Pääsiäinen on yksi ruotsalaisen kalenterin tärkeimmistä juhlapyhistä, jonka juuret ulottuvat esikristilliseen aikaan. Se on mielenkiintoinen yhdistelmä juhlallisia jumalanpalveluksia, joissa muistetaan Jeesuksen kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta, sekä värikkäitä pääsiäismunia, höyheniä ja pupuja.
Tämä artikkeli tutustuu ruotsalaiseen pääsiäiseen ja tutkii, mistä pääsiäinen on saanut alkunsa, miksi sitä ylipäätään vietetään ja miten se on muuttunut vuosisatojen aikana. Tervetuloa tutustumaan ja oppimaan!
Miksi pääsiäistä vietetään?
Ihmiset ympäri maailmaa juhlistavat pääsiäistä kunnioittaakseen ja muistaakseen Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta. Pääsiäinen onkin kristillisen kalenterin tärkein juhla, joka symboloi niin kärsimystä, sovintoa kuin uudelleensyntymää.
Kristinuskon mukaan Jeesus kuoli ristillä pitkänäperjantaina ja nousi kolme päivää myöhemmin sunnuntaina. Hetkinen… Eikös perjantain ja sunnuntain väliin mahdu vain yksi päivä? Pitää paikkansa, mutta juutalainen ajanlasku laskee vajaat päivät kokonaisiksi. Meidän 1,5 vuorokautta on siis heillä 3!
Vanhan kalenterin mukaan Jeesus nousi kuolleista sunnuntaina, joka seurasi ensimmäistä täyttäkuuta kevätpäivänseisauksen jälkeen. Pääsiäisen ajankohta vaihteleekin vuosittain täydenkuun ajankohdan mukaan: vuonna 2000 se osui huhtikuun 23. päivälle ja vuonna 2024 maaliskuun 31.
Pääsiäinen ei ole kuitenkaan puhtaasti kristillinen juhla, vaan sitä on vietetty myös pakanallisessa Ruotsissa. Nämä juhlat keskittyivät usein kevään saapumiseen ja symboloivat uudistumista ja uudelleensyntymää.
Kun kristinusko levisi, se omaksui ja mukautti monia pakanallisia perinteitä ja juhlia, jotta ihmiset kääntyisivät helpommin uuteen uskoon. Nykypääsiäinen onkin yhdistelmä esikristillistä kevätjuhlaa, mikä näkyy esimerkiksi kevättä symboloivissa pääsiäismunissa.
Kristillinen pääsiäinen
Pääsiäinen on yksi kristinuskon tärkeimmistä juhlista, ja monet ruotsalaiset osallistuvat yhä pääsiäisen jumalanpalvelukseen. Tässä tärkeimmät pääsiäispäivät:
- Kiirastorstai (skärtorsdagen) merkitsee Jeesuksen viimeistä ehtoollista opetuslastensa kanssa ja pääsiäisjuhlan alkua. Monet kirkot pitävät jumalanpalveluksia ehtoollisen muistolle.
- Pitkänäperjantaina (långfredagen) Jeesus ristiinnaulittiin ja kuoli. Kirkot ympäri maailmaa pitävät jumalanpalveluksia, jotka keskittyvät Jeesuksen kärsimykseen.
- Pääsiäisaatto (påskafton) eli lankalauantai on pääsiäissunnuntaita edeltävä päivä, jolloin on tapana järjestää yömessuja, jossa toivotetaan pääsiäissunnuntai tervetulleeksi ja juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta.
- Pääsiäissunnuntai (påsksöndagen) on pääsiäisen kohokohta, jolloin muistetaan Jeesuksen ylösnousemusta. Monet jumalanpalvelukset juhlistavat Jeesuksen voittoa kuolemasta ja riemuitsevat uutta elämää.
Vaikka uskonnon rooli on heikentynyt monissa juhlapyhissä – sekä Suomessa että Ruotsissa – monet ottavat yhä osaa pääsiäisen kirkollisiin menoihin ja jumalanpalveluksiin.
