Suomalaiset opiskelevat ruotsin perussanastoa koulussa. Harva kuitenkaan pääsee käyttämään ruotsia koulun ulkopuolella tai työelämässä, jolloin yksinkertaisetkin sanat, fraasit ja rakenteet pääsevät unohtumaan.
Voi myös olla, että muut asiat veivät koulunpenkillä mielenkiinnon ja ruotsi jäi taka-alalle. Oli syy mikä tahansa, ruotsin taitojen teroittaminen on hyvä aloittaa ruohonjuuritasolta!
Yksinkertaisella liikkeelle
Maiden ja niiden kielten nimet menevät helposti sekaisin, joten eiköhän aloiteta sanastonkertaus siitä:
- Ruotsi (maa): Sverige [sver’je]
- ruotsi (kieli): svenska
Tämän artikkelin taulukot noudattavat samaa kaavaa, eli ensin esitellään suomen sana ja sitten sama ruotsiksi. Joistain taulukoista löytyy myös ääntämismalli, joiden avulla korvat voi virittää oppimismoodiin.
Kun on vauhtiin päästy, niin antaa mennä vaan! Tässä muutamia perusfraaseja, kuten tervehdyksiä ja pahoitteluja:
| Suomi | Ruotsi | Ääntämisohje | Ääntämismalli |
|---|---|---|---|
| Hei | Hej | [hej´] | |
| Hei hei | Hej då | [hej|då] | |
| Kiitos | Tack | [tak:] | |
| Anteeksi (pahoittelut) | Förlåt | [fœɭ'oːt] | |
| Anteeksi (voisitko) | Ursäkta mig | [u`r‑ el. ‑säk´ta] [mej] | |
| Ole hyvä | Varsågod | [varsågo´] | |
| Huomenta | God morgon | [go(d)mår`(g)on] | |
| Hyvää yötä | Godnatt | [go(d)nat´] | |
| Kyllä | Ja | ||
| Ei | Nej |
Keskeisiä sanoja on niin paljon, että kaikkia on mahdoton listata tässä. Sanat jäävät muutenkin paremmin mieleen, kun niiden ympärillä on kontekstia. Sanoja kannattaa siis harjoitella esimerkiksi oppikirjasta, joissa sanoja käytetään kappaleen tekstissä – tai jos käytössä on pelkkä sanalista, sanoista voi kirjoittaa yksinkertaisia lauseita.
Tässä muutamia yleisimpiä sanoja, joiden avulla voi testata, mitä ruotsin opiskelusta on jäänyt mieleen:
| Suomi | Ruotsi | Suomi | Ruotsi |
|---|---|---|---|
| poika | pojke | kahvi | kaffe |
| tyttö | flicka | korvapuusti | kanelbulle |
| koira | hund | maito | mjölk |
| kissa | katt | sokeri | socker |
| talo | hus | päivällinen | middag |
| auto | bil | lounas | lunch |
| bussi | buss | aamupala | frukost |
| juna | tåg | työ | jobb |
| pyörä | cykel | koulu | skola |
| lentokone | flygplan | koti | hemma |
Yleisillä substantiiveilla ei pääse vielä pitkälle, vaan ne kaipaavat kaverikseen pronomineja ja kysymyssanoja:
| Pronomini | Subjekti | Objekti |
|---|---|---|
| minä | jag | mig |
| sinä | du | dig |
| hän (nainen) | hon | henne |
| hän (mies) | han | honom |
| se | den / det | den / det |
| me | vi | oss |
| te | ni | er |
| he / ne | de / dom | dem / dom |
| Kysymyssana | Ruotsi | Esimerkkilause |
|---|---|---|
| kuinka, miten | hur | Hur mår du? |
| mikä, mitä | vad | Vad heter du? |
| kuka | vem | Vem är du? |
| milloin | när | När fyller du år? |
| miksi | varför | Varför är du i stan? |
| millainen | hurdan, hurdant, hurdana | Hurdan är din familj? |
| missä | var | Var bor du? |
| minne | vart | Vart går du? |
| mistä | varifrån | Varifrån kommer du? |
Pelkkien taulukoiden listaaminen ei kuitenkaan ole maailman parasta blogisisältöä, joten eikun eteenpäin eli så fortsätt!
Yleisiä ruotsinkielisiä fraaseja
Yksi ensimmäisistä asioista, jota vieraalla kielellä harjoitellaan, on itsensä esittely ja keskustelun aloittaminen. Jos ruotsintunneilta on jäänyt mitään mieleen, se on todennäköisesti oman nimen kertominen, mutta kerrataan vielä:
- Nimeni on… "Jag heter…"
- Mikä nimesi on? "Vad heter du?"
