällään sekä uutta että vanhaa.
Alkuperä ja uskonnollinen merkitys
Pääsiäinen juontaa juurensa Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen ja ylösnousemukseen, ja sitä juhlitaan ympäri maailmaa. Ruotsissa pääsiäinen alkaa pyhällä viikolla, jonka eri päivillä on omat merkityksensä ja perinteensä:
- Palmusunnuntai (palmsöndagen) merkkaa Jeesuksen saapumista Jerusalemiin.
- Kiirastorstai (skärtorsdagen) merkkaa viimeistä ateriaa, jonka Jeesus söi opetuslastensa kanssa.
- Pitkäperjantai (långfredagen) on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen surupäivä.
- Pääsiäisaatto (påskafton) on valmistelupäivä ja usein pääsiäisillallisen juhlapäivä.
- Pääsiäispäivänä (påskdagen) juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta.
- Toisena pääsäispäivänä (annandag påsk) muistellaan Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille.
Kansanperinteet osana pääsiäistä
Ruotsissa pääsiäiseen liittyy myös monia kansanperinteitä. Yksi tunnetuimmista on virpomista muistuttava noitaperinne, jossa lapset pukeutuvat huivien, korien ja kahvipannujen kanssa noidiksi ja kulkevat talosta taloon toivottamassa hyvää pääsiäistä ja keräämässä makeisia.
Pääsiäispupu ja -munat liittyvät niin ikään olennaisesti ruotsalaiseen pääsiäiseen. Kananmunat symboloivat uutta elämää ja hedelmällisyyttä, ja niiden koristelu on suosittu pääsiäisaktiviteetti. Pääsiäisenä piilotetaan myös suklaamunia, mikä juontaa juurensa kansanperinteen pääsiäispupuun, joka jakoi pääsiäisonnea munien muodossa.
Eikä pidä unohtaa pajunkissoja, jotka koristavat monien koteja! Pajunkissoista tehdyt vitsat koristellaan usein värikkäillä sulilla, ja ne muistuttavat kevään tulosta.
Ruoka ja juhla
Ruotsalainen pääsiäispöytä on täynnä monenlaisia herkkuja, kuten kananmunia eri muodoissa, silliä, lohta ja lammasta. Virvokkeina juodaan usein påskmustia eli pääsiäismehua, joka muistuttaa makeaa kotikaljaa tai omenalimpparia.
Juhannus – silliä, snapsia ja pikkusammakoita
Juhannus on Ruotsin suosituimpia juhlia, jota vietetään kesäpäivänseisauksen aikaan. Tämä perinteitä ja iloa pursuileva juhla merkkaa kesän alkua ja ylistää luonnon rikkauta. Ruotsalaiselle juhannukselle on ominaista silli, snapsi ja juhannustangon ympärille tanssiminen "Pienten sammakoiden" tahtiin.
Silliä ja snapsia
Ruoalla on tärkeä rooli ruotsalaisessa juhannuksessa. Vaikka juhannuspöytä on tätä nykyä monipuolinen, silli on sen ehdoton hitti. Tarjolla on usein erilaisia makusillejä, joita nautitaan uusien perunoiden, smetanan ja ruohosipulin kanssa. Keväisiä, herkullisia ja ruotsalaisia makuja!
Sillin kyytipoikana nautitaan usein snapseja, väkeviä alkoholinaukkuja. Ennen snapsia on tärkeä laulaa juomalaulu, joka lisää juhlahumua kummasti! Lauluista tunnetuinta "Helan gåria" hoilataan myös suomalaisissa rapu- ja sitsijuhlissa.
Pienet sammakot ja juhannussalko
Ruotsalainen juhannus tarvitsee myös juhannussalon, joka pystytetään yleensä juhannusaaton aamuna ja koristellaan lehdillä, kukilla ja nauhoilla. Monet juhannusaktiviteetit keskittyvät salon ympärille. Niistä tunnetuin lienee "Pienet sammakot", jossa perheet ja ystävät kokoontuvat salon ympärille tanssimaan ja laulamaan.
"Pienet sammakot" on hauska ja leikkisä laulu, jonka aikana hypitään juhannussalon ympärillä sammakoiden tapaan. Laulun leikkisä melodia pistää jalat liikkeelle, eikä se rajoitu vaan perheen pienempiin, vaan salon ympärillä keimailevat kaikki vauvasta vaariin!
Kukkaseppeleet ja luonnon kauneus
Ruotsalainen juhannus tarkoittaa myös kukkaseppeleitä, jotka tehdään kesän ensimmäisistä kukista. Päähän puettuna seppeleet symboloivat hedelmällisyyttä ja luonnon kauneutta. Kansanperinteen mukaan juhannusyönä näki tulevasta kumppanista unta, jos tyynyn alle keräsi seitsemän eri kukkaa.
Ruotsalainen juhannus suomalaista serkkuaan siinä, että juhlaa vietetään usein ulkona, maaseudulla tai kesämökeillä, jossa ihmiset voivat nauttia luonnosta ja pitkästä, valoisasta kesäyöstä. Monen juhannus rakentuukin perheen, ystävien, juhannusruoan ja luonnon ympärille.
Pyhäinpäivä ja halloween
Pyhäinpäivää vietetään Ruotsissa marraskuun ensimmäisenä lauantaina, jolloin muistetaan ja kunnioitetaan vainajia. Pyhäinpäivän juuret ovat kristinuskossa: päivä perustettiin alun perin sellaisille pyhimyksille ja marttyyreille, joilla ei ollut kalenterissa omaa päivää.
Nykyään pyhäinpäivänä ei muisteta vain pyhimyksiä vaan kaikkia kuolleita. Kirkot eri puolella Ruotsia järjestävät erityisiä pyhäinpäivän jumalanpalveluksia, ja monet käyvät läheistensä haudoilla sytyttämässä kynttilöitä ja viemässä kukkia.
Pyhänpäivä osuu vuoden pimeimpään aikaan, jolloin on tapana juhlia myös halloweenia. Yhdysvalloista rantautunut halloween ei ole kuitenkaan vakavamielinen tai rauhallinen juhla, vaan pääpaino on karkeilla, kepposilla, kummituksilla, kurpitsoilla ja kaupallisuudella.
Ruotsissa karkkikeppostelu on yhä harvinaista, mutta halloweenin suosio on kasvussa. Kaupat myyvät vuosi vuodelta enemmän halloween-koristeita, ja yhä useammat ravintolat ja baarit järjestävät teemailtoja, joissa kilpaillaan parhaiden asujen palkinnoista.
Ruotsissa juhlitaan siis pyhäinpäivää ja halloweenia samalla tavalla kuin Suomessa. Sama pätee moniin muihin juhliin, onhan mailla pitkä yhteinen historia. Pienten sammakoiden, juhannussalkojen, juomalaulujen ja Lucia-pullien myötä jokaiseen juhlaan mahtuu kuitenkin myös uniikkeja tekijöitä, jotka tekevät juhlista ruotsalaisia.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