Pääsiäisnoidat, -kokot ja -puput
Pääsiäisen vakava ja kristillinen puoli saa vastapainoa monista värikkäistä ja leikkisistä perinteistä, jotka ovat juurtuneet syvälle ruotsalaiseen kulttuuriin.
Pääsiäisnoidat
Yksi ruotsalaisen pääsiäisen tunnusmerkkejä on pääsiäisnoidat, påskkärring, jotka kulkevat ovelta ovelle toivottamassa hyvää pääsiäistä ja jakamassa pääsiäiskortteja tai -kuvia makeisia vastaan. Pääsiäisnoitien juuret ovat kansanperinteessä, jossa noitahahmo lensi Blåkullan saarelle pitkänäperjantaina paholaista tapaamaan!
Pääsiäisnoitailu muistuttaa läheisesti Suomen virpomisperinnettä – sekä Yhdysvalloista rantautunuttu halloween-keppostelua – ja se tapahtuu joko kiirastorstaina tai lankalauantaina. Tällöin lapset etsivät vintiltä värikkäitä vaatteita, pukeutuvat noidiksi, maalaavat kasvonsa ja lähtevät levittämään pääsiäisonnea.
Noidaksi pukeutumisesta muodostui Ruotsissa perinne 1900-luvulla, mutta värikkäät vaatteet ja kasvomaalit ovat kuuluneet pääsiäiseen myös ennen tätä. Kirkkaiden värien ajateltiin symboloivan kevään saapumista, kun taas kasvomaaleilla on karkotettu perinteisesti pahoja henkiä.
Pääsiäiskokko
Pääsiäisenä juhlitaan siirtymistä talvesta kevääseen, uudistuvaa elämää ja elämän kiertokulkua. Ruotsissa (ja tietyissä osissa Suomea) on tapana sytyttää pääsiäiskokko, joka symboloi valon paluuta ja pidentyvää päivää. Kokon tuli edustaa toivoa siitä, että valo ja lämpö palaavat maan päälle ja herättävät luonnon eloon pitkän talven jälkeen.
Kristityille tuli edustaa usein Jumalan läsnäoloa ja suojaa. Pääsiäiskokot voidaankin nähdä symboleina jumalallisesta läsnäolosta ja pyhästä valosta, joka paljastuu Jeesuksen ylösnousemuksen kautta. Tuli muistuttaa myös pyhää tulta, jonka uskotaan palaneen Jeesuksen haudalla ennen hänen ylösnousemustaan.
Kokoilla on ollut keskeinen rooli myös kansanperinteessä: ennen vanhaan kokkoja käytettiin karkottamaan pahoja henkiä ja puhdistamaan maa negatiivisesta energiasta ennen kevään tuloa. Koska kokko poltetaan Ruotsissa pääsiäisenä, juhannukseen mahtuu muita aktiviteetteja.
Pääsiäispupu
Pääsiäispupun historia juontuu vanhoihin kevätjuhliin ja pakanallisiin rituaaleihin, joita vietettiin ympäri Eurooppaa. Kansanperinteestä tuttu pääsiäispupu sonnustautui värikkäisiin vaatteisiin, asusteisiin ja kukkiin ja jakoi lapsille suklaamunia. Värikkään pupun ajateltiin symboloivan kevään tuloa ja hedelmällisyyttä.
Tämä mytologinen olento piilotti pääsiäismunia puutarhoihin ja koteihin, mikä toimii siltana nykypäivän pääsisäimunajahtiin. Monet perheet Ruotsissa ja muualla koristelevat pääsiäisenä munia ja piilottavat niitä koteihinsa lasten etsittäväksi.
Pääsiäismunia jakeleva pupu oli suosittu 1700- ja 1800-lukujen Pohjois-Amerikassa, jonne se päätyi saksalaisten maahanmuuttajien mukana. Sieltä se levisi muualle maailmaan, ja Ruotsissa se vakiintui perinteeksi 1900-luvulla.