Keskustelun aloittaminen ei ole paljoa tätä vaikeampaa, mutta se ei välttämättä tule ulkomuistista:
| Suomi | Ruotsi | Ääntämismalli |
|---|---|---|
| Miten voit? | Hur mår du? | |
| Voin hyvin, kiitos. | Jag mår bra, tack | |
| Anteeksi, missä vessa on? | Ursäkta mig, var ligger toaletten? | |
| Puhutko englantia? | Talar du engelska? | |
| Mukava tavata! | Trevligt att träffas! | |
| Mukavaa päivää! | Ha det bra! |
Näillä pääsee jo alkuun, halusitpa oppia ruotsin alkeet tai pärjätä Tukholman-reissulla. Matkaa varten kannattaa kuitenkin kerrata yleisimpiä fraaseja eri tilanteisiin, kuten shoppailuun, ravintolassa käyntiin ja lippujen ostoon.
Shoppailufraaseja
Perusfraasit helpottavat ruokakaupassa asiointia tai unelmabootsien löytämistä kummasti: vaikkei ruotsia meinaa käyttää itse, myyjiä ja muita ruotsinkielisiä on hyvä ymmärtää:
| Suomi | ruotsi |
|---|---|
| Tarvitsetko apua? | Vill du ha hjälp? |
| Etsin... | Jag söker efter... |
| Kunhan katselen. | Jag tittar bara. |
| Kuinka paljon tämä maksaa? | Vad kostar det här? |
| Käteinen / kortti | Kontanter / Kort |
| Saako olla muuta? | Är det bra så? |
| Tarvitsetko kuittia? | Vill du ha kvittot? |
| Kyllä / ei kiitos. | Ja / nej, tack. |
| ALE / alennus | REA / extra pris |
| Tarvitsetko pussia? | Vill du ha en påse? |
Näitä ei ole tietenkään pakko opetella, sillä Ruotsissa saa palvelua myös englanniksi. Mutta kerta tavoitteena on oppia, ruotsia kannattaa käyttää aina kun voi. Jos puhe takkuaa, ruotsikieliset vaihtavat kielen nopeasti englantiin (tai suomeen), mutta se menee usein paremmin kuin ennalta ajattelee.
Shoppailufraasien lisäksi reissulla tarvitsee varmasti myös fika- eli kahvilasanastoa.
Ota fika-tavat haltuun
Ruotsilla on pitkät ruokailuperinteet, ja kahvittelu eli fika on tärkeä osa sitä. Ruotsalaiset eivät yllä kahvinjuonnissa aivan suomalaisten tasolle, mutta Ruotsista on lähtenyt liikkeelle useampi leivonnaisille ja herkuille omistettu juhlapäivä, kuten våffeldagen eli vohvelipäivä ja kanelbullens dag eli korvapuustipäivä.
Nämä sanat ja fraasit helpottavat kahvin tilaamista sekä fika-tapoihin tutustumista:
| Suomi | Ruotsi |
|---|---|
| Saisinko... | Jag skulle vilja ha... |
| Paljon kiitoksia | Tack så mycket |
| Mikä se on? | Vad är det? |
| kahvi | kaffe |
| tee | te |
| korvapuusti | kanelbulle |
| mukaan / paikan päällä | ta med / äta här |
Julkisilla liikkuminen
Julkisilla navigointi voi pistää pään pyörälle, vaikka navigoidessa saisi käyttää suomea. Ruotsista kannattaakin opiskella yleisiä matkustamiseen liittyviä fraaseja, jotta Tukholman metrossa, bussissa tai junassa ei mene sormi suuhun.
| Suomi | Ruotsi |
|---|---|
| rautatieasema | centralstation |
| bussi | buss |
| juna | tåg |
| metro | tunnelbana |
| raitiovaunu | spårvagn |
| bussipysäkki | hållplats |
| lippu | biljett |
| Milloin bussi/juna lähtee? | När går bussen/tåget? |
| Miten pääsen...? | Hur kommer jag till...? |
| Missä ... sijaitsee? | Var ligger/finns...? |
Matkustamiseen liittyvät fraasit ovat yleisiä Duolingossa ja muissa kielenoppimissovelluksissa, joten tämän voi ajatella alkulämmittelynä!
Lisää perussanastoa
Yleisimpien fraasien jälkeen on aika palata tämän artikkelin lihaa ja perunaa -osioon eli perusasioiden kertaamiseen, ja tällä kertaa vuorossa ovat värit, numerot ja järjestysluvut.
| Suomi | Ruotsi |
|---|---|
| punainen | röd, rött, röda |
| keltainen | gul, gult, gula |
| sininen | bå, blått, blåa |
| valkoinen | vit, vitt, vita |
| musta | svart, svart, svarta |
| ruskea | brun, brunt, bruna |
| vihreä | grön, grönt, gröna |
| harmaa | grå, grått, gråa |
Kuten tästä voi muistua mieleen, ruotsin adjektiiveilla on kolme muotoa, jotka määräytyvät substantiivin mukaan – en-sukuinen, ett-sukuinen ja monikko:
- En svart bil (musta auto)
- Ett svart hus (musta talo)
- Svarta bilarna (mustat autot)
Se kieliopista! Ruotsin kielen rakenteita voi harjoitella esimerkiksi ilmaisilla verkkokursseilla, kuten Papegojan-sivustolla.
