Moni suomalainen tuskailee ruotsin kielen kanssa. Se ei yllätä, sillä ruotsi ei ole millään mittarilla helppo kieli. Tuskailun takan on kuitenkin harvemmin kielen vaikeus vaan se, että ruotsin opiskelu ei kiinnosta riittävästi.
Ruotsi ei tunnu yhtä hyödylliseltä tai trendikkäältä kuin englanti, eikä se auta, että ruotsia on pakko opiskella. Pakkoruotsin sijaan pitäisi puhua toisesta kotimaisesta kielestä ja tuoda esiin ruotsin osaamisen hyötyjä, sillä niitähän riittää!
Tämä artikkeli pohtii ruotsin kielen vaikeutta ja sitä, miksi ruotsia kannattaa opiskella.
Onko ruotsi vaikea kieli?
Paperilla ruotsi ei ole suomalaisille kovinkaan vaikea kieli. Sen ääntäminen ja kirjoittaminen on paljon helpompaa kuin vaikkapa englannin, eikä sen rakenteetkaan ole turhan kimurantteja.
Ruotsin ja suomen kielellä on myös paljon yhteisiä tai samankaltaisia sanoja, mikä johtuu kielten pitkästä yhteisestä historiasta:
- kannu: kanna
- kulta: guld
- koulu: skola
- lääkäri: läkare
- mestari: mästare
- paperi: papper
- portti: port
- sänky: säng
- tulli: tull
- ranta: strand
- rehtori: rektor
- yrtti: ört
Ruotsista tai sen kautta on lainattu yhteensä noin 4 000 sanaa eli yli puolet kaikista lainasanoista! Vaikka siis kielen rakenteet olisivat täysin vieraita, tutut sanat helpottavat ymmärtämistä kummasti.
Ruotsi ja suomi eivät kuitenkaan ole samasta kieliperheestä, joten erojakin löytyy. Tässä muutamia esimerkkejä, jotka aiheuttavat monille suomalaisille harmaita hiuksia.
Sanajärjestys
Perussanajärjestyksen osalta suomi ja ruotsi tulevat hyvin toimeen. Molemmat noudattavat SVO-järjestystä eli ensin tulee substantiivi (tekijä), sitten verbi ja lopulta objekti (tekemisen kohde). ”Matti näki Maijan” on siis rakenteeltaan sama kuin ”Matti såg Maija”.
Suomen sanajärjestys ei kuitenkaan ole kiveen hakattu, jolloin saman asian voi sanoa useammalla eri tavalla ja painotuksella:
- Maijan näki Matti.
- Matti Maijan näki.
Erot ruotsiin nostavat päätään, kun lauseeseen tulee lisää muuttujia. Suomessa mikään ei muutu, jos lauseen aloittaa ajan ilmauksella: ”Eilen Matti näki Maijan”. Ruotsissa substantiivi ja verbi vaihtavat sen sijaan paikkaa, eli sanajärjestys kääntyy: ”Igår såg Matti Maija”.
Tässä kohtaa suomalaisten onkin helppo noudattaa suomesta tuttua järjestystä,”Igår Matti såg Maija”, joka on kuitenkin väärin.
Substantiivien suvut ja taivutus
Suomi tunnetaan maailmalla vaikeana kielenä, mutta se ei johdu substantiivien suvuista tai niiden määräisistä muodoista. Koira on koira, piste!
Ruotsissa substantiiveilla on sen sijaan kaksi sukua, en ja ett, sekä neljä taivutusmuotoa: 1) yksikön epämääräinen, 2) yksikön määräinen, 3) monikon epämääräinen ja 4) monikon määräinen:
- En skola, skolan, skolor, skolorna
- Ett hus, huset, hus, husen
Sukujen ja taivutusmuotojen muistamiseen tai päättelemiseen on kehitetty monia nyrkkisääntöjä. Esimerkiksi valtaosa sanoista on en-sukuisia, ja tiettyyn kirjaimeen päättyvät substantiivit taivutetaan tietyllä tavalla.
Tästä huolimatta taivuttaminen menee helposti arpapeliksi, jolloin sana saa väärän taivutuspäätteen. Tämä on yleinen muttei onneksi iso virhe!
Verbit solmussa
Ruotsissa on myös tiettyjä yleisiä verbejä, jotka menevät helposti sekaisin. Yleinen esimerkki on tänka (ajatella konkreettisesti) ja tycka (olla jotain mieltä). Tätä sekoittaa entisestään se, että tycka-verbillä on kaksi eri merkitystä:
- tycka (olla jotain mieltä)
- tycka om (pitää jostakin)
Tässä syyttävä sormi osoittaa englannin suuntaan, sillä englannissa think-verbillä voi ilmaista sekä ajattelua että omaa mielipidettä.