Pääsiäismunat ja -paasto
Pääsiäisenä syödään suklaamunien lisäksi myös tavallisia munia. Tämä liittyy kevääseen, jolloin kanat alkavat munimaan uudelleen talvikauden jälkeen. Kananmunista tuli toisin sanoen luonnollinen osa pääsiäistä, koska munia oli saatavilla ja ne olivat tuoreita.
Kananmunat toimivat aasinsiltana pääsiäispaastoon, jonka juuret ovat varhaiskristillisessä ajassa. Perinteisesti 40-päiväisen paaston tarkoituksena on valmistautua pääsiäiseen; pituus symboloi niitä 40 päivää ja yötä, jotka Jeesus vietti erämaassa ennen työnsä aloittamista.
Vaikka pääsiäispaasto on nykyään harvinaisempaa, tietyissä uskontokunnissa ja tietyillä alueilla on yhä yleistä paastota lihaa, maitotuotteita ja alkoholia ennen pääsiäistä. Perinteisesti myös kanamunat olivat kiellettyjen ruokien listalla – kun paasto päättyi pääsiäissunnuntaina, kananmunat olivat juhlaherkku ja ilon symboli.
Mikset tutustuisi seuraavaksi ruotsalaiseen pyhäinpäivään ja halloweeniin?
Pääsiäispöytä
Koska pääsiäinen osuu kevään kynnykselle, ruotsalainen pääsiäispöytä on täynnä keväisiä raaka-aineita ja herkkua. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Gubbröra eli ’sillimössö’ on sillikaviaaria muistuttava tahna, jota syödään perunoiden ja ruisleivän kanssa.
- Sillit ovat osa jokaista ruotsalaisjuhlaa, ja yleisiä makuja ovat Suomestakin tutut sipuli- ja sinappisillit.
- Lohi eri muodoissa, esim. paistettuna, graavattuna tai savustettuna.
- Janssoninkiusauksessa on karkeasti raastettua perunaa, anjovista ja kermaa.
- Västerbotten-juustopiiras on yleinen, suussa sulavan juustoinen jälkkäri.
Näin ei ollut kuitenkaan aina! Kuten Suomessa, tuoreita tuotteita oli kevään kynnyksellä harvemmin saatavilla, jolloin pääsiäisruoka keskittyi pikkelöityihin kaloihin ja muihin säilykkeisiin.
Juomapuolella ruotsalainen pääsiäinen tunnetaan erityisesti påskmustista, joka muistuttaa makeaa kotikaljaa tai omenalimpparia. Se on läheinen serkku joulunajan julmustille – käytännössä erona on vain etiketin väri! Tarjolla on usein myös snapseja ja Brännvin-viinaksia, joita nautitaan pienissä mutta sitäkin maukkaammissa erissä.
Jos pääsiäispöytää haluaa koristella, juhlapöytään sopivat hyvin pääsiäiskukat, kuten tulppaanit tai narsissit, värikkäät pöytä- ja lautasliinat sekä perinteiset pääsiäiskoristeet, kuten maalatut munat, höyhenet ja pääsiäiskynttilät.
Ruotsalainen pääsiäinen rakentuukin tänä päivänä yhdessäolon, perheen ja herkkujen ympärille. Yhä harvemman perinteeseen kuuluu jumalanpalvelukset ja rukoukset, vaan pääpaino on suklaamunilla, pääsiäisnoidilla, kokoilla ja påskmustilla.
Uskonnollisia juuria ei ole kuitenkaan unohdettu. Jumalanpalveluksia on yhä tarjolla niitä kaipaaville, ja monia kristillisiä tapoja kunnioitetaan yhä tottumuksesta. Pääsiäinen Ruotsissa on siis yhdistelmä kristinuskoa ja pakanallisia perinteitä, uutta ja vanhaa.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