Tässä sen sijaan numerot, joita voi tarvita esimerkiksi silloin, kun kaffen haluaa tilata sekä itselle että kaverille:
| 1-10 | 11-20 | 21-71 | 80+ |
|---|---|---|---|
| 1. en, ett | 11. elva | 21. tjugoen, ett | 80. åttio |
| 2. två | 12. tolv | 22. tjugotvå | 81. åttioen, ett |
| 3. tre | 13. tretton | 30. trettio | 88. åttioåtta |
| 4. fyra | 14. fjorton | 31. trettioen, ett | 90. nittio |
| 5. fem | 15. femton | 34. frettiofyra | 91. nittioen, ett |
| 6. sex | 16. sexton | 40. fyrtio | 97. nittiosju |
| 7. sju | 17. sjutton | 50. femtio | 100. (ett) hundra |
| 8. åtta | 18. arton | 60. sextio | 1000. (ett) tusen |
| 9. nio | 19. nitton | 70. sjuttio | 60 000. sextiotusen |
| 10. tio | 20. tjugo | 71. sjuttioen, ett | 1 000 000. en miljon |
Taulukossa on ykkösten kohdalla sekä en- että ett-muodot (esim. tjugoen & tjugoett tai åttioen & åttioett). Tämä johtuu jälleen ruotsin suvuista: jos lasketaan pelkkiä numeroita, käytetään ett-muotoa: ett, två, tre, fyra… Jos taas lasketaan en-sukuisia substantiiveja, kuten kissoja (en katt), käytetään en-muotoa: en katt, två katter, tre katter ... tjugoen katter).
Substantiivien suvut näkyvät myös järjestysluvuissa:
- Ensimmäinen: den/det första
- Toinen: den/det andra
- Kolmas: den/det tredje
- Neljäs: den/det fjärde
- Viides: den/det femte
- Kuudes: den/det sjätte
- Seitsemäs: den/det sjunde
- Kahdeksas: den/det åttionde
- Yhdeksäs: den/det nionde
- Kymmenes: den/det tionde
- Yhdestoista: den/det elfte
- Kahdestoista: den/det tolfte
Vinkkejä perusteiden kertaamiseen
Iskikö infotulva? Ei hätää! Vaikka kyse on alkeista, niitä ei tarvitse oppia kerralla uudestaan, vaan artikkelin voi laittaa kirjanmerkkeihin ja palata tarvittaessa.
Ruotsin kertaamista ei kuitenkaan kannata jättää vain listojen ja taulukoiden varaan, sillä vieraat asiat jäävät paremmin mieleen, kun niitä soveltaa käytäntöön:
- Ensin voi opetella pronomineja: din, ditt, dina
- Sitten niitä voi yhdistää substantiiveihin: din kanelbulle, dina kanelbullar
- Ja lopulta kokonaisiksi lauseiksi: Kan jag få smaka på din kanelbulle?
Näin eri osa-alueita on helppo yhdistää tosiinsa:
- Ensin numerot: ett, två, tre
- Sitten värit: grön, grönt, gröna
- Lopulta lauseet: Jag köpte tre grönä äpplen
Alkeita on helppo opiskella ja kerrata myös oppimissovellusten avulla. Duolingo on niistä yleisin, ja sen avulla on kätevä rakentaa harjoittelurutiinia. Jos perusteita haluaa opiskella vielä kattavammin, esimerkiksi WordDiven maksullista versiota (9,99 €/kk) kannattaa kokeilla.
Eikä pidä unohtaa perinteisiä oppikirjoja, ruotsin kielen kertauskursseja tai yksityisopetusta: jos tuntuu, että itsenäinen opiskelu kaipaa selkeän suunnan, oppikirjat ja opetus ovat iso apu.
Kieliä opiskellessa kannattaakin kokeilla eri tapoja ja tehdä opiskelusta mahdollisimman mukavaa. Ruotsin oppiminen vie aina aikaa, joten joka päivä ei tarvitse tehdä kielioppitehtäviä, vaan välillä voi lösähtää sohvalle ja katsoa ruotsinkielisen leffan – tai lähteä salille ja kuunnella Kenttiä! Tapoja riittää, eikä aina tarvitse olla supertehokas.
Ei muuta kuin tsemppiä ruotsin kielen kertaukseen ja nähdään Superprofin muissa ruotsin kielen artikkeleissa!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