Englanti pistää kapuloita rattaisiin myös muutamassa muussa verbissä. Esimerkiksi englannin live-verbi tarkoittaa sekä elämistä että asumista, mutta ruotsissa niille on omat verbit: leva (elää) ja bo (asua).
Englannissa käytetään myös yhtä ja samaa go-verbiä, mentiinpä kävelylle (Go for a walk) tai ulkomaille (Go abroad). Ruotsin gå-verbiä on helppo käyttää samalla tavalla, mutta se on väärin, jos ulkomaille ei meinaa kävellä! Matkustamiselle on nimittäin oma verbi: åka.
Viimeinen esimerkki on verbipari se ja träffa. Englannin see-verbi voi tarkoittaa sekä konkreettisesti katsomista että jonkun tapaamista, mutta ruotsissa se tarkoittaa pelkästään katsomista ja träffa tapaamista.
Opiskelumotivaatio pysyy paremmin yllä, jos ruotsin opiskelu on hauskaa.
Miksi ruotsin opiskeluun kannattaa panostaa?
Ruotsin kieleen liittyy siis omat haasteensa, ja sen kanssa tuskailu tuntuu olevan suomalaisille sukupolvikokemus! Tuskailu ei kuitenkaan johdu aina kielen vaikeudesta vaan siitä, että se ei kiinnosta: ruotsia on pakko opiskella, mutta sitä tarvitsee harvemmin. Tästä päästäänkin yhteen viime vuosien kuumimmista perunoista eli ruotsin opiskelun tärkeydestä.
Suomalaiset opiskelevat ruotsia, sillä se on toinen kotimainen kieli. Monet suomalaiset puhuvat äidinkielenään ruotsia ja sen rinnalla suomea. On myös alueita, joilla suomea ei osata juuri yhtään, esimerkiksi Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla ja Turun saaristossa.
Laki määrääkin, että ruotsinkielisten tarpeista on huolehdittava samalla tavalla kuin suomenkielisten. Tältä kantilta ruotsin opiskelu on helppo ymmärtää, mutta lakipykälät ja suomenruotsalaisten tarpeet eivät juuri hetkauta yläastelaisia, jos ruotsin kieltä ei tarvitse vapaa-ajalla.
Kun tähän lisätään se, että ruotsia on pakko opiskella, murrosiän kourissa kipuileva nuori kääntyy yllättävän helposti ruotsin opiskelua vastaan. Suurin haaste onkin saada lapset ja nuoret kiinnostumaan ruotsista ja ymmärtämään sen hyödyt:
- Vaikka ruotsiin ei törmää arjessa yhtä paljon kuin englantiin, sitä puhutaan silti Suomessa paljon. Tämä tekee siitä työelämän valtin, sillä kaikki asiat eivät hoidu englanniksi.
- Suomessa on paljon suomenruotsalaista kulttuuria, johon ruotsin kieli toimii portinvartijana.
- Ruotsi on läheistä sukua norjan ja tanskan kielille, joten se avaa ovia myös laajemmin Pohjoismaihin. Lisäksi se auttaa muiden germaanisten kielten opiskelussa (esim. saksan).
Ruotsin opiskelu on lisäksi helppoa: Sitä opiskellaan koulussa pitkään ja hartaasti, ja opetus on yleensä laadukasta. Ruotsi on myös kielenä selkeä ja sen ääntäminen on helppoa, joten sen oppiminen vaatii vähemmän ponnistelua kuin monet muut kielet.
Moni suomalainen herääkin ruotsin opiskeluun hieman jälkijunassa. Jos aikuisiällä saisi mahdollisuuden opiskella vierasta kieltä ilmaiseksi ammattilaisen johdolla – ja vielä sellaista, jota puhutaan ja tarvitaan Suomessa – moni tarttuisi tilaisuuteen heti kättelyssä!
Jälkiviisaus on kuitenkin viisauksista paras, eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa ruotsin opiskelua tai kertausta! Sen voi aloittaa vaikka heti katsomalla ruotsinkielisiä sarjoja ja tutustumalla netin oppimateriaaleihin.
Toinen vaihtoehto on ilmoittautua esimerkiksi aikuis- tai kansalaisopiston kielikurssille. Monet kokeilevat myös yksityisopetusta, jolloin pääsee itse vaikuttamaan siihen, milloin, mitä ja miten ruotsia opiskelee. Vaihtoehtoja siis riittää, ja mitä monipuolisemmin ruotsin opiskelua lähestyy, sitä parempi!
Meillä Superprofilla ruotsinopettajia on yli 100, joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva:
- Etsitkö edullista läksyapua?
- Valmennusta YO-kokeeseen?
- Preppausta virkamiesruotsiin?
- Käytännöllistä opetusta työelämän ruotsiin?
Check, check, check ja check! Mikä parasta, monet opettajistamme tarjoavat ensimmäisen tunnin ilmaiseksi, joten opettajiin ja yksityisopetukseen on helppo tutustua ilman sen suurempaa sitoutumista.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
