Ruotsin kielessä substantiivit jaetaan kahtia en- ja ett-sukuihin, mikä aiheuttaa monille suomalaisille harmaita hiuksia. Tähän vaikuttaa varmasti se, ettei suomessa ole varsinaisia artikkeleita eikä sanoja jaeta kieliopillisiin sukuihin. Konsepti on toisin sanoen vieras.
Ennien ja ettien erotteluun ei ole myöskään selkeää kaavaa: nyrkkisääntöjä toki on, mutta niihin on poikkeuksia, mikä vaatii ulkoa opettelua. Viesti voi onneksi mennä perille, vaikka valinta osuisi väärään, joten artikkelivirheiden takia ei kannata menettää yöuniaan.
Sanojen sukuja kannattaa joka tapauksessa harjoitella, koska ne vaikuttavat artikkelien lisäksi moneen asiaan, kuten adjektiivien ja substantiivien taivutukseen. Tämä blogiteksti esittelee suuntaviivoja sukujen tunnistamiseen ja harjoitteluun.
Substantiivien suvut
Suomi liputtaa kielenä neutraaliuden puolesta: hän-pronominia ei sukupuolet kiinnosta, eikä koiria, kissoja, maita, kaupunkeja tai järviä jaotella eri sukuihin. Ruotsissa tilanne on toinen, ja substantiivit kuuluvat joko en- tai ett-sukuun: en stol (tuoli), ett hus (talo).
Suku vaikuttaa paitsi artikkelin valintaan myös adjektiivien ja substantiivien taivutukseen:
- en röd stol (punainen tuoli)
- den röda stolen (tietty punainen tuoli)
- röda stolar (punaiset tuolit)
- ett rött hus (punainen talo)
- det röda huset (tietty punainen talo)
- röda hus (punaiset talot)
Kahtiajako muistuttaa englannin a/an-artikkeleita (a girl, an apple), mutta artikkelia ei voi päätellä sanan ulkoasusta. Jos leikitään hetki kielitieteilijöitä, ett-suku tunnetaan myös "neutrina" (ruotsiksi neutrum) ja en-suku "epäneutrina" (ruotsiksi utrum).
Ennen vanhaan sukuja oli kolme: maskuliini, feminiini ja neutri (sukupuolineutraalit sanat). Ruotsin kielen kehittyessä maskuliinit ja feminiinit sulautuivat yhteen "epäneutreiksi", ja neutri pysyi omana luokkanaan.
En vai ett? Nyrkkisäännöt
Vaikka substantiivin sukua ei voi päätellä suoraan ulkoasusta, sanan merkityksestä tai päätteestä voi olla apua. Tässä muutamia nyrkkisääntöjä:
Sääntö 1: Valtaosa substantiiveista on en-sukuisia
Yksi selkeimmistä säännöistä sukujen erotteluun on se, että noin 70–80 prosenttia ruotsin kielen substantiiveista on en-sukuisia. Jos siis päädyt lottoamaan, todennäköisyys ei ole 50/50 vaan 70/30.
Syy en-suvun dominointiin johtuu maskuliinien ja feminiinien sulautumisesta yhdeksi luokaksi (epäneutri). Kun maskuliinit ja feminiinit lyöttäytyivät yhteen neutreja vastaan, niiden määrä karkeasti tuplaantui.
Sääntö 2: Elävät asiat ovat yleensä en-sukuisia
Tässä toinen hyvä nyrkkisääntö: jos substantiivi on tavalla tai toisella elossa (esim. ihminen, eläin tai kasvi), se kuuluu todennäköisesti en-sukuun. Otuksen tai eliön sukupuolella tai koolla ei ole väliä. Näillä opeilla en-sukuun kuuluvat esimerkiksi:
- tyttö (en kvinna), poika (en pojke) ja mies (en man)
- kissa (en katt), koira (en hund) ja lintu (en fågel)
- opettaja (en lärare), lääkäri (en läkare) ja opiskelija (en student)
- kukka (en blomma), pensas (en buske) ja kasvi (en växt)
Tähän asti melko simppeliä, eikö? Ruotsin kieli pistää nopeasti kapuloita rattaisiin, sillä sääntöön on monia poikkeuksia. Muun muassa nämä elinvoimaiset ja sykkivillä sydämillä varustetut sanat kuuluvat ett-sukuun:
- lapsi (ett barn), eläin (ett djur) ja lammas (ett får)
- todistaja (ett vittne) ja ammattilainen (ett proffs)
- mehiläinen (ett bi), pyhimys (ett helgon) ja nero (ett geni)
Poikkeuksien taustalla on varmasti jonkinlaista logiikkaa, mutta se ei kielenoppijoita kauheasti lohduta. Poikkeuksia ja epäsäännöllisyyksiä pitää opetella ulkoa, mutta se ei ole onneksi maailmanloppu, jos suvun muistaa väärin.
Sääntö 3: tekniset ja abstraktit sanat ovat usein ett-sukuisia
Monet modernit, tekniset ja abstraktit sanat kuuluvat ett-sukuun. Tämä pätee varsinkin lainasanoihin ja uudempiin tulokkaisiin, joten jos sana ei kuulosta "ruotsalaiselta", se on todennäköisesti ett-sukua.
- ohjelma (ett program), järjestelmä (ett system) ja konsepti (ett koncept)
- ongelma (ett problem) ja projekti (ett projekt)
- tili (ett konto), alue (ett område) ja yhteiskunta (ett samhälle)
Apua päätteistä
Artikkeliviidakkoa voi navigoida myös päätteiden avulla. Jos sana päättyy esimerkiksi -ing-päätteeseen, se kuuluu todennäköisesti en-sukuun; -ande/ende viittaa puolestaan ett-sukuun.
En-suvun tyypilliset päätteet
en lärare (opettaja), en målare (maalari), en bilhandlare (autokauppias)
en dansare (tanssija), en sångare (laulaja), en skådespelare (näyttelijä)
en beskrivning (kuvaus), en förklaring (selitys), en upprepning (toisto)
en tidning (sanomalehti), en byggning (rakennus), en utbildning (koulutus)
en skönhet (kauneus), en sanning (totuus), en möjlighet (mahdollisuus)
en ensamhet (yksinäisyys), en trygghet (turvallisuus), en säkerhet (varmuus)
en nation (kansa), en position (asema), en situation (tilanne)
en information (tieto), en organisation (organisaatio), en kommunikation (kommunikaatio)
en rörelse (liike), en förbindelse (yhteys), en händelse (tapahtuma)
Ett-suvun tyypilliset päätteet
ett meddelande (ilmoitus), ett påstående (väite), ett förfarande (menettely)
ett beteende (käyttäytyminen), ett utseende (ulkonäkö), ett leende (hymy)
ett museum (museo), ett gymnasium (lukio), ett auditorium (auditorio)
ett kriterium (kriteeri), ett medium (keskikohta)
Kärjistäen en-suku kannattaa valita, jos sana on tavalla tai toisella elossa, olet epävarma ja haluat kokeilla onneasi tai jos sanan lopussa on -are, -ing, -het, -tion tai -else. Ett-suvun puolesta puhuvat päätteet -ande, -ende ja -ium, modernius ja teknisyys sekä lainasanat.
Kun kaipaat taukoa sukujen ja päätteiden pänttäämiseen, toinen artikkelimme esittelee hauskoja ruotsin kielen ilmiöitä ja piirteitä.
Vinkkejä sukujen harjoitteluun
Sukujen tunnistamiseen on siis sääntöjä, mutta niihin ei voi aina luottaa. Jos suvun haluaa oppia satavarmasti, se pitää opetella ulkoa. Tässä muutamia viime hetken vinkkejä harjoitteluun:
- Harjoittele substantiiveja aina artikkelien kanssa. Kun uusi sana tulee vastaan, kirjoita se muistiin artikkelin kanssa: auto ei ole pelkkä bil vaan en bil.
- Painota ett-sanoja. Ett-sanoja on huomattavasti vähemmän, joten harjoittelussa voi painottaa niiden sääntöjä ja poikkeuksia.
- Hyödynnä muistikortteja. Kirjoita muistikortin (esim. Flashcard) yhdelle puolelle sana ja toiselle sen suku (tai määräinen taivutusmuoto).
- Lue ja kuuntele. Mitä enemmän ruotsia kuluttaa ja kuulee, sitä helpompi artikkelien käytön kaavoja on painaa mieleen.
- Lisää kontekstia. Pelkkä sanalista unohtuu helposti, joten sanoja kannattaa harjoitella käytännön esimerkkien kanssa. Tuolin (en stol) voi esimerkiksi opetella lauseessa Jag sitter på en stol.
Viimeisenä vinkkinä on käyttää kieltä ahkerasti ja unohtaa perfektionismi. Vaikka sanojen suvuilla on väliä, viesti menee usein perille virheistä huolimatta. Puhumista ei kannatakaan vältellä, vaikka kielioppi olisi ruosteessa, koska tarkkuus paranee ajan ja treenin kanssa.
Tämä ei tietenkään tarkoita, että sukuja kannattaa opetella huolimattomasti tai siinä sivussa. Suvut ovat olennainen osa ruotsin kielioppia, ja muita rakenteita on vaikea opiskella tai käyttää ilman sukujen hallintaa. Jos haluat lukea lisää ruotsin kielen kiemuroista, tutustu Superprof-blogin muihin artikkeleihin!
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
